Kryptovaluuttojen syklisyys

article image

Kryptovaluutat: kaoottinen kasino?

Valtavirran tiedotusvälineiden uutisoinnin perusteella saattaa kryptovaluuttoihin perehtymättömän lukijan olla vaikea hahmottaa, mihin suuntaan kryptovaluuttojen kurssit oikein käyttäyvyät. Uutisoinnisssa lähes poikkeuksetta kerrotaan kryptovaluuttojen räjähdysmäisistä hinnannousuista, joissa hinnat ovat moninkymmenkertaistuneet vuodessa tai parissa, tai yli 70% romahduksista, jotka perinteisempiin sijoituskohteisiin tottuneille vaikuttavat aivan katastrofaalisilta. Uutisointia satunnaisesti seuraavasta kryptovaluuttojen markkina saattaakin vaikuttaa aivan kaoottiselta kasinolta, jonka käyttäytymisessä ei ole mitään johdonmukaisuutta. Tässä artikkelissa tutustutaan kryptovaluuttamarkkinan käyttäytymiseen, ja siitä löydettävissä oleviin säännönmukaisuuksiin.

Kryptovaluuttojen arvonkehitys: trendi ja syklisyys

Tarkasteltaessa kryptomarkkinan käyttäytymistä koko sen historian ajalta, silmään pistää kaksi leimaa-antavaa piirrettä:

1. Voimakas, asymptoottinen trendi ylöspäin. Kryptomarkkinan vuotuinen kasvu aikavälillä 2011-2015 oli n. 700% 2015-2019 n. 200%, ja aikavälillä 2019-2023 n. 70%. Kryptomarkkina siis kasvaa rajusti, mutta hiljalleen hidastuen.

2. Tämän trendin ympärillä tapahtuva voimakas syklisyys. Kryptomarkkina on tähänastisen historiansa elänyt 4 vuoden sykleissä, joiden aikana on nähty voimakas nousumarkkina, ylikuumeneminen ja raju laskumarkkina. Kohdan 1 nousutrendin mukaisesti jokaisen laskumarkkinan aallonpohja on kuitenkin päätynyt moninkertaisesti edellistä korkeammalle.

Kuva 1. Kryptovaluuttojen markkina-arvo, logaritminen asteikko. Lähde: CoinMarketCap
Kuva 1. Kryptovaluuttojen markkina-arvo, logaritminen asteikko. Lähde: CoinMarketCap

Jos jatkuvuuden periaatteen mukaisesti uskomme tulevaisuuden muistuttavan menneisyyttä, tulisimme siis jatkossakin näkemään useiden kymmenien prosenttien vuotuista kasvua ja rajuja laskumarkkinoita. Vaikka historiallinen kehitys ei koskaan ole tae tulevasta arvonkehityksestä, on krytomarkkinan ymmärtämisen vuoksi kriittistä ymmärtää, mitkä tekijät ovat tähän asti olleet näiden kahden piirteen ajureita, ja miksi saattaa olla perusteltua uskoa niiden jatkuvan myös tulevaisuudessa.

NOUSUTRENDIN AJURIT

Kryptovaluuttojen noin 15 vuoden mittaisen nousutrendin ajurit voidaan luokitella karkeasti neljään erilliseen, toisiinsa linkittyneeseen tekijään:

1. Lindy-efekti

Kryptovaluuttojen saadessa alkunsa Bitcoinin myötä, oli niiden arvolupaus aivan uudenlainen, dramaattinen ja perustellusti myös skeptisyyttä herättävä. Ajatus uudesta, suoraan Internetin päällä liikuteltavasta omaisuusluokasta ymmärrettävästi herätti monenlaisia epäilyksiä.

