Päivitetty 30. syyskuuta 2025

1. Tiedotteen tarkoitus

Tämän sijoittajatiedotteen tarkoituksena on antaa Kvarn Investment Services Oy:n asiakkaille ja potentiaalisille asiakkaille sijoituspalveluyhtiöiden toimintaa ohjaavan sääntelyn ja viranomaisohjeiden edellyttämiä tietoja mm. Kvarn Investment Services Oy:n tarjoamista sijoituspalveluista ja rahoitusvälineiden ja muiden sijoituskohteiden luonteesta ja niihin liittyvistä riskeistä. Tarkemmat palvelu- ja tuotekohtaiset tiedot löytyvät palvelu- ja tuotekohtaisista sopimuksista ja ehdoista sekä näiden liitteistä.

Tämä sijoittajatiedote on voimassa 1.10.2025 lähtien. Kvarn Investment Services Oy päivittää sijoittajatiedotetta säännöllisesti tarvittaessa. Sijoittajatiedotteen voimassa oleva versio on saatavilla osoitteesta www.kvanrx.com

2. Yleiset tiedot Kvarn Investment Services Oy:stä

2.1. Perustiedot Kvarn Investment Services Oy:stä

Kvarn Investment Services Oy (jäljempänä “Kvarn”) on suomalainen sijoituspalveluyritys, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä sijoituspalvelulain toimilupa.

Kvarnin perus- ja yhteystiedot:
Toiminimi: Kvarn Investment Services Oy
Rinnakkaistoiminimi: Kvarn Investment Services Ab, Kvarn Investment Services Ltd
Y-tunnus: 3353427-9
Kotipaikka: Helsinki
Osoite: Eteläesplanadi 24 A
Sähköposti: contact@kvarn-investmenservices.com

Kvarn Investment Services Oy:n toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Finanssivalvonnan yhteystiedot ovat Snellmaninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki, puhelin +358 09 183 51 (vaihde), kirjaamo@finanssivalvonta.fi. Lisätietoja: www.finanssivalvonta.fi.

2.2. Asiointitavat ja kielet

Kvarn tarjoaa palvelua suomen ja englannin kielellä. Kaikki Kvarnin antamat ja ylläpitämät tiedot ovat saatavissa suomen kielellä.

Asiakas voi asioida Kvarnin kanssa verkkopalvelun kautta. Toimeksiantoja asiakas voi antaa ainoastaan verkkopalvelun kautta.

2.3. Asiakasraportointi

Kvarn toimittaa asiakkaille tietoa, raportointia ja muita ilmoituksia verkkopalvelun raportointiosion kautta. Asiakkaalle toimitettavista raporteista ja muista ilmoituksista, niiden sisällöstä ja toimitusajasta sovitaan erikseen palvelukohtaisissa sopimuksissa ja niiden ehdoissa.

2.4. Puhelujen ja sähköisten viestien tallentaminen

Kvarn on sijoituspalveluyhtiönä sääntelyn mukaisesti velvollinen säilyttämään tallenteet sellaisia liiketoimia koskevista puhelinkeskusteluista ja sähköisistä viesteistä, jotka liittyvät asiakastoimeksiantojen vastaanottamiseen, välittämiseen ja toteuttamiseen liittyvään palvelun tarjoamiseen. Tallentamis- ja säilyttämisvelvoite koskee myös sellaisia puhelinkeskusteluja ja sähköisiä viestejä, joiden tarkoitus on johtaa edellä tarkoitettuihin liiketoimiin. Kvarn on myös velvollinen pitämään kirjaa asiakkaan kanssa henkilökohtaisessa tapaamisessa käytävistä keskusteluista ja tallentamaan asiakkaan kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla antamat toimeksiannot.

Kvarnilla on oikeus käyttää puhelin- ja muita tallenteita todisteina toimeksiannossa mahdollisesti ilmenevien erimielisyyksien ratkaisemisessa ja muihin ilmoittamiinsa tarkoituksiin.

Asiakkaalla on oikeus pyytää kopio Kvarnin asiakkaan kanssa käytyjen keskustelujen ja viestien tallenteista. Kvarnilla on myös velvollisuus toimittaa tallenteet toimivaltaisille viranomaisille pyynnöstä. Kvarn säilyttää tässä kohdassa tarkoitetut tallenteet vähintään viiden vuoden ajan, ja toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä seitsemän vuoden ajan.

3. Tiedot Kvarn Investment Services Oy:n tarjoamista sijoituspalveluista

3.1. Sijoituspalvelut

Kvarn tarjoaa asiakkailleen rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen vastaanottamista ja välittämistä edelleen toteutettavaksi (toimeksiantojen välittäminen). Toimeksiantojen välittäminen on sijoituspalvelulain mukainen sijoituspalvelu.

3.2. Asiakasluokittelu

Kvarn luokittelee asiakkaansa joko ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi tai ammattimaiseksi asiakkaaksi. Asiakkaalla on oikeus kirjallisesti pyytää Kvarnin tekemän asiakasluokittelun muuttamista. Asiakasluokittelu vaikuttaa asiakkaan nauttiman sijoittajansuojan laajuuteen. Kvarn ei ole Sijoittajien korvausrahaston jäsen. Näin ollen Kvarnin asiakkaat eivät kuulu Sijoittajien korvausrahaston piiriin asiakkaan asiakasluokasta huolimatta. Mikäli asiakas luokitellaan ammattimaiseksi asiakkaaksi, Kvarn ei ole velvollinen noudattamaan kaikkia tiedonanto- ja selonottovelvollisuuteen liittyviä menettelytapoja.

3.3. Tietoa Kvarn Investment Services Oy:n suorittamasta asianmukaisuusarvioinnista

Kvarnin tarjotessa asiakkailleen muuta sijoituspalvelua kuin sijoitusneuvontaa tai omaisuudenhoitoa, on Kvarnin ennen tuotteen tai sijoituspalvelun tarjoamista pyydettävä asiakkaalta tiedot tämän kyseistä tuotetta tai sijoituspalvelua koskevasta sijoituskokemuksesta ja tietämyksestä, jotta Kvarn voi arvioida, onko suunniteltu sijoituskohde tai sijoituspalvelu asiakkaan kannalta asianmukainen (asianmukaisuusarviointi). Kvarn ei tarjoa asiakkailleen sijoitusneuvontaa eikä omaisuudenhoitoa, eikä näin ollen suorita asianmukaisuusarviota laajempaa ns. soveltuvuusarviota asiakkaistaan. Mikäli asiakkaan aloitteesta antama toimeksianto kohdistuu ns. yksinkertaiseen rahoitusvälineeseen, Kvarnilla ei ole velvollisuutta arvioida rahoitusvälineen tai toimeksiannon asianmukaisuutta asiakkaalle. Yksinkertaiseksi rahoitusvälineeksi katsotaan esimerkiksi sijoitusrahastojen rahasto-osuudet (pl. erikoissijoitusrahastot).

Asianmukaisuusarviota suorittaessaan Kvarn selvittää, onko asiakkaan sijoituskokemus ja -tietämys ko. tuotteesta tai palvelusta riittävä siihen liittyvien riskien ymmärtämiseksi. Asianmukaisuusarvioinnilla Kvarn suojelee asiakkaan etuja, ja pyrkii poissulkemaan asiakkaan sijoitukset rahoitusvälineisiin, joiden riskejä asiakas ei riittävästi tunne. Arvioinnin suorittamiseksi on tärkeää, että asiakas antaa Kvarnille ajantasaisia, täsmällisiä ja täydellisiä tietoja.

Jos Kvarn arvioi, ettei rahoitusväline tai palvelu ole asiakkaalle asianmukainen tai jos asiakas ei anna riittäviä tietoja arvion suorittamiseksi, Kvarn on velvollinen ilmoittamaan asiakkaalle, ettei Kvarn voi arvioida mikäli tuote tai palvelu sopii asiakkaalle. Tällöin Kvarn on myös velvollinen varoittamaan asiakasta liiketoimeen liittyvästä riskistä. Mikäli Kvarn arvioi, ettei rahoitusväline tai palvelu ole asiakkaalle asianmukainen tai jos asiakas ei anna riittäviä tietoja arvion suorittamiseksi, asiakas ei voi antaa ko. rahoitusvälineitä koskevia toimeksiantoja Kvarnille.

