1. Kryptovaluutat syntyivät vaihtoehtoiseksi rahajärjestelmäksi (Bitcoin)
2. Stablecoinit mahdollistivat fiat-valuutan siirtämisen lohkoketjussa
3. Tulevaisuudessa lohkoketjuteknologia sulautunee yhä tiiviimmin olemassaolevaan finanssijärjestelmään
Puhuttaessa kryptotokenien käytöstä rahana, on välttämätöntä aloittaa Bitcoinista. Bitcoin oli maailman ensimmäinen kryptovaluutta ja synnytti koko kryptovaluuttojen käsitteen. Se on edelleen suurin kryptovaluutta ja muodostaa yksinään lähes puolet koko kryptomarkkinan markkina-arvosta.
2020-luvulla pohjoismaalaisesta hyvinvointivaltiosta käsin tarkastellen saattaa olla vaikea ymmärtää Bitcoinin kehittämisen motiiveja, sen käyttötarkoitusta ja sen saamaa suosiota. Miksi joku haluaisi luoda valtiosta irrallisen valuutan? Ja miksi kukaan olisi halukas edes antamaan huomiota puhtaasti Internetissä elävälle valuutalle, jonka arvon takaajana ei ole yksikään valtio tai reaalimaailman hyödyke?
Ymmärtääksemme paremmin Bitcoinin syntyä, tarkoitusta ja sen keräämään suosiota, on meidän välttämätöntä hieman ymmärtää kontekstia, jossa sai alkunsa.
Bitcoinin konseptin kuvaava whitepaper julkaistiin syksyllä 2008. Se tapahtui siis keskellä Suurta Finanssikriisiä, jossa koko globaalin talousjärjestelmän perustukset horjuivat. Finanssikriisin mittakaavaa ja vaikutuksia on vaikea liioitella. Sen aikana ja sitä seuraavina vuosina S&P-indeksi putosi yli 45%, noin kymmenen miljoonaa amerikkalaista menetti kotinsa pakkolunastuksissa ja yhtä moni menetti työpaikkansa. Kriisin välittömät kustannukset olivat noin kaksi biljoonaa (2 000 000 000 000) dollaria. FRB arvioi kriisin kokonaiskustannuksiksi jokaista amerikkalaista kohden 70 000 dollaria 1 . Kriisi synnytti republikaanista puoluetta muokanneen Tea Party-liikkeen 2, Occupy Wall Street-protestit 3 ja monien mielestä loi maaperän myöhemmälle Donald Trumpin presidentiksi valinnalle 4.
Tähän yhteiskunnalliseen kontekstiin syntyi Bitcoin. Perinteisen talousjärjestelmän katastrofin keskellä se toi idean kansallisvaltioista ja instituutioista vapaasta digitaalisesta valuutasta. Valuutan hallussapito ja siirtäminen tapahtuisi suvereenisti yksilön omassa hallinnassa, ilman pankkeja ja muita välikäsiä kustannuksineen ja riskeineen. Irrallisuus valtiosta ja keskuspankeista mahdollistaisi itsenäisen, algoritmisesti määritetyn ja siten läpinäkyvän rahapolitiikan, jonka disinflatorisuus varmistaisi valuutan arvon säilymisen.
Bitcoin ajatellaan usein vain yhtenä uutena innovaationa. Tarkemmin katsottuna se kuitenkin sisältää kolme radikaalia, toisistaan irrallista elementtiä:
1.Teknologinen elementti: lohkoketju
Bitcoin oli ensimmäinen julkista lohkoketjua hyödyntävä teknologia. Lohkoketju on tapa järjestää informaatiota siten, että toisistaan riippumattomat ja toisiinsa luottamattomat tahot voivat kryptografian avulla varmistua ja muodostaa konsensuksen informaation oikeellisuudesta. Lohkoketju mahdollisti omaisuuden säilyttämisen ja siirtämisen suvereenisti internet-yhteyden yli. Lohkoketju mahdollisti rahan käsittelemisen puhtaasti informaationa, ilman pankkeja tai muita luottamusta vaativia välikäsiä.
2. Ideologinen elementti: kansallisvaltioista irrallinen valuutta
Historiallisesti valuutat ovat olleet kansallisvaltioiden (kuten USA) dollari tai niiden muodostamien yhteisöjen (kuten Euro) hallinnassa. Bitcoin pyrki olemaan maailman ensimmäinen valuutta, joka olisi irrallinen kansallisvaltioista ja niiden poliittisesta päätöksenteosta. Bitcoin-verkolla ei olisi keskitettyä päätöksentekoa, vaan sen päätöksenteko perustuisi maailmanlaajuisesti hajautuneiden toimijoiden omista intresseistään muodostamaan konsensukseen.