Niin sanottu Lindy-efekti 1 tarkoittaa, että aika jonka ilmiö (kuten tietty teknologia) on ollut olemassa ja käytössä, lisää luottamusta siihen että se säilyy olemassa ja käytössä myös tulevaisuudessa. Lindy-efektin mukaisesti, mitä kauemmin kryptovaluuttoja käytetään, sitä todennäköisempänä voidaan pitää, että ne eivät ole lähitulevaisuudessakaan katoamassa.

On toki syytä huomata ,että Lindy-efekti sinänsä on enemmänkin teoria tai heuristiikka kuin empiirisesti todennettu luonnonlaki. Se kuitenkin selittää, miksi kertyvä historia lisää sijoittajien kryptoteknologiaa kohden tuntemaa luottamusta, ja tätä kautta sijoitushalukkuutta.

2. Käyttötapausten kasvu

Kryptovaluuttojen ensimmäisinä vuosina niiden käyttötapaukset olivat hyvin rajalliset. Käytännössä bitcoineja oli mahdollista vain siirtää osoitteesta toiseen. Sekä Bitcoin-ekosysteemin kypsyminen että erityisesti Ethereumin myötä syntyneet älysopimus-ekosysteemit ovat laajentaneet kryptotokeneiden käyttötapauksia dramaattisesti. (Lue lisää tokenien käyttökohteista Learning-sarjan aiemmista osista 1 2 3). Käyttötapausten merkittävästä kasvusta on luonnollisesti seurannut myös käyttäjämäärän kasvu.

3. Käyttäjämäärien kasvu

Kryptovaluuttojen käyttäjämäärät ovat kasvaneet koko niiden olemassaolon ajan. Tarkkaa uniikkien käyttäjien määrää ei ole mahdollista seurata, koska kryptovaluuttojen käyttäminen ei edellytä käyttäjän identifioitumista. Tällä hetkellä käyttäjiä kuitenkin arvioidaan olevan n. 400 miljoonaa 2, ja käyttäjämäärän kasvun olevan vuosittain useita kymmeniä prosentteja 3.

4. Institutionaalisten sijoittajien mukaan tuleminen

Kohtien 1-3 seurauksena kryptovaluuttojen uskottavuus ja sijoituskelpoisuus on kasvanut piensijoittajien lisäksi institutionaalisten sijoittajien joukossa. Viime vuosina onkin nähty suurten sijoitusinstituutioiden, kuten Goldman Sachs ja Fidelity, avauksia sektoriin. Instiuutioiden mukaantulo tuo markinalle piensijoittajiin verrattuna merkittävästi suurempia pääomia, mikä johtaa markkinan merkittävään kasvuun. Näkemyksemme on, että tämä kehityssuunta tulee tulevaisuudessa ainoastaan voimistumaan, tosin huomioiden seuraava aihe, eli markkinan voimakas syklisyys.

SYKLISYYDEN AJURIT

Kyrptovaluuttojen markkinan syklisyyden ajureita tarkasteltaessa on ensimmäisenä syytä pitää mielessä markkinan uniikki erityispiirre, eli historiallinen piensijoittajavetoisuus.

Toisin kuin perinteisten sijoitusmarkkinoiden, kryptomarkkinoiden alkuperäiset juuret ovat vahvasti niiden käyttämästä lohkoketjuteknologiasta ja/tai niiden edustamasta, tekno-libertarianistisesta maailmankuvasta kiinnostuneista pienisijoittajissa. Millä tahansa piensijoittajien dominoimalla, vielä varhaisessa vaiheessa olevaa teknologiaa edustavalla markkinalla olisi täysin odotetusti rajuja liikkeitä ja dramatiikkaa. Tähän lähtökohtaan yhdistyy, että kryptomarkkina syntyi käytännössä samaan aikaan sosiaalisen median yleistyessä 2010-luvun alkupuolella. Kun joukko (todennäköisesti varsin suurella allokaatiolla) varhaisen vaiheen teknologiaan sijoittaneita on tiiviisti tekemisissä keskenään juuri yleistyvillä sosiaalisen median alustoilla kuten Twitterissä, ei ole yllättävää että erilaiset uutiset, anekdootit ja huhut heiluttelevat sijoittajasentimettiä rajusti laidasta toiseen. Markkinaliikkeet herättävät tunnereaktioita, jotka kryptomarkkoinoiden operoidessa 24/7 johtavat sijoittajia toimenpiteisiin, jotka vahvistavat markkinaliikkeitä entisestään. Tästä asetelmasta, erityisesti Bitcoinin alkuvuosina, kymmenien prosenttien heilahdukset yhdessä päivässä olivat varsin tavanomaisia.