4. Sijoittajien korvausrahasto

Sijoittajien korvausrahasto turvaa ei-ammattimaisten sijoittajien riidattomat ja erääntyneet saatavat, jos korvausrahastoon kuuluva sijoituspalvelun tarjoaja ei pysty maksamaan sijoittajan saamisia sopimuksen mukaisesti. Kvarn ei ole sijoittajien korvausrahaston jäsen. Näin ollen Kvarnin asiakkaat eivät voi saada korvauksia Sijoittajien korvausrahastosta Kvarnin mahdollisessa maksukyvyttömyystilanteessa.

Kvarn ei ole talletussuojarahaston jäsen.

5. Kannustimet ja vähäiset ei-rahalliset edut

5.1. Kannustimet

Kannustimella tarkoitetaan välityspalkkioita, provisiota tai muita rahallisia tai ei-rahallisia etuja, joita Kvarn joko maksaa tai vastaanottaa tarjoamansa sijoituspalvelun yhteydessä jollekin muulle tai joltain muulta kuin Kvarnin asiakkaalta tai asiakkaan lukuun toimivalta henkilöltä itseltään. Kannustimiksi ei kuitenkaan katsota sellaisia maksuja tai etuja, jotka mahdollistavat sijoituspalvelujen tarjoamisen tai on tarpeen palvelun tarjoamiseksi, kuten esimerkiksi säilytyskulut, toimitus- ja vaihtopalkkiot taikka säännöksiin tai lainsäädäntöön perustuvat maksut.

Kvarn vastaanottaa kannustimia niiltä rahastoyhtiöiltä ja vaihtoehtorahastojen hoitajilta, joiden jakelijana Kvarn toimii. Kvarnin vastaanottamat kannustimet ovat luonteeltaan jakelu- tai myyntipalkkioita. Kvarnin vastaanottamat kannustimet eivät estä Kvarnia toimimasta rehellisesti, tasapuolisesti ja ammattimaisesti asiakkaan etujen mukaisesti.

Kannustinten tarkoituksena on parantaa Kvarnin asiakkaalle tarjottavan palvelun laatua mahdollistamalla asiakkaalle tarjottavia lisäpalveluita tai korkeamman tasoisia palveluita. Asiakkaalle tarjotut lisäpalvelut tai korkeamman tasoiset palvelut ovat aina oikeassa suhteessa vastaanotettuihin kannustimiin, jolloin asiakkaalle tarjotut lisäpalvelut ja korkeamman tasoiset palvelut riippuvat siitä, kuinka paljon kannustimia Kvarn on vastaanottanut asiakkaan antamista toimeksiannoista. Lisäpalvelut ja korkeamman tasoiset palvelut suunnitellaan aina vastaamaan mahdollisimman hyvin kunkin asiakasryhmän tarpeita. Kvarn käyttää vastaanottamiaan kannustimia muun muassa mm. henkilökohtaiseen asiakaspalveluun ja ajankohtaisiin sijoittajatilaisuuksiin.

Kvarn antaa asiakkaalle säännöllisesti tietoa asiakkaalle tarjottuun palveluun liittyvistä kannustimista. Asiakas saa tietoa hänelle tarjottuun sijoituspalveluun liittyvistä kannustimista ennen toimeksiannon antamista etukäteen annettavien kulutietojen yhteydessä. Tämän lisäksi asiakas saa säännöllisen vuosittaisen kuluraportoinnin yhteydessä tiedot asiakkaalle tarjotun palveluun liittyvien kannustinten tarkasta määrästä.

5.2. Vähäiset ei-rahalliset edut

Kvarn ja Kvarnin henkilöstö voi asiakkaalle tarjottuun palveluun liittyen vastaanottaa joltain muulta kuin asiakkaalta tai asiakkaan lukuun toimivalta henkilöltä niin kutsuttuja vähäisiä ei-rahallisia etuja. Vähäisiä ei-rahallisia etuja ei katsota kannustimiksi. Vähäisten ei-rahallisten etujen on kuitenkin oltava kohtuullisia ja oikeasuhteisia sekä sen laajuisia, ettei ne todennäköisesti vaikuta asiakkaan edun vastaisella tavalla Kvarnin käyttäytymiseen. Hyväksyttäviä ei-rahallisia etuja ovat esimerkiksi seminaarit ja koulutustilaisuuden koskien rahoitusvälieen tai sijoituspalvelun erityispiirteitä ja arvoltaan kohtuullisen pieni vieraanvaraisuus, kuten esimerkiksi ruoan ja juoman tarjoamista liiketapaamisen, seminaarin tai koulutustilaisuuden yhteydessä. Kvarn pitää kirjaa vastaanottamistaan vähäisistä ei-rahallisista eduista yhtiön sisäisen ohjeistuksen mukaisesti.

6. Eturistiriitojen hallinta

6.1. Eturistiriitojen hallintaa koskevan ohjeen tarkoitus

Tässä ohjeessa kuvataan ne periaatteet ja toimintatavat, joilla Kvarnissa tunnistetaan, vältetään ja hallitaan eturistiriitoja. Ohjeessa on otettu huomioon Kvarnin koko, toiminnan järjestäminen, sekä liiketoiminnan laatu, laajuus ja monimuotoisuus. Ohje sitoo koko Kvarnin henkilökuntaa, toimitusjohtajaa ja hallituksen jäseniä.

6.2. Toimintaperiaatteet eturistiriitojen tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi

Kvarn on toteuttanut asianmukaiset toimenpiteet eturistiriitatilanteiden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi sijoituspalveluita tarjottaessa. Toimenpiteiden tavoitteena on varmistaa, että Kvarnin johto ja henkilöstö hoitavat tehtävänsä rehellisesti ja lojaalisti ja toteuttavat liiketoimia niin riippumattomasti kuin Kvarnin koko ja toiminta sekä asiakkaan etuihin kohdistuvan vahinkoriskin merkittävyys edellyttävät asiakkaiden etujen suojelemiseksi.

Eturistiriidalla tarkoitetaan poikkeuksellista sijoituspalvelun tarjoamiseen liittyvää tilannetta esimerkiksi asiakkaan ja Kvarnin välillä, johon voi liittyä asiakkaan etuihin kohdistuva merkittävä riski. Eturistiriita voi syntyä myös Kvarnin ja sen henkilökunnan välille, tai kahden asiakkaan välille.

Eturistiriitojen tunnistaminen ja ehkäiseminen

Sijoituspalveluita tarjottaessa on mahdollista, että eturistiriitatilanteita saattaa syntyä. Kvarn ja sen henkilökunta pyrkii ensisijaisesti tunnistamaan ja ehkäisemään mahdolliset eturistiriitatilanteet. Eturistiriitatilanteita pyritään ehkäisemään myös organisatoristen ja hallinnollisten toimenpiteiden avulla.

Toimenpiteet vaihtelevat sen mukaan mistä liiketoiminnasta tai palvelusta on kyse. Eturistiriitoja hallitaan mm. seuraavin keinoin:

• toimintojen asianmukainen erottaminen
• riskienhallintaperiaatteet
• toimeksiannon välittämistä koskevat periaatteet
• henkilökunnan ja johdon kaupankäyntiohjeet
• henkilökunnan ja johdon sivu- ja luottamustoimia koskevat periaatteet
• henkilöiden ja toimintojen välisen tietojenvaihdon estäminen tai valvominen esim. erilaisten tietojärjestelmien ja käyttövaltuuksien avulla
• sisäinen koulutus

Eturistiriitatilanteiden tunnistamisessa ja ehkäisemisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota tilanteisiin, joissa Kvarnin johtoon kuuluva tai sijoituspalvelujen tarjoamiseen osallistuva henkilö:

• saa todennäköisesti taloudellista etua tai välttää taloudellisen tappion asiakkaan kustannuksella,
• Kvarnilla tai edellä mainitulla henkilöllä on asiakkaalle tarjotun palvelun tai asiakkaan lukuun toteutetun liiketoimen tulokseen liittyvä, asiakkaan edusta poikkeava etu,
• Kvarnilla tai edellä mainitulla henkilöllä on taloudellinen tai muu intressi suosia jonkin asiakkaan etujen sijaan toisen asiakkaan tai asiakasryhmän etuja,
• Kvarn tai edellä mainittu henkilö harjoittaa samaa liiketoimintaa kuin asiakas, tai
• Kvarn tai edellä mainittu henkilö saa muulta kuin asiakkaalta palveluun liittyvän kannustimen (inducement) rahallisina tai ei-rahallisina hyötyinä tai palveluina.