3. Rahapoliittinen elementti: disinflatorinen valuutta
Bitcoinin algoritmiin perustuva rahapolitiikka on pysyvästi voimakkaan disinflatorinen. Tämä tarkoittaa, että sen inflaatio eli bitcoinien kokonaismäärän kasvu jyrkästi hidastuu ajan myötä. Tämä poikkeaa merkittävästi fiat-valuutoista, joissa inflaation määrä tyypillisesti pyritään pitämään suhteellisen vakiona. Disinflatorinen rahapolitiikka siis poikkeaisi merkittävästi nykyisestä modernista rahapolitiikasta, ja siirtäisi taloudellisia kannustimia voimakkaasti kuluttamisesta säästämisen suuntaan, poistaen rahapoliittisen ohjauksen suhdannevaihteluita tasoittavana työkaluna.
Bitcoin toi siis yhdessä paketissa kolme hyvin radikaalia ideaa. Puhtaasti informaatioteknologisen innovaation, lohkoketjun, mukana tuli kaksi vahvasti ideologista näkemystä siitä, millainen rahan ja rahajärjestelmän tulisi olla. On kuitenkin tärkeää nähdä, että itse lohkoketjuteknologia on täysin ideologioista riippumaton, vain uudenlainen tapa järjestää informaatiota. Bitcoinin jälkeen olemmekin saaneet nähdä, kuinka sujuvasti lohkoketju yhdistyy niin fiat-valuuttoihin (kts. alla Stablecoinit) kuin kansallisvaltioiden suoraan kontrolliin (kts. alla CBDC:t).
Varallisuuden säilyttäminen ja siirtäminen Bitcoinin kaltaisten puhtaiden maksutokenien avulla oli siis kryptovaluuttojen ensimmäinen käyttötapaus. Muihin tarkoituksiiin käytettävien tokeneiden osuus on, erityisesti vuoden 2015 ja Ethereum-lohkoketjun lanseerauksen jälkeen kasvanut, mutta maksutokenit muodostavat yli puolet kryptovaluuttojen markkina-arvosta.
Puhtaista, ts. ilman kytkentää fiat-rahajärjestelmään toimivista, kryptovaluutoista Bitcoin on säilyttänyt hallitsevan asemansa ilman vakavasti otettavaa haastajaa. Sen markkina-arvo maksutokeneista on yli 90%. Lisäksi seuraavaksi suurimmilla tokeneilla on jo takanaan pitkä historia, ja niiden markkinaosuudet ovat enemmänkin lasku- kuin noususuunnassa. Tällä hetkellä puhtaiden kryptovaluuttojen markkinan voidaankin sanoa konsolidoituneen Bitcoinin yksinvaltiuteen.
Vaikka puhtaiden kryptovaluuttojen sektorilla Bitcoin onkin kiistaton ykkönen, on sille syntynyt mielenkiintoinen haastaja: lohkoketjussa siirrettävät fiat-valuutat eli stablecoinit.
Tarkalleen ottaen stablecoinilla eli vakaavaluutalla tarkoitetaan tokenia, jonka arvon on tarkoitus pysyä vakaana suhteessa sen viitevarallisuuteen. Viitevarallisuus voi olla fiat-valuuttaa tai esim. kultaa. Käytännössä tällä hetkellä stablecoinien viitevarallisuus tarkoittaa Yhdysvaltain dollaria, joihin sidotut stablecoinit muodostavat n. 98% stablecoinien markkina-arvosta.
Stablecoinit siis yhdistävät lohkoketjun tekniset ominaisuudet fiat-valuuttojen laajaan käyttöön ja lyhyellä aikavälillä vakaaseen ostovoimaan. Ne siis mahdollistavat fiat-varojen siirron internet-yhteydellä muutamassa minuutissa minne tahansa vastaanottajan fyysisestä sijainnista, lähettäjän ja vastaanottajan käyttämistä pankeista, valtio- tai talousaluerajoista tai siirrettävän summan suuruudesta riippumatta. Siirtojen hinnat vaihtelevat käytettävästä lohkoketjusta ja verkon käyttöasteesta riippuen muutamista senteistä muutamiin dollareihin.