Viime vuosien trendi on ollut instituutioiden kasvava osallistuminen kryptovaluuttamarkkinoihin. Sitä mukaa kun markkinatoimijoista suurempi osa alkaa olla institutionaalisia tai muutoin ammattimaiseen tapaan toimivia, voidaan sekä päiväkohtaisen volatiliteetin että markkinan rajuimman syklisyyden hiljalleen odottaa tasoittuvan. Tämä alan historiallinen piensijoittajavetoisuus ja sen kaiku tänäkin päivänä on kuitenkin syytä pitää mielessä kryptomarkkinan liikkeitä seuratessa.

HALVING-HYPOTEESI

Kryptomarkkinan sisällä elää vahvasti ns. Halving-hypoteesi. Sen perustana on havainto, että kryptovaluuttojen kolme suurinta nousumarkkinaa ovat sijoittuneet suurimman kryptovaluutta Bitcoinin ns. Halvingin ympärille, alkaen hieman tätä ennen ja päättyen noin vuosi tämän jälkeen. Halving-hypoteesin mukaan ilmiössä ei ole kyse pelkästä korrelaatiosta, vaan myös kausaliteetista.

Ns. Halvingissa Bitcoinin inflaatiotahti, ts. uusien Bitcoin-lohkojen lohkopalkkioina syntyvien uusien bitcoinien (block subsidy) määrä puolittuu. Halvingien ajankohta on Bitcoin-protokollassa algoritmisesti määritelty ja tapahtuu noin neljän vuoden (210 000 Bitcoin-lohkon, lohkon syntymisaika keskimäärin 10 minuuttia) välein.

Kuva 2. Bitcoinin  lohkopalkkiot (subsidy) ja bitcoinien kokonaismäärä (supply). Lähde: CoinDesk
Kuva 2. Bitcoinin lohkopalkkiot (subsidy) ja bitcoinien kokonaismäärä (supply). Lähde: CoinDesk 4

Halving-hypoteesin mukaan uusien bitcoinien tarjonnan puoliintuminen, yhdistettynä kysynnän vakiona pysymiseen tai kasvuun, johtaa markkinahinnan nousuun. Markkinahinnan nousu taas johtaa sijoittajien kasvaneeseen kiinnostukseen, mikä lisää kysyntää, mikä edelleen nostaa hintaa. Bitcoinin kautta kryptomarkkinasta kiinnostuneiden huomio ja sijoitukset valuvat myös muihin tokeneihin, mikä vetää koko markkinan nousuun. Halving-hypoteesin mukaan halving siis toimii katalyyttina, joka laukaisee koko kryptomarkkinan markkinanousun.

Kuva 3. Bitcoinin hintahistoria ja halvingien ajankohdat Lähde: CoinDesk
Kuva 3. Bitcoinin hintahistoria ja halvingien ajankohdat Lähde: CoinDesk 4

Halving-hypoteesin arvioinnin rajoitteena on, että sen perustana olevan otoksen koko on vielä hyvin pieni. Halvingeja on tapahtunut vasta kolme kappaletta (2012, 2016 ja 2020).
Jokaiseen näistä on liittynyt nousumarkkina, mutta otoskoko ei mahdollista halvingin eristämistä sen muista mahdollisista aiheuttajista, erityisesti suotuisista makroekonomisista tekijöistä (katso seuraava kohta).