Edellä tarkoitetut eturistiriitatilanteet on ymmärrettävä laajasti. Taloudellisen edun saamiseen rinnastuu myös tappion välttäminen. Kannustimet voivat olla monessa muodossa kuten rahana, tavarana ja palveluna.

Kvarn on toteuttanut toimenpiteet, joilla estetään Kvarnin johtoon kuuluvan tai sijoituspalvelujen tarjoamiseen osallistuvan henkilön samanaikaista tai peräkkäistä osallistumista erityyppisten palvelujen tarjontaan, mikäli se voi heikentää eturistiriitojen asianmukaista hallintaa.

Mikäli riittävää riippumattomuutta ei voida saavuttaa yllä mainituilla toimenpiteillä, Kvarn ottaa tarvittaessa käyttöön vaihtoehtoisia toimenpiteitä tai menettelyjä.

Toimeksiantojen välitys

Kvarn on rajoittanut asiakastietojärjestelmän käyttöä käyttövaltuuksin. Kullekin henkilökuntaan ja johtoon kuuluvalle on määritelty tehtävän mukaiset käyttövaltuudet tietojärjestelmiin, joita henkilö tarvitsee työtehtävissään. Käyttövaltuuksia voidaan muuttaa vain toimitusjohtajan hyväksynnällä.

Asiakkaiden toimeksiannot on käsiteltävä niiden saapumisjärjestyksessä, ellei asiakas ole antanut tästä poikkeavaa ohjetta. Saapumisjärjestys on asianmukaisesti dokumentoitava, jotta se voidaan jälkikäteen tarvittaessa todentaa. Kvarn on määritellyt toimintaperiaatteet, joita se noudattaa toimeksiantoja välittäessään ja toteuttaessaan päästäkseen asiakkaan kannalta parhaaseen mahdollisen tulokseen. Toisen asiakkaan edun tai oman edun ei saa antaa vaikuttaa asiakkaan toimeksiannon käsittelyyn.

Kaikki toimeksiannot toteutetaan Kvarnin alustalla sähköisesti. Toimeksiannot käsitellään automaattisesti alustalla niiden saapumisjärjestelmässä ja tästä on aina vahvennettavissa transaktioiden loki tiedoista. Eturistiriitoja ei voi muodostua toimeksiantojen välittämisen osalta, koska Kvarnin henkilökunta ei osallistu tähän prosessiin.

Henkilökohtaiset liiketoimet

Kvarnin hallitus on vahvistanut sen toimivan johdon ja työntekijöiden henkilökohtaista kaupankäyntiä rahoitusvälineillä koskevan ohjeen. Ohjeen tarkoituksena on toteuttaa riittävät toimenpiteet eturistiriitojen estämiseksi ja hallitsemiseksi, sisäpiiritiedon väärinkäytön estämiseksi sekä asiakkaita tai niiden liiketoimia koskevan luottamuksellisen tiedon väärinkäytön estämiseksi. Kvarnin johdon ja työntekijöiden tai näiden lähipiirin lukuun tapahtuvaa kaupankäyntiä ohjataan henkilökunnan kaupankäyntiohjeella, jolla hallinnoidaan sitä, ettei kaupankäynti johda eturistiriitatilanteen syntymiseen. Mikäli eturistiriitatilanteita uhkaa syntyä, tulee henkilökohtaisesta kaupankäynnistä pidättäytyä.

Palkitsemisperiaatteet ja kannustimet

Palkitseminen ja kannustimet voivat johtaa tilanteeseen, jossa asiakkaan edun ja Kvarnin edun tai asiakkaan ja Kvarnin henkilökuntaan kuuluvan edun välillä voi syntyä eturistiriita. Kvarnilla ei ole palkitsemisrakenteita ja kannustimia, jotka voivat synnyttää asiakkaan ja Kvarnin henkilökuntaan kuuluvan edun välillä eturistiriitoja.

Henkilöstön on kaikessa toiminnassaan otettava huomioon asiakkaan etu eikä asiakkaalle tarjottava palvelu saa riippua Kvarnin tai sen henkilökuntaan kuuluvalle maksettavasta palkkiosta.

Hallitus päättää Kvarnissa noudatettavista palkitsemisperiaatteista ja -järjestelmistä sekä toimitusjohtajan palkitsemisesta. Näitä päätöksiä tehdessään hallitus huolehtii siitä, että Kvarnissa noudatettavat palkitsemisperiaatteet ja -järjestelmä tai toimitusjohtajan palkitseminen eivät johda epätoivottuihin toimintatapoihin. Hallitus hyväksyy yhteistyösopimukset. Kvarn pyrkii välttämään sellaisia palkitsemisrakenteita, jotka voivat johtaa eturistiriitoihin.

Johdon ja henkilöstön sivutoimet

Kvarnin henkilökuntaan ja johtoon kuuluvan kuuluminen muun sijoituspalveluita tarjoavan yhteisön hallitukseen, operatiiviseen johtoon tai tilintarkastajiin voi aiheuttaa eturistiriitatilanteen Kvarnin ja asianomaisen yhtiön välille. Tämän vuoksi edellä mainittujen tahojen on saatava etukäteen hallituksen suostumus sivu- tai luottamustoimen vastaanottoon sekä ennen suostumusta arvioidaan mahdolliset eturistiriidat.

6.3. Toiminta eturistiriitatilanteiden toteutuessa ja johdon raportointi

Jos eturistiriitatilannetta ei voida edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta välttää, asiakasta on kohdeltava eturistiriitatilanteessa hyvän tavan mukaisesti ja asiakkaalle on annettava pysyvällä tavalla riittävän yksityiskohtaiset tiedot eturistiriidan luonteesta ja sen syistä sekä asiakkaan etuihin kohdistuvien riskien pienentämiseksi toteutetuista toimenpiteistä ennen liiketoimen suorittamista asiakkaan lukuun, jotta asiakas voi tehdä tietoon perustuvan päätöksen sijoituspalvelusta, jonka yhteydessä eturistiriita syntyy.

Asiakkaalle on lisäksi ilmoitettava selvästi, että Kvarnin kehittämät asianomaisen sijoituspalvelun harjoittamiseen liittyvät ja hallinnolliset järjestelyt, joilla vältetään tai hallitaan sen eturistiriitoja, eivät ole riittävät varmistamaan kohtuullisen luotettavasti, että asiakkaan etuihin kohdistuvilta riskeiltä vältetään. Tietoja ilmoitettaessa on otettava huomioon myös se, minkä tyyppiselle asiakkaalle asia julkistetaan.

Eturistiriitatilanteiden julkistamista tulee käyttää vasta viimesijaisena keinona eli vain silloin, kun eturistiriitatilannetta ei voida edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta välttää eikä eturistiriidan hallinnointikeinoilla voida varmistaa kohtuullisen luotettavasti, että asiakkaan etuihin kohdistuvilta riskeiltä vältetään. Asiakkaan tulee saada itse päättää, haluaako tämä, että liiketoimi eturistiriidasta huolimatta toteutetaan. Vakavassa eturistiriitatilanteessa Kvarnin tulee kieltäytyä sijoituspalvelun tarjoamisesta. Edellä mainitut tiedot on vietävä myös asiakastietojärjestelmään asianomaisen asiakkaan tietoihin viipymättä siitä, kun eturistiriita on todettu.