Stablecoinien siirtoajat ja -kustannukset tekevät niistä toistaiseksi päivittäisessä käytössä käytettävyydeltään heikompia kuin perinteiset debit- ja luottokortit. Siirryttäessä pankkien, maiden ja talousalueiden välisiin tai rahamäärältään suuriin siirtoihin ne kuitenkin tarjoavat ilmeisiä tehokkuushyötyjä perinteisiin tilisiirtoihin verrattuna.
Erityinen arvo stablecoineilla on ihmisille, joiden pääsy pankkipalveluihin on rajattu. Jos internet-yhteys on käytössä, stablecoinit mahdollistavat dollarimääräisen varallisuuden säilyttämisen ja siirtämisen ilman pankkitiliä.
Lohkoketjuteknologia on siis tähän mennessä synnyttänyt kaksi merkittävää raha-instrumenttia, Bitcoinin ja stablecoinit. Yhteistä näille on teknologinen toteutus ja sen mahdollistama varallisuuden suvereeni hallinta ja siirtäminen yli internetin. Muut ominaisuutensa stablecoin pitkälti jakaa fiat-valuutan kanssa, johon sen arvo on sidottu. Bitcoin taas on fiat-valuutoista irrallinen ja täten omaisuusluokkana muistuttaa teknisiä ominaisuuksiaan lukuunottamatta enemmän kultaa (ollen toki arvoltaan huomattavasti volatiilimpi.)
Historian ja nykyhetken tarkastelun jälkeen on paikallaan luoda lyhyt katsaus siihen, miltä lohkoketjuteknologian hyödyntäminen rahan hallinnoinnissa näyttää tulevaisuudessa. Tällä hetkellä odotettavissa näyttäisi olevan kolme pääsuuntaa:
1. Bitcoin keskuspankeista irrallisena valuuttana, Lightning-verkko kapasiteetin skaalaajana
2. Stablecoinien konsolidaatio (takausmekanismit ja liikkeellelaskijat)
3. Keskuspankkien CBDC-hankkeiden selvitykset ja pilotoinnit
Bitcoin-protokollan designissa on vahvasti korostettu hajautuneisuutta ja turvallisuutta nopeuden kustannuksella. Tästä seuraa, että bitcoin-siirrot ovat tyypillisessä kuluttajakäytössä totuttuja maksuratkaisuja hitaampia. Tätä ongelmaa ratkoo Bitcoin-protokokollan päälle kehitetty Lightning-verkko, jota käytettäessä jokaista yksittäistä transaktiota ei viedä lohkoketjuun yksitellen, vaan suuremmissa nipuissa. Lightning-verkko tekee transaktioista merkittävästi nopeampia ja edullisempia. Lightning-verkon käyttö on muutamassa vuodessa yleistynyt nopeasti (kuva alla), ja on mielenkiintoista nähdä, kuinka pitkälle se pystyy viemään Bitcoinin käytettävyyden jokapäiväisenä maksuvälineenä.
Kiinnostava sivupolku on myös maksupalveluyhtiö Striken Send Global-konsepti, joka mahdollistaa fiat-valuutan kansainväliset siirrot Bitcoin-verkon yli. Tässä konseptissa fiat-valuutta vaihdetaan lähetettäessä bitcoiniksi, siirretään Bitcoin-verkon yli ilman fiat-valuutan siirtoon liittyviä välikäsiä ja niistä syntyviä kustannuksia, ja vastaanottopäässä vaihdetaan jälleen automaattisesti paikalliseksi fiat-valuutaksi.
Stablecoinien käytön odotetaan jatkavan kasvuaan. Tällä hetkellä näyttää, että fiat-vakuuksilla taatut stablecoinit säilyttävät jatkossakin vahvasti hallitsevan asemansa lähitulevaisuudessa. Vuonna 2022 nähty fiat-valuutalla takaamattoman, ns. algoritmisen stablecoin TerraUSD:n dramaattinen epäonnistuminen romahdutti luottamuksen tällaiseen konseptiin, ja markkinatoimijoiden halukkuus kokeilla uudentyyppisiä stablecoin-malleja lienee pitkäksi aikaa ohi.