Seuraava Bitcoin halving tapahtuu keväällä 2024. Jos uskoo halving-hypoteesin toteutumiseen myös tällä kertaa, odotettavissa olisi siis nousumarkkina joka alkaisi talvella 2024 ja kestäisi jonnekin vuoden 2025 jälkimmäiselle puoliskolle.

MAKROTALOUDELLISET TEKIJÄT

Toinen kryptomarkkinan liikkeiden kanssa historiallisesti vahvasti korreloinut tekijä on makrotalouden suunta ja globaali likviditeetti. Vaikka kryptovaluuttojen alkuperäiseen eetokseen kuuluu, perinteisestä talousjärjestelmästä irrallisen ja keskuspankeista riippumattoman vaihtoehdon tarjoaminen, on kryptomarkkina sijoituskohteena toistaiseksi vahvasti linkittynyt perinteisiin osakemarkkinoihin ja erityisesti korkean riskin sijoituskohteisiin, kuten teknologiaosakkeisiin.

Kryptovaluutat sijoittuvat tällä hetkellä mahdollisten sijoituskohteiden avaruudessa riskikäyrän korkeariskisimpään päätyyn (Kuva 4). Tällöin se on myös alttiimpana riskiallokaatiossa tapahtuville muutoksille.

Kuva 4. Sijoituskohteiden riskikäyrä. Lähde: John St Capital
Kuva 4. Sijoituskohteiden riskikäyrä. Lähde: John St Capital 5

Sijoittajien aggregoituun riskinottohalukkuuteen puolestaan vaikuttavat hyvin voimakkaasti vallitseva korkotaso ja globaali likviditeetti. Mitä enemmän sijoitusmarkkinalla on likviditeettiä, sitä enemmän pääomaa hakeutuu korkean riskin kohteisiin, kuten kryptovaluuttoihin. Likviditeetin supistuessa, esimerkiksi ohjauskorkoja nostettaessa, sitä myös vedetään ensimmäisenä ja voimakkaimmin pois korkean riskin kohteista. Globaalia likviditeettiä voidaan kuvata esimerkiksi ns. M2-rahan määrällä. Niin sanottu M2-raha kuvaa, kuinka paljon rahaa on käteisenä ja likvideinä pankkitalletuksina. Kuva 5 havainnollistaa, kuinka vahva korrelaatio M2 rahan määrän muutoksilla ja kryptomarkkinan liikkeillä on erityisesti viime vuosina ollut.

Kuva 5. Bitcoinin kurssi ja M2-raha, Year-on-Year.  Lähde: Raoul Pal
Kuva 5. Bitcoinin kurssi ja M2-raha, Year-on-Year. Lähde: Raoul Pal 6

Mikäli kryptomarkkinan ja makrotalouden suhteen haluaisi pelkistää äärimmilleen, voisi sanoa että lyhyellä aikavälillä kryptomarkkinoiden kehitys seuraa keskuspankkien taseita. Kuva 6 ilmentää, kuinka vahva korrelaatio Bitcoinin kurssilla ja suurimpien keskuspankkien (USA, Kiina, Japani, EU) yhteenlasketuilla taseilla on ollut. Nousumarkkinat korreloivat taseiden voimakkaaseen kasvuun ja laskumarkkinat taseiden laskuun tai vakiona pysymiseen.

Kuva 6. Bitcoin kurssikehitys ja keskuspankkien taseet. Lähde: TradingView
Kuva 6. Bitcoin kurssikehitys ja keskuspankkien taseet. Lähde: TradingView

Halving-hypoteesi vai makrotalous?