Havaituista eturistiriitatilanteista on ilmoitettava Kvarnin compliance officerille, joka raportoi kirjallisesti toimivalle johdolle esiin tulleet eturistiriitatilanteet niin pian kuin mahdollista eturistiriidan tultua todetuksi ja vähintään vuosittain. Lähtökohtaisesti eturistiriitatilanteet pyritään välttämään, mutta aina tämä ei ole mahdollista kuitenkin eturistiriitojen julkistaminen toistuvasti on katsottava puutteena Kvarnin eturistiriitoja koskevissa periaatteissa ja hallintakeinoissa. Kvarnin tulee tehdä tarvittavat muutokset näihin.

6.4. Toimintaperiaatteiden noudattamisen valvonta ja päivittäminen

Toimintaperiaatteiden noudattamista valvoo Kvarnin Compliance toiminto yhdessä Yhtiön compliancevastaavan kanssa. Compliance toiminto raportoi havainnoistaan johdolle ja Kvarnin hallitukselle.

Mikäli havainnot antavat aihetta, päivitetään eturistiriitojen tunnistamista, välittämistä ja hallintaa koskevia menettelytapoja ja tätä ohjeistusta välittömästi. Toimitusjohtaja tiedottaa asiasta sekä korjaavista toimenpiteitä johdolle ja henkilöstölle.

Eturistiriitatilanteiden tunnistamista ja ehkäisemistä koskevien toimintaperiaatteiden sisältö ja ajantasaisuus tarkistetaan hallituksessa säännöllisesti vähintään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa.

7. Toimeksiantojen huolellista toteuttamista koskevat periaatteet

7.1. Yleistä

Asiakkaiden toimeksiantoja välittäessään ja toteuttaessaan Kvarnin on toteuttava riittävät toimenpiteet, jotta asiakkaalle saavutetaan paras mahdollinen tulos (best execution). Asiakkaalle saavutetaan paras mahdollinen tulos, kun asiakas saa mahdollisimman hyvän hinnan rahoitusvälineelle ja toimeksiantoon liittyvät suorat ja välilliset asiakkaalle aiheutuvat kustannukset ovat mahdollisimman edulliset.

Tässä sijoittajatiedotteen osiossa kuvataan ne menettelytavat ja periaatteet, joita Kvarn noudattaa saavuttaakseen asiakkaidensa kannalta parhaan mahdollisen tuloksen välittäessään tai toteuttaessaan ei ammattimaisten ja ammattimaisten asiakkaiden rahoitusvälineisiin liittyviä toimeksiantoja asiakkaiden puolesta. Tässä dokumentissa kuvattujen menettelytapojen avulla Kvarn pyrkii asiakkaiden toimeksiantojen osalta parhaaseen toteutukseen. Toimeksiannot pyritään toteuttamaan asiakkaiden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla täsmällisesti, viipymättä ja asiakkaiden tasapuolinen kohtelu huomioiden.

Asiakkaan antamat toimeksiantoa koskevat erityiset ohjeet ovat aina ensisijaisia suhteessa tässä kuvattuihin toimintaperiaatteisiin. Asiakkaan antamat erityiset ohjeet saattavat estää Kvarnia noudattamasta toimintaperiaatteiden mukaisia toimenpiteitä.

7.2. Kokonaisarviointi ja eri tekijöiden keskinäinen tärkeysjärjestys

Asiakkaan kannalta parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi Kvarn arvioi seuraavia tekijöitä toimeksiantoja toteuttaessaan ja välittäessään:

• todennäköinen toteutushinta ja toimeksiannon kustannukset (kokonaisvastike);
• nopeus;
• liiketoimen toteuttamisen ja selvityksen todennäköisyys;
• toimeksiannon koko ja luonne; sekä
• mahdolliset muut sellaiset seikat, jotka Kvarn katsoo toimeksiannon toteuttamisen tai välittämisen kannalta olennaisiksi.

Paras mahdollinen tulos toimeksiannon toteuttamisessa arvioidaan aina asiakkaan kokonaisvastikkeen perusteella. Tämä koskee sekä Kvarnin ei-ammattimaisia asiakkaita että ammattimaisia asiakkaita.

Kokonaisvastike muodostuu rahoitusvälineen hinnasta ja toimeksiannon toteuttamiseen liittyvistä kustannuksista, ottaen huomioon kaikki asiakkaalle aiheutuvat kulut mukaan lukien Kvarnin kulujen lisäksi toteuttamispaikan maksut, selvitys- ja toimituskustannukset ja muut kolmansille osapuolille suoritettavat maksut.

Paras mahdollinen tulos arvioidaan lähtökohtaisesti kokonaisvastikkeen perusteella. Parasta mahdollista tulosta eli parasta kokonaisvastiketta ei kuitenkaan voida aina saavuttaa, koska toimeksiantojen huolellinen toteuttaminen edellyttää, että Kvarn arvioi myös muita edellä listattuja tekijöitä. Esimerkiksi rahoitusvälineen, toimeksiannon tai toteuttamispaikan ominaispiirteet tai poikkeuksellinen markkinatilanne saattavat edellyttää, että jokin muu edellä mainituista tekijöistä on kyseisessä tapauksessa keskeisempi kuin paras kokonaisvastike. Nopeasti vähentyvän likviditeetin tilanteessa saattaa esimerkiksi olla tärkeintä saada toimeksianto toteutettua nopeasti kuin etsiä kaikkein parasta saatavilla olevaa hintaa. Jos rahoitusvälineelle antaa hintaa vain yksi osapuoli (kuten useimmissa rahastosijoituksissa) hinta tulee suoraan kyseiseltä osapuolelta.

Kokonaisarvioinnin perusteena olevien seikkojen tärkeysjärjestys voi kuitenkin vaihdella asiakkaan tai toimeksiannon tai rahoitusvälineen ja toteuttamispaikan ominaispiirteiden mukaan. Kvarn arvioi itsenäisesti eri tekijöiden tärkeysjärjestyksen, ellei asiakkaan ohjeista muuta johdu.

7.3. Kaupankäyntipaikat ja periaatteet

Tässä kohdassa mainitut toteutus- ja välitystavat koskevat niitä rahoitusvälineitä, joilla käydään yleensä kauppaa säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä (MTF) tai muulla järjestäytyneellä kaupankäyntipaikalla. Tällaisia rahoitusvälineitä ovat esimerkiksi osakkeet ja talletustodistukset, optio-oikeudet ja warrantit sekä ETF:t.

Kvarn ei toimi pörssivälittäjänä eikä itse suoraan toteuta asiakkaiden toimeksiantoja millään kaupankäyntipaikoilla.

7.4. Rahasto-osuudet

Kvarn toteuttaa asiakkaaltaan saamansa rahasto-osuuksia koskevan toimeksiannon antamalla sen viipymättä suoraan rahastoyhtiölle, yhteissijoitusyritykselle tai vaihtoehtorahastojen hoitajalle, joka hallinnoi kyseistä rahastoa.

7.5. Toimeksiannon välittäminen asiakkaan aloitteesta

Kvarnin tarjoama toimeksiantojen välitys on luonteeltaan execution only -välitystä. Tällöin noudatetaan kunkin rahoitusvälineen osalta soveltuvia toimintaperiaatteita, kuten rahastojen osalta kohdassa 7.4. kuvattuja periaatteita. Execution only –välityksellä tarkoitetaan asiakkaan omasta aloitteestaan antamia toimeksiantoja, joihin ei liity suositusta tai neuvontaa.

7.6. Toimeksiantojen yhdistäminen ja toimiminen poikkeustilanteissa

Välittäessään toimeksiantoa Kvarn voi yhdistää toimeksiannon muihin toimeksiantoihin tai jakaa sen osiin. Yhdistäminen voi tapahtua ainoastaan silloin, kun Kvarn uskoo, että on epätodennäköistä, että yhdistämisestä kokonaisuutena olisi haittaa asiakkaalle.

Kvarnilla on oikeus tilapäisesti poiketa näistä toimintaperiaatteista kauppapaikkojen, markkinoiden tai järjestelmien toimintahäiriöiden vuoksi. Häiriötilanteissa Kvarn toteuttaa kohtuulliset toimet päästäkseen tulokseen, joka olosuhteisiin nähden on asiakkaan kannalta paras mahdollinen.