Takausmenetelmien konsolidaation lisäksi uskomme, että liikkellelaskijamarkkina tulee jatkamaan keskittymistä muutaman ison ja luottamusta herättävän toimijan markkinaksi. Mielenkiintoista on nähdä, tullaanko tämänhetkisten markkinajohtajien, Tetherin ja Circlen rinnalla näkemään perinteisen pankkisektorin toimijoita. Näillä olisi ainakin periaatteessa merkittävän hyviä edellytyksiä hyödyntää olemassa olevaa sääntely- ja infrastruktuuripohjaansa myös stablecoinien liikkeelle laskemiseen, mikäli toimialalaajennukseen löytyy riittävää rohkeutta ja näkemyksenottohalua.
Stablecoinien lisäksi lohkoketjun hyödyntäminen tarjoaa perinteisille pankeille monia muitakin kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia myös muiden omaisuuserien kuin fiat-valuutan tokenisoinnin muodossa. Nämä omaisuuserät menevät tämän artikkelin aihepiiriin ulkopuolelle, mutta voidaan todeta että lohkoketjuteknologia tarjoaa merkittäviä hyödyntämismahdollisuuksia, eikä olekaan yllätys että finanssialan suurimmat toimijat tutkivat aktiivisesti sen hyödyntämismahdollisuuksia. Pisimmällä tässä lienee JP Morgan, jonka Onyx-lohkoketjun kautta on käsitelty lyhytaikaisia lainoja reilussa kahdessa vuodessa jo 300 miljardin dollarin arvosta 5.
Kolmas kiinnostava kehityssuunta on keskuspankkien liikkellelaskelmat, osin tai kokonaan lohkoketjuteknologiaa hyödyntävät, digitaaliset valuutat (Central Bank Digital Currency, CBDC). Nämä säilyttäisivät keskuspankkien roolien fiat-valuutan ohjaajina, mutta vähentäisivät merkittävästi liikepankkien roolia varojen säilyttäjänä ja maksujen välittäjinä. CBDC kokeilut ovat pisimmällä Kiinassa ja muissa Aasian maissa.
Niiden käyttämiseen liittyy kuitenkin merkittäviä yksityisyyden suojaa koskevia kysymyksiä, ja nähtäväksi jää millaisen poliittisen vastaanoton ne erityisesti länsimaissa herättävät. Digitaalisten valuuttojen käyttö myös siirtäisi pankkisektorin painotusta merkittävästi keskuspankeille ja aiheuttaisi potentiaalisesti dramaattisia liiketoiminnallisia haasteita nykyisille liikepankeille.
Kuten edellä on kuvattu, lohkoketjuteknologia on hieman yli kymmenessä vuodessa kulkenut pitkän evolutiivisen matkan, alkaen finanssimaailman kapinallisesta, fiat-valuuttajärjestelmään integroitumisen kautta kohti täyttä talousjärjestelmän osaksi sulautumista. Syntymähetken vastakkainasettelusta näytetään liikkuvan kohti toisiaan täydentävää yhteenliittymistä.
Näemme lohkoketjuteknologian ja perinteisen finanssimaailman kasvavan tulevaisuudessa kohti syvenevää symbioosia. Lohkoketjuteknologia tuo taloudellisiin aktiviteetteihin tehokkuushyötyjä ja mahdollistaa kokonaan uusia vuorovaikuttamisen muotoja. Vakiintuneet talousinstituutiot puolestaan tuovat mukanaan vakautta, regulaatiota ja luotettavuutta. Uskomme siis lohkoketjuteknologian kasvavan ajan myötä luonnolliseksi ja elimelliseksi osaksi finanssijärjestelmän teknistä luottamusinfrastruktuuria.
Kvarn Learning-materiaalin sisältämä aineisto on tuotettu ainoastaan markkinointiviestinnän tarkoitukseen. Mitään Kvarn Learning-materiaalin kautta välitettävää informaatiota ei tule käsittää tarjouksena tai kehotuksena tehdä mitään osto- tai myyntipäätöksiä eikä muuksi kehotukseksi sijoitustoimenpiteisiin mistään sijoituskohteesta. Learning-materiaalin kopiointi tai sen sisällön lainaaminen ilman Kvarnin antamaa nimenomaista hyväksyntää on kielletty. Learning-materiaalissa esitetyt tiedot koskevat materiaalin kirjoittamisaikaan vallinnutta tilannetta, ja tiedot voivat tai ovat voineet muuttua. Kvarn Capital Oy ei takaa Learning-materiaaliin sisältyvän tai Learning-materiaalissa viitatun tiedon oikeellisuutta tai täydellisyyttä.