Kryptomarkkinoiden liikkeiden ja niiden syiden arvioinnista mielenkiintoista tekee se, että tähän asti kaikki kolme Bitcoinin halvingia (2012, 2016, 2020) ovat ajoittuneet hetkiin, jolloin myös makroekonomiset tekijät ovat olleet selkeästi suotuisat nousumarkkinalle. Nousumarkkinat ovat alkaneet noin vuotta ennen halvingia, mitä voisi pitää markkinoiden ennakointina. Toisaalta karkeasti samoihin aikoihin myös keskuspankkien rahapolitiikat ovat kääntyneet elvyttävämpään suuntaan.

Kuva 7. Bitcoinin kurssikehitys, keskuspankkien taseet ja Bitcoin halvingien ajankohdat. Lähde: TradingView
Kuva 7. Bitcoinin kurssikehitys, keskuspankkien taseet ja Bitcoin halvingien ajankohdat. Lähde: TradingView

Kolmen nousumarkkinan otoksessa meillä ei siis ole vielä esimerkkiä, jossa olisimme saaneet nähdä toisen ilman toista. Tällä perusteella emme siis luotettavasti pysty arvioimaan, mikä näiden kahden tekijän toisistaan irroitettu vaikutus markkinakehitykseen on. Tällainen tilaisuus saattaisi syntyä keväällä 2024, mikäli makrotalouden tila säilyisi riskinottohalukkuutta vähentävänä tuolloin tapahtuvaan halvingiin asti.

Arviomme on, että kryptomarkkinan liikkeisiin ovat historiallisesti vaikuttaneet molemmat tekijät. Bitcoin-halving on ollut selkeä, helposti ymmärrettävä ja helposti verkossa leviävä narratiivi, joka vetoaa erityisesti piensijoittajiin. Uskomuksemme on, että tulevaisuudessa Bitcoin-halvingin merkitys tulee kuitenkin vähenemään suhteessa makrotalouden liikkeisiin. Tämän johtuu sekä puhtaasti mekaanisista syistä (jokaisen halvingin vaikutus markkinalla olevaan bitcoin-tarjontaan on edellistä pienempi), että institutionaalisten ja muiden ammattimaisten sijoittajien markkinaosuuden kasvamisesta. Joka tapauksessa keväällä 2024 taphtuva seuraava Bitcoin halving tietää kryptomarkkinalle vähintään mielenkiintoisia aikoja, ja aikaisempien kolmen halvingin kaltainen kehitys myös merkittäviä tuottomahdollisuuksia.

Footnotes

  1. https://en.wikipedia.org/wiki/Lindy_effect
  2. https://triple-a.io/crypto-ownership-data/#:~:text=As%20of%202023%2C%20we%20estimated,420%20million%20crypto%20users%20worldwide.
  3. https://www.statista.com/outlook/dmo/fintech/digital-assets/cryptocurrencies/worldwide#users
  4. https://www.coindesk.com/learn/bitcoin-halving-explained/ 2
  5. https://jsc-capital.medium.com/capital-allocation-risk-asset-ramifications-in-a-0-interest-rate-world-56b7300d1360
  6. https://twitter.com/RaoulGMI/status/1662853379381403649

Kvarn Learning-materiaalin sisältämä aineisto on tuotettu ainoastaan markkinointiviestinnän tarkoitukseen. Mitään Kvarn Learning-materiaalin kautta välitettävää informaatiota ei tule käsittää tarjouksena tai kehotuksena tehdä mitään osto- tai myyntipäätöksiä eikä muuksi kehotukseksi sijoitustoimenpiteisiin mistään sijoituskohteesta. Learning-materiaalin kopiointi tai sen sisällön lainaaminen ilman Kvarnin antamaa nimenomaista hyväksyntää on kielletty. Learning-materiaalissa esitetyt tiedot koskevat materiaalin kirjoittamisaikaan vallinnutta tilannetta, ja tiedot voivat tai ovat voineet muuttua. Kvarn Capital Oy ei takaa Learning-materiaaliin sisältyvän tai Learning-materiaalissa viitatun tiedon oikeellisuutta tai täydellisyyttä.