7.7. Seuranta ja sisäiset ohjeet

Kvarnin kulloinkin voimassa olevat toimeksiantojen toteuttamisperiaatteiden tulee olla saatavilla osoitteessa www.kvarnx.com. Ne voivat olla osa Kvarnin sijoittajatiedotetta, jossa annetaan sijoitus- ja oheispalvelujen tarjoamiseen liittyvää etukäteistietoa asiakkaille. Selvyydeksi todettakoon, että nykyhetkellä kyseiset tiedot sisältyvät tähän sijoittajatiedotteeseen.

Kvarn arvioi säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, toimeksiantojen toteuttamista koskevien toimintaperiaatteittensa ja toimeksiantojen toteuttamisjärjestelyidensä sisältöä ja asianmukaisuutta. Mahdolliset arvioinnin perusteella tehtävät muutokset asiakkaille julkistettaviin tietoihin päivitetään tämän jälkeen viivytyksettä Kvarnin yllä mainitulle verkkosivulle.

8. Asiakasvarojen säilyttäminen ja siihen liittyvät riskit

8.1. Rahavarat

Kvarn ei tarjoa rahavarojen säilytystä asiakkailleen eikä muutoin pidä hallussaan tai hallinnoi asiakkaidensa rahavaroja.

8.2. Arvopaperit

Kotimaiset arvopaperit

Kvarn ei tarjoa arvopapereiden säilytystä asiakkailleen.

Rahasto-osuudet

Asiakkaiden kotimaiset rahasto-osuudet säilytetään ko. rahastoyhtiön ylläpitämässä rahasto-osuusrekisterissä. Kvarn ei näin ollen säilytä asiakkaiden kotimaisia rahasto-osuuksia.

9. Rahoitusvälineiden ominaisuudet ja riskit

9.1. Rahoitusvälineiden riskit

Tämä sijoittajatiedotteen osio sisältää yleisen kuvauksen rahoitusvälineiden ominaisuuksista ja riskeistä. Asiakkaan tulee huomioida, että tässä sijoittajatiedotteessa annettu kuvaus rahoitusvälineiden ominaisuuksista ja riskeistä on yleinen eikä tarkoitettu täydelliseksi ja tyhjentäväksi kuvaukseksi. Kuvaus ei välttämättä sisällä kaikkia olennaisia rahoitusvälineiden ominaisuuksia ja riskejä.

Sijoittamiseen yleisesti liittyy aina riski kärsiä taloudellisia tappioita. Asiakas vastaa aina itse tekemiensä sijoituksiin liittyvistä riskeistä, mukaan lukien niissä tapauksissa, joissa Kvarn on arvioinut sijoituksen asianmukaisuutta asiakkaalle. Asiakkaan tulee huomioida, että sijoituskohteen arvo voi nousta ja laskea, ja asiakas voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä kokonaan saamatta. Sijoituskohteen arvon ja tuoton historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä.

Ennen sijoituspäätöksen tekemistä on tärkeää, että asiakas tutustuu sijoituskohdetta koskevaan aineistoon. Asiakkaan tulee näin ollen ennen sijoituspäätöksen tekemistä tutustua esim. rahoitusvälinettä koskevaan esitteeseen, ehtoihin ja muuhun kirjalliseen aineistoon sekä rahoitusvälineeseen liittyviin riskeihin ja verotukseen.

Sijoittamiseen liittyviä riskejä kuvataan usein erinäisillä riskikäsitteillä, joiden merkityssisältö saattaa olla vaikea ymmärtää. Käsitteiden ymmärrys on kuitenkin olennainen osa sijoittamiseen liittyvien riskien arvioinnissa. Alla kuvataan muutama riskikäsite ja niiden merkityssisältö.

Kestävyysriski – Kestävyysriski tarkoittaa ympäristöön, yhteiskuntaan tai hallintotapaan liittyvää tapahtumaa tai olosuhdetta, jonka toteutumisella saattaisi olla sijoituksen arvoon mahdollinen tai tosiasiallinen kielteinen vaikutus.

Korkoriski – Korkoriski tarkoittaa riskiä korkotason heilahtelusta, jolloin sijoituskohde johon sijoitus on tehty voi menettää arvoaan.

Kurssiriski – Riski siitä, että sijoituskohteen kurssi/hinta laskee.

Liikkeeseenlaskijariski – Liikkeeseenlaskijariskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että liikkeeseenlaskija ajautuu maksukyvyttömäksi eikä pysty maksamaan sijoitettua pääomaa ja mahdollista tuottoa sijoittajalle sijoituskohteen eräpäivänä. Liikkeeseenlaskijariskin toteutuessa sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman ja tuoton osittain tai kokonaan.

Likviditeettiriski – Riski siitä, että sijoituskohdetta ei ole mahdollista myydä tai ostaa tiettynä ajankohtana johtuen sen alhaisesta vaihtuvuudesta tai riski siitä, että sijoituskohteesta saatava hinta voi olla alempi kuin mitä siitä on maksettu. Tämä voi johtua esim. sijoituskohteen kysynnästä ja tarjonnasta tai markkinahäiriöistä.

Luottoriski – Riski siitä, että esim. liikkeeseenlaskija, vastapuoli tai takaaja ei pysty maksukyvyttömyyden johdosta vastaamaan sitoumuksistaan.

Markkinariski – Riski markkinahinnan vaihtelusta, joka voi johtaa sijoitusta koskevaan tappioon. Markkinariskikategoriaan kuuluvat mm. korko-, valuutta- ja osakekurssiriski.

Valuuttariski – Riski valuuttakurssien vaihtelusta, esim. riski siitä, että ulkomaisen valuutan kurssi, johon omistus on sidottu heikkenee.

Volatiliteettiriski – Riski siitä, että sijoituskohteen kurssissa tai hinnassa tapahtuu suuria heilahduksia, jotka voivat vaikuttaa tehtyyn sijoitukseen negatiivisesti.

Yleinen kuvaus rahoitusvälineistä ja niiden luonteesta - Rahastot ja rahasto-osuudet

Rahasto on "salkku", joka sisältää monenlaisia rahoitusinstrumentteja, kuten osakkeita tai joukkovelkakirjoja, ja sen varallisuus kuuluu yhteisesti sijoittajille eli rahasto-osuudenomistajille. Rahaston varat sijoitetaan noudattaen rahaston sääntöjä sekä lainsäädännön vaatimuksia sijoitusten hajauttamisesta ja sijoituskohteista. Rahastoyhtiö, jota finanssialan viranomainen valvoo ja jolla on toimilupa, hallinnoi sijoitusrahastoa. Rahastoyhtiö on myös vastuussa rahaston arvon laskemisesta sekä sijoituskohteiden säilyttämisen järjestämisestä säilytysyhteisössä. Salkunhoitaja tai tiimi, jotka ovat ammattitaitoisia varainhoitajia, hoitavat rahaston sijoitustoimintaa.

Yksi rahaston tavoitteista on, että kun se sijoittaa rahaston sääntöjen mukaan useisiin, jopa kymmeniin, eri rahoitusvälineisiin, osuudenomistajan riski on pienempi kuin sellaisen sijoittajan, joka sijoittaa vain yhteen tai muutamaan rahoitusvälineeseen. Osuudenomistajan ei tarvitse itse valvoa, ostaa, myydä tai hallinnoida yksittäisiä rahoitusvälineitä eikä niitä tarvitse säilyttää itse.

