Ethereum on maailman suurin älysopimukset mahdollistava ns. layer-1 lohkoketjuprotokolla. Ethereumin lohkoketju käynnistyi vuonna 2015, mikä tekee siitä myös yhden pitkäikäisimmistä lohkoketjuista. Ethereumin natiivi token on ether, jonka yli 300 miljardin dollarin markkina-arvo (helmikuu 2024) on maailman toiseksi suurin heti bitcoinin jälkeen.
Ethereum-protokollan pohjana on lohkoketjuteknologia, jonka avulla kaikki Ethereum-protokollan transaktiot kirjataan yhteen, jaettuun tilikirjaan. Tätä jaettua tilikirjaa ylläpidetään satojen tuhansien toisistaan riippumattomien ns. validaattorien toimesta ympäri maailmaa. Jaettu ja riittävästi hajautettu tilikirjan ylläpito varmistaa, että tilikirja pysyy turvallisena eikä sitä pystytä manipuloimaan.
Ethereumin keskeinen piirre on sen mahdollistamat ns. älysopimukset. Nämä ovat lohkoketjuun kirjoitettuja lyhyitä ohjelmakoodeja, jotka toteutuvat automaattisesti ennalta määritettyjen ehtojen täyttyessä. Yksinkertaisia esimerkkejä älysopimuksista ovat esimerkiksi automaatisoidut vakuudelliset lainat, joiden takaisinmaksu, vakuuden palautus tai vakuuden likvidointi tapahtuu automaattisesti, ilman osapuolten harkintaa tai kykyä manipuloida sopimuksen toteutumista.
Ethereum-protokollan älysopimukset mahdollistavat niitä hyödyntävien hajautettujen sovellusten (ns. dAppit) kehittämisen. Ensimmäisiä tällaisia sovelluksia ovat olleet erilaiset taloudellisen vaihdannan tai lainaamisen sovellukset, pelit ja sosiaaliset verkostot. Nämä kaikki pystyvät hyödyntämään Ethereum-lohkoketjuun tehtävien transaktioiden muuttumattomuutta ja läpinäkyvyyttä. Lohkoketjua hyödyntävien sovellusten ja käyttötapausten kehittämisessä on rajana vain sovelluskehittäjien mielikuvitus.
Älysopimusten lisäksi toinen Ethereum-protokollan keskeinen komponentti on sen natiivi token, ether. Lohkoketjuun kirjoitettavien transaktioiden kirjoittamisesta peritään käyttäjältä transaktiomaksu, joka maksetaan ethereillä. Osa transaktiomaksusta maksetaan palkkiona verkon oikeellisuutta varmistaville validaattoreille, ja osa poistetaan kierrosta (ns. “poltetaan”), mikä supistaa kierrossa olevan etherin määrää. Transaktiomaksujen lisäksi validaattorit saavat palkkioksi uusia ethereitä protokollaan kirjatun liikkeellelaskualgorimin mukaisesti. Etherin algoritmisesti säätyvä liikkeellelasku ja kierrosta poistaminen säätelevät etherin määrää protokollan käytön mukaan, pitäen sen kaikkien osapuolten kannustimet tasapainossa.
Keräämänsä suosion myötä Ethereum-protokollalle on syntynyt myös kilpailijoita, jotka pyrkivät tarjoamaan sitä parempia tai ainakin erilaisia ominaisuuksia. Ethereumin keskeisin haaste kilpailjoihinsa nähden on sen matala transaktiokapasiteetti, mikä tekee transaktioista suhteellisen hitaita ja kalliita. Tätä ongelmaa ratkomaan ovat syntyneet Ethereumin ns. layer-2 lohkoketjut, jotka tehostavat transaktioiden kirjoittamista Ethereum-lohkoketjuun.
Ethereumin asema layer-1 kilpailussa on tällä hetkellä varsin hallitseva, ja todennäköisintä on, että se pysyy segmenttinsä johtajana vielä pitkään. Sen ilmeisin haastaja tällä hetkellä on nuorempi, korkeaa transaktiokapasiteettia priorisoiva Solana. Pidemmällä aikavälillä myös uudemmat tekniset ratkaisut, esim. rinnakkaiseen suorittamiseen (parallel execution) perustuvat lohkoketjut kuten Sei ja Monad voisivat pyrkiä haastamaan Ethereumia. Ethereumilla on kuitenkin toistaiseksi etunaan selkeästi vakiintunut markkinajohtajan asema ja sen tuottama verkostovaikutus. Se on selvästi suosituin älysopimukset mahdollistava lohkoketju sovelluskehittäjien että layer-2 kehittäjien keskuudessa. Ethereumilla on myös vahva oma kehittäjäyhteisö, joka jatkuvasti kehittää protokollaa vastaamaan muuttuviin tarpeisiin ja kilpailjoiden esittämiin haasteisiin.