Rahasto tarjoaa usein mahdollisuuden sijoittaa myös pienillä summilla, toisin kuin suora osakesijoittaminen, joka voi vaatia suurempia sijoituksia. Sijoittaminen onnistuu yksinkertaisimmillaan rahastosäästösopimuksella, joka säästää automaattisesti määritetyn summan kuukausittain valittuun rahastoon suoraan osuudenomistajan tililtä. Tämä aikahajautusstrategia auttaa hallitsemaan sijoitusten ajoittamiseen liittyvää markkinariskiä. Rahaston osuudenomistajat saavat rahasto-osuuksia, joiden määrä vastaa heidän sijoittamansa pääoman suhteellista osuutta rahaston kokonaispääomasta. Rahasto-osuuksien osto ja lunastus on mahdollista tyypillisesti jokaisena arkipäivänä. Merkintä- ja lunastusehdot ovat kuitenkin rahastokohtaiset. Rahastoyhtiö arvioi säännöllisesti, yleensä päivittäin, rahasto-osuuksien arvon, joka perustuu rahastoon kuuluvien rahoitusvälineiden päivän kurssikehitykseen.

Rahastoon sijoitettu pääoma saattaa kasvaa tai pienentyä, joten ei ole takeita siitä, että sijoittaja saa takaisin koko sijoittamansa summan. Rahastoja on erilaisia, ja ne eroavat toisistaan sijoitusstrategioidensa perusteella. Sijoitusstrategia määrittelee rahaston tavoitteleman tuoton ja riskitason sekä sen, mihin rahoitusvälineisiin rahasto sijoittaa.

Rahastot voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: sijoitusrahastoihin (UCITS) ja vaihtoehtorahastoihin (AIF), jotka sisältävät esimerkiksi erikoissijoitusrahastot. Sijoitusrahastojen toimintaa, varojen hajautusta ja riskienhallintaa säännellään tiukasti. Vaihtoehtorahastot, kuten erikoissijoitusrahastot, saattavat poiketa sijoitusrahastoista sijoituskohteiden, hajautuksen ja juridisten muotojen suhteen. Vaihtoehtorahastot voivat sisältää lisääntynyttä riskiä, kuten likviditeetti-, volatiliteetti- ja markkinariskiä. Tämän takia jotkin vaihtoehtorahastot saattavat rajoittaa sijoittajakuntaansa eivätkä välttämättä hyväksy ei-ammattimaisia sijoittajia.

Vaihtoehtorahastot voivat olla suuresti erilaisia keskenään. Ne voivat olla yhteisöjä tai muita sijoitusmuotoja, joissa kerätään varoja yhdeltä tai useammalta sijoittajalta ja sijoitetaan ne sijoituspolitiikan mukaisesti sijoittajien hyväksi. Vaihtoehtorahastot voivat olla matalan tai korkean riskin rahastoja, ja jotkut niistä voivat käyttää johdannaisia ja velkavipua useammin kuin perinteiset rahastot. Jotkin vaihtoehtorahastot pyrkivät saavuttamaan positiivisen tuoton riippumatta siitä, ovatko osake- tai korkomarkkinat nousussa tai laskussa.

Vaihtoehtorahastot voivat olla joko avoimia tai suljettuja. Avoimissa rahastoissa sijoittaja voi itse päättää, milloin hän tekee tai lunastaa sijoituksen. Suljetuissa vaihtoehtorahastoissa on rajoitettu varainhankinta-aika, jonka jälkeen rahaston koko ei muutu muuten kuin arvonkehityksen kautta. Tyypillisesti suljetussa vaihtoehtorahastossa sijoittajan sijoitus maksetaan useissa erissä ja sijoitus tehdään tietyn ajanjakson ajaksi.

Sijoitusrahastojen ja vaihtoehtorahastojen sijoitusstrategiat jakavat rahastot eri rahastotyyppeihin. Jokainen rahastotyyppi tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia sijoittajalle, ja ne on suunniteltu täyttämään tiettyjä investointitavoitteita. Rahastotyyppi voi olla esimerkiksi osakerahasto, joka sijoittaa pääosin osakkeisiin, tai korkorahasto, joka keskittyy velkakirjoihin. On myös sekarahastoja, jotka sijoittavat sekä osakkeisiin että korkoihin, sekä erikoistuneempia rahastoja, kuten kiinteistörahastoja tai hedge-rahastoja, jotka käyttävät monimutkaisempia sijoitusstrategioita. Sijoittajan on valittava rahastotyyppi, joka sopii parhaiten hänen sijoitustavoitteisiinsa ja riskinsietokykyynsä. Rahastotyyppejä ovat muun muassa seuraavat:

Osakerahastot keskittyvät pääosin osakesijoituksiin. Nämä rahastot voivat suunnata sijoituksensa tiettyihin maantieteellisiin alueisiin (kuten Eurooppa tai Yhdysvallat) tai eri toimialoihin (kuten informaatioteknologia, energiateollisuus tai finanssisektori), riippuen rahaston sijoitusstrategiasta.

Toisaalta korkorahastot sijoittavat varojaan erityyppisiin korkoa tuottaviin rahoitusvälineisiin riskin hajauttamiseksi. Rahaston hoito perustuu korko-odotusten ja luottoriskin analysointiin.

Lyhyen koron rahastot sijoittavat tavallisesti varansa rahamarkkinavälineisiin, kuten valtion, pankkien tai yritysten liikkeeseenlaskemiin velkakirjoihin, joiden jäljellä oleva juoksuaika on lyhyt, tyypillisesti alle vuoden. Lyhyen koron rahastot sisältävät rahamarkkinarahastot ja lyhyet rahamarkkinarahastot, joita koskevat tiukemmat sijoitussäännökset.
Pitkän koron rahastot keskittyvät sijoituksiin pitkäaikaisiin (juoksuaika yli vuosi) velkainstrumentteihin, kuten valtioiden, julkisyhteisöjen tai yritysten liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjalainoihin.

Yhdistelmärahastot tekevät sijoituksia sekä osakkeisiin että korkoa tuottaviin välineisiin. Niissä sijoitusten painotus voi vaihdella markkinatilanteen mukaisesti. Korko- ja osakesijoitusten suhteelliset painoarvot sekä niiden vaihteluväli on määritelty rahaston säännöissä.

Rahastojen rahasto on sijoitusrahasto, joka sijoittaa varansa muihin rahastoihin. Rahastojen rahasto tarjoaa vaihtoehdon sijoittamiselle useisiin eri rahastoihin ja mahdollistaa riskin hajauttamisen samalla tavalla kuin hyvin rakennettu oma rahastosalkku. On huomioitava, että rahastojen rahastojen kokonaiskulut koostuvat paitsi rahaston omista kuluista, myös kohderahastojen palkkioista. Nämä rahastot voivat tarjota erilaisia sijoitussuuntia ja riskitasoja.

Vaihtoehtorahastot, jotka ovat myös tunnettuja vaihtoehtoisina sijoitusrahastoina, tarjoavat laajemman valikoiman sijoitusmahdollisuuksia kuin perinteiset rahastot. Ne voivat sijoittaa kohteisiin, jotka eivät ole osakkeita tai korkoinstrumentteja, kuten hyödykkeisiin, kiinteistöihin tai luottoihin. Näiden vaihtoehtoisten sijoitusten arvo ei usein seuraa samoja trendejä tai syklejä kuin perinteisten sijoitusten, ja niitä käytetään usein salkun hajauttamiseen. Vaihtoehtorahastojen kaupankäynti voi olla rajoitettua, esimerkiksi merkintöjä ja lunastuksia voidaan vastaanottaa vain muutaman kerran vuodessa, tai rahasto voi olla ns. suljettu rahasto. Nämä rahastot saattavat periä muita rahastoja suurempia palkkioita merkinnästä ja lunastuksesta, erityisesti lunastustilanteissa, joissa palkkiot usein kompensoivat rahastolle niitä kuluja, jotka liittyvät rahaston epälikvidien sijoitusten myyntiin ja ostoon.

Pääomarahastot ovat yleensä suljettuja rahastoja, joilla on ennalta määritelty toimikausi. Tämän ajanjakson aikana rahasto tekee sijoituksensa ja irtautuu niistä. Sijoittajat voivat liittyä rahastoon vain tietyllä ajanjaksolla, ja sijoitukset tehdään ja tuotot jaetaan yleensä samanaikaisesti ja samoin ehdoin. Pääomarahaston osuuksia voi myydä toiselle sijoittajalle rahaston toimikauden aikana, ja kun rahasto on irtautunut sijoituksistaan, se lakkautetaan. Pääomarahastojen sijoituskohteet määritellään rahaston ehdoissa, mutta yleisimmin ne sijoittavat listaamattomien yritysten osakkeisiin (Private Equity). Markkinoilla on myös pääomarahastoja, jotka sijoittavat aikaisenvaiheen yrityksiin (Venture Capital) tai muihin reaaliomaisuusluokkiin kuten kiinteistöihin ja infrastruktuurikohteisiin.

Osakkeet

Osakkeet ovat osakeyhtiön osakkeita, jotka tarjoavat omistajalleen oikeuden yhtiön osakepääoman osuuteen. Kun yhtiö tekee voittoa, se voi jakaa osakkeenomistajille osinkoa. Osakkeet myös tarjoavat äänioikeuden yhtiökokouksessa, joka on yhtiön korkein päätöksentekoinstanssi. Mitä enemmän osakkeita henkilö omistaa, sitä suurempi on hänen osuutensa yhtiön pääomasta, osingoista ja äänistä. Äänioikeus ja oikeus osinkoon voivat vaihdella myös sen mukaan, mihin osakesarjaan osakkeet kuuluvat. On olemassa sekä julkisia että yksityisiä osakeyhtiöitä (Oyj tai Oy), mutta vain julkisissa yhtiöissä osakkeilla voidaan käydä kauppaa säännellyllä markkinalla.

Julkisesti listattujen yhtiöiden arvo, mukaan lukien yksittäisten osakkeiden arvo, määräytyy markkinoilla, tyypillisesti pörsseissä, kysynnän ja tarjonnan perusteella. Yksittäisen osakkeen markkinahintaa kutsutaan osakekurssiksi. Teoriassa yrityksen arvo - ja sen osakkeiden arvo - vastaa yrityksen tulevaisuudessa tuottamien kassavirtojen nykyarvoa. Koska tulevia kassavirtoja ei voida varmuudella ennustaa, osakkeen hinnanmuodostukseen vaikuttavat monet tekijät, kuten yhtiön taloudellinen kehitys, tulevaisuudennäkymät, maailmantalouden yleinen kehitys, korkotaso, markkinatunnelma sekä yhtiökohtaiset olosuhteet, kuten johtoryhmän ja organisaation muutokset tai innovaatiot. Osakkeet ovat korkean riskitason sijoitustuotteita, ja eri yhtiöiden riskitasot voivat vaihdella huomattavasti.

Osakesijoittamisessa on tärkeää hajauttaa riskiä eri yrityksiin, toimialoille ja markkinoille. Myös kaupankäyntivolyymi - eli se, kuinka paljon tiettyä osaketta ostetaan ja myydään - voi vaikuttaa osakekurssiin. Jos osakkeen kaupankäyntivolyymi on suuri, ja suuria osakemääriä voidaan ostaa ja myydään ilman suurta vaikutusta osakekurssiin, sanotaan osakkeen likviditeetin olevan hyvä.

Osakkeiden osto- ja myyntikurssitietoja sekä tietoja kaupankäynnin volyymeista julkaistaan useilla alustoilla, kuten erilaisilla verkkosivustoilla, sekä talousmediassa, joita ylläpitävät markkinapaikat, sijoituspalveluyritykset ja viestintäyritykset. Näiden kurssitietojen ajankohtaisuus voi vaihdella julkaisutavan mukaan.

On tärkeä huomata, että osakkeiden omistaminen tuo mukanaan myös riskejä. Mikäli osakeyhtiö ei kykene vastaamaan velvoitteistaan, se voidaan asettaa konkurssiin. Osakepääoma, eli osakkaiden sijoittama pääoma, on se pääoma, jolle jaetaan viimeisenä osuus yhtiön konkurssissa. Tämä johtaa tyypillisesti siihen, että konkurssiin päätyvän yhtiön osakkeista tulee arvottomia.

Osakkeita voi olla useita erilaisia sarjoja, useimmiten A- ja B-osakkeita. Osakkeen sarja liittyy tyypillisesti osakkeen äänioikeuteen. Eri äänioikeudet syntyvät, kun yhtiön omistuspohja kasvaa ja alkuperäisten perustajien tai omistajien vaikutusvaltaa halutaan suojella antamalla heille suurempi äänioikeus. Uudet osakkeet, jotka lasketaan liikkeelle, tuottavat yleensä vähemmän äänioikeuksia ja mahdollisesti suuremman oikeuden osinkoon kuin alkuperäiset A-sarjan osakkeet. Ne saavat tunnuksen B tai C, jne.

Listautuminen viittaa prosessiin, jossa yhtiön osakkeet tuodaan julkisille osakemarkkinoille kaupankäynnin kohteeksi pörssissä tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä (MTF). Tällöin yleisölle tarjotaan mahdollisuus merkitä (eli ostaa) yhtiön osakkeita. Useimmiten kyse on jo olemassa olevasta yhtiöstä, jonka osakkeita ei ole aiemmin ollut myynnissä säännellyillä markkinoilla, ja jonka omistajat haluavat laajentaa omistajapohjaa ja helpottaa kaupankäyntiä yhtiön osakkeilla.

Kun osakeyhtiö haluaa kasvattaa toimintaansa tai toipua tappiollisesta toiminnasta, se saattaa tarvita lisää osakepääomaa. Yhtiö voi kerätä tätä pääomaa laskemalla liikkeelle lisää osakkeita uusmerkinnän kautta. Osakeyhtiöt voivat myös toteuttaa suunnatun osakeannin, joka on samanlainen kuin tavallinen osakeanti, mutta se on suunnattu vain tiettyyn sijoittajaryhmään. Osakeyhtiöt voivat myös toteuttaa apporttiannin, jossa yhtiö laskee liikkeelle uusia osakkeita tarkoituksenaan hankkia muita yhtiöitä, liiketoimintoja tai varoja muussa muodossa kuin rahana. Sekä suunnatussa osakeannissa että apporttiannissa entisten osakkaiden äänimääräosuudet ja osakepääoma laimenevat, mutta se ei vaikuta vanhojen omistajien osakkeiden määrään.

Joukkovelkakirjalainat

Joukkovelkakirjalaina on velkakirjalaina, jonka valtio, kunta, pankki tai muu yritys laskee liikkeelle ja tarjoaa sijoituskohteeksi suurelle yleisölle. Joukkovelkakirjalainat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: korkoa tuottaviin joukkovelkakirjalainoihin ja strukturoituihin joukkovelkakirjalainoihin, jotka ovat niin sanottuja strukturoituja tuotteita. Joukkovelkakirjalainoja merkitään yleensä niiden liikkeeseenlaskun yhteydessä, mutta niitä voidaan myös ostaa ja myydä jälkimarkkinoilla laina-ajan kuluessa.

Joukkovelkakirjalainan pääomalle maksetaan nimelliskorkoa, joka ilmoitetaan lainaehdoissa, ja sitä kutsutaan kuponkikoroksi. Perinteisten korkoa tuottavien joukkovelkakirjalainojen tuotot on helppo laskea etukäteen, ja ne oikeuttavat saamisoikeuteen lainan myöntäjältä, eli liikkeeseenlaskijalta.

Joukkovelkakirjalainat voivat olla erilaisia riippuen liikkeeseenlaskijasta, liikkeeseenlaskijan lainalle asettamasta vakuudesta, laina-ajasta ja koronmaksun muodosta. Yleensä korko maksetaan vuosittain.

Joukkovelkakirjalainoissa riski liittyy mahdolliseen kurssimuutokseen laina-ajan aikana, jos markkinakorot muuttuvat. Toinen riskitekijä on se, että liikkeeseenlaskija tai takaaja ei pysty maksamaan takaisin lainaa. Täysiin vakuuksiin perustuvat lainat ovat yleensä vähäriskisempiä kuin vakuudettomat lainat. Kuitenkin joukkovelkakirjojen tappioriski on yleensä pienempi kuin osakkeiden, koska joukkovelkakirjan haltijalla on parempi etuoikeus liikkeeseenlaskijan varoihin konkurssitilanteessa.

Korkean luottoluokituksen omaavan liikkeeseenlaskijan liikkeeseen laskema korkoa tuottava joukkovelkakirjalaina voi olla hyvä vaihtoehto sijoittajalle, joka haluaa minimoida pääoman menettämisen riskin. Ne ovat yleensä suositeltavia lyhyen aikavälin säästämisessä, ja myös pitkän aikavälin säästämisessä ne ovat varsin tavallisia, jos sijoittaja ei halua vaarantaa pääomaansa. Kuitenkin, joukkovelkakirjalainojen korko voi olla suhteellisen matala verrattuna osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuottoon. Tämän vuoksi ne eivät välttämättä sovellu sijoittajille, jotka hakevat korkeita tuottoja ja ovat valmiita ottamaan suuremman riskin.

Joukkovelkakirjalainojen tuottojen laskeminen voi olla monimutkaisempaa kuin perinteisten talletusten, koska tuotto riippuu monista tekijöistä, kuten markkinakoroista, inflaatiosta ja liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuudesta. Lisäksi tuotto voi vaihdella merkittävästi eri lainojen välillä riippuen niiden erityispiirteistä ja riskiprofiilista.

On myös tärkeää muistaa, että vaikka joukkovelkakirjalainat ovat yleensä vähäriskisempiä sijoituksia kuin osakkeet, ne eivät ole täysin riskittömiä. Esimerkiksi liikkeeseenlaskijan konkurssi voi johtaa siihen, että sijoittajat menettävät osan tai koko sijoittamansa pääoman. Lisäksi markkinakorkojen nousu voi johtaa siihen, että joukkovelkakirjalainan arvo laskee, mikä voi aiheuttaa tappioita sijoittajille, jos he päättävät myydä lainan ennen sen erääntymistä.

Joukkovelkakirjalainat ovat siis monipuolinen ja usein vähäriskisempi vaihtoehto sijoittajille, jotka haluavat hajauttaa sijoituksiaan ja/tai suojautua osakemarkkinoiden heilahteluilta. Ne voivat tarjota vakaita tuottoja ja suojaa inflaatiota vastaan, mutta niiden tuotto-odotus on yleensä matalampi kuin riskialttiimmissa sijoituskohteissa, kuten osakkeissa.

Markkinakorkojen nousun myötä jo liikkeeseen lasketut kiinteäkorkoiset korkoa tuottavat joukkovelkakirjalainojen kurssit laskevat. Tämä johtuu siitä, että uusien lainojen korkokanta seuraa todellista markkinakorkoa ja tarjoaa siten korkeampaa korkoa kuin jo liikkeeseen lasketut rahoitusvälineet. Kääntäen, kun markkinakorko laskee, jo liikkeeseen laskettujen lainojen kurssit nousevat.

Suomen valtion ja kuntien liikkeeseen laskemilla lainoilla on yleisesti ottaen matala luottoriski. Kuitenkin näiden, kuten muidenkin valtioiden ja julkisoikeudellisten liikkeeseenlaskijoiden luottoriski on aina arvioitava ottaen huomioon liikkeeseenlaskijan taloudellinen tila ja tulevaisuuden näkymät. Myös oikeudelliset ja poliittiset riskit on arvioitava.

Muut liikkeeseenlaskijat kuin valtio ja kunnat saattavat asettaa vakuuden joko muiden rahoitusvälineiden tai omaisuuden muodossa lainaa liikkeeseen laskettaessa. Jos liikkeeseenlaskija kuuluu konserniin, lainalla saattaa olla konsernin emoyhtiön tai muun konserniyhtiön takaus. Tällöin luottoriski on arvioitava sekä liikkeeseenlaskijan että takaajan osalta.

On olemassa myös joukkovelkakirjalainoja, joihin sisältyy muita lainoja korkeampi riski, jos liikkeeseenlaskijalla ilmenee vaikeuksia lainan takaisinmaksun kanssa. Esimerkkejä tästä ovat debentuurit, joilla on huonompi etuoikeusasema kuin liikkeeseenlaskijan muilla sitoumuksilla. Kuitenkin, debentuurilainan tuotto on yleensä parempi kuin saman liikkeellelaskijan tavallisella joukkovelkakirjalainalla.

Jos sijoittaja päättää myydä joukkovelkakirjalainansa ennen eräpäivää, lopullinen tuotto määräytyy myyntipäivän yleisen korkotason mukaan. Ennenaikaiseen joukkovelkakirjalainan myyntiin voi liittyä myös likviditeettiriski, jos jälkimarkkinoilla ei ole riittävästi ostajia.

Joukkovelkakirjalainat tuovat suuremman riskin kuin pankkitalletukset, mutta pienemmän riskin kuin osakesijoitukset. Toisaalta, joukkolainojen tuotto on tavallisesti korkeampi kuin pankkitalletuksissa.

Emissiokurssi, eli merkintäkurssi, vaikuttaa merkittävästi joukkovelkakirjalainan tuottoon. Emissiokurssi on joko tasan, alle tai yli 100 % joukkovelkakirjalainan nimellisarvosta. Alle 100 %:n emissiokurssi parantaa ja vastaavasti yli 100 %:n emissiokurssi pienentää joukkolainan laskennallista korkotuottoa. Emissiokurssin määrittelee liikkeeseenlaskija kulloisenkin markkinatilanteen mukaan.

On tärkeää huomata, että joukkovelkakirjalainat ovat monimutkaisia sijoitusvälineitä, joiden ymmärtäminen ja arviointi vaatii perusteellista tietoa talousmarkkinoista. Sijoittajien tulisi aina tehdä huolellinen due diligence -tarkastus ennen sijoituspäätöksen tekemistä, mukaan lukien tutkimus liikkeeseenlaskijan taloudellisesta tilasta, lainan ehtojen ymmärtäminen ja riskiarvion tekeminen. Sijoitusneuvonnan ammattilaisten apu voi olla tässä suureksi avuksi.

Joukkovelkakirjalainoja harkittaessa on myös tärkeää huomioida sijoituksen aikajänne. Joukkovelkakirjalainat voivat olla hyvä vaihtoehto sijoittajalle, joka haluaa minimoida pääoman menettämisen riskin ja jolla on pitkä sijoitushorisontti. Toisaalta niiden tuotto voi olla suhteellisen matala verrattuna osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuottoon.

Johdannaissopimukset

Johdannaisinstrumentit, kuten optiot, termiinit, futuurit ja swap-sopimukset, ovat monimutkaisia rahoitusvälineitä, joilla on erilaisia potentiaalisia kohde-etuuksia. Nämä voivat olla esimerkiksi osakkeita, obligaatioita, raaka-aineita, indeksejä tai valuuttoja. Johdannaisia voidaan käyttää sijoitustoiminnassa riskin hallintaan tai sen kasvattamiseen.

Johdannaisten ominaispiirre on niiden rakenteellinen luonne, jossa kohde-etuuden hinnan tai kurssin muutos vaikuttaa suoraan johdannaisinstrumentin arvoon. Tämä vaikutus on usein suhteellisesti suurempi kuin itse kohde-etuuden arvonmuutos. Tätä ilmiötä kutsutaan vipuvaikutukseksi, ja se voi tuottaa merkittävän tuoton sijoitetulle pääomalle suhteessa suoraan kohde-etuuteen tehtyyn sijoitukseen.

Toisaalta, vipuvaikutus voi myös aiheuttaa suuremman tappion johdannaisinstrumentin kautta kuin kohde-etuuden hinnanmuutos, mikäli kohde-etuuden hinnankehitys ei vastaa sijoittajan odotuksia. Joissakin tapauksissa tappio voi olla moninkertainen alkuperäiseen sijoitukseen nähden.

Sijoittajan on oltava valmis tekemään nopeat päätökset, usein jopa saman päivän aikana, jos johdannaisinstrumentin arvo näyttää laskevan. Riskien arvioinnissa on myös otettava huomioon se, että negatiivinen hintakehitys voi tehdä position tai omistuksen myynnistä haasteellista. Johdannaismarkkinoilla toimiminen vaatii sijoittajalta sekä rahoitusmarkkinoiden ymmärrystä että kykyä tehdä nopeita päätöksiä.