Mistä kiinteistösijoittamisen tuotto oikeasti syntyy ja miten korkojen nousu on muuttanut sijoitusasuntojen ja kiinteistörahastojen markkinaa? Tässä artikkelissa käymme läpi kiinteistösijoittamisen tuoton ja riskin keskeiset ajurit, Suomen markkinan muutoksen sekä suoran omistamisen, kiinteistörahastojen ja listattujen kiinteistöyhtiöiden erot.
Tämän sisällön on tuottanut Kvarn Investment Services Oy joka on Finanssivalvonnan valvoma toimiluvallinen sijoituspalveluyritys. Sisältö on tarkoitettu ainoastaan informaatiotarkoituksiin, eikä sitä tule tulkita sijoitusneuvonnaksi tai -suositukseksi. Kaikkeen sijoittamiseen liittyy riskejä, eikä historiallinen tuotto ole tae tulevasta kehityksestä.
Tämä artikkeli on osa Kvarn X:n vaihtoehtoisten sijoitusten artikkelisarjaa. Sarjassa käsitellään erilaisia vaihtoehtoisia omaisuusluokkia: kiinteistöjä, private equityä, private creditiä, hedge-rahastoja, strukturoituja tuotteita ja kryptovaroja.
Kiinteistöt ovat suomalaiselle sijoittajalle yksi tutuimmista vaihtoehtoisista omaisuusluokista. Ne ovat konkreettisia, niiden kassavirran logiikka on intuitiivinen ja niitä rahoitetaan usein myös lainalla. Juuri siksi ne ovat myös omaisuusluokka, jossa odotukset ja toteutuva nettotuotto voivat erota merkittävästi toisistaan.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mistä kiinteistösijoituksen tuotto oikeasti syntyy, miksi suomalainen sijoitusasuntotrendi kääntyi ja mitä kiinteistörahastoon sijoittavan on ymmärrettävä ennen kuin hän sijoittaa siihen varojaan.
Kiinteistösijoituksen tuotto syntyy pääasiassa nettovuokrakassavirrasta ja kohteen arvonmuutoksesta. Vuokrien kasvu vaikuttaa molempiin, ja velkavipu muuttaa oman pääoman tuottoa ja riskiä. Pelkkä yksittäinen mittari ei kerro koko sijoituksen tarinaa.
Yleisin virhe on katsoa vain yhtä lukua: bruttovuokratuottoa. Se on vuosivuokra jaettuna hankintahinnalla. Se kuitenkin kertoo vähemmän kuin voisi luulla.
Esimerkki: yksiö maksaa 160 000 euroa ja vuokra on 750 euroa kuukaudessa. Bruttovuokratuotto on 5,6 %. Mutta sijoittaja ei omista bruttovuokraa. Hän omistaa nettokassavirran. Eli sen, mitä jää käteen hoitovastikkeen, vakuutusten, tyhjien kuukausien ja korjausten jälkeen. Nettovuokratuotto jää näiden operatiivisten kulujen jälkeen bruttovuokratuottoa alemmaksi; rahoituskulut ja verot tarkastellaan erikseen.
Tämä ei tarkoita, että sijoitus olisi huono. Se tarkoittaa, että jos 5,6 %:n bruttotuotto näyttää houkuttelevalta, on rehellisempää tiedostaa, että vuokrakassavirrasta jäävä tuotto voi olla selvästi bruttovuokratuottoa alempi.
Velkavipu on kiinteistösijoittajan keskeinen rahoitustyökalu ja samalla merkittävä riskitekijä. Se voi kasvattaa oman pääoman tuottoa, jos kohteen tuotto ylittää velan kustannuksen, mutta suurentaa samalla tappioita, jos kohteen arvo tai kassavirta heikkenee.
Esimerkki: asunto maksaa 200 000 euroa ja lainaa on 150 000 euroa. Jos asunnon arvo nousee 10 %, oma pääoma kasvaa 50 000 eurosta 70 000 euroon, eli tuotto on 40 %. Jos arvo taas laskee 10 %, oma pääoma supistuu 50 000 eurosta 30 000 euroon, eli tappio on 40 %. Velkavipu ei siis toimi vain ylöspäin.
Kuva 2. Velkavipu vivuttaa molempiin suuntiin: 10 prosentin liike kohteen arvossa on 40 prosentin liike omassa pääomassa.
Vuosina 2015–2021 sijoitusasuntojen toimintaympäristö oli poikkeuksellisen suotuisa matalien korkojen vuoksi. Logiikka oli yksinkertainen: viitekorot olivat lähellä nollaa tai negatiivisia ja monissa kohteissa vuokratuotto ylitti rahoituskulut ja velkavipu saattoi nostaa oman pääoman tuoton selvästi kohteen velattoman tuoton yläpuolelle. Tilastokeskus arvioi vuonna 2021, että uusista osakeasunnoista yli puolet oli mennyt vuokrakäyttöön. Rakentaminen kiihtyi, sijoittajia tuli lisää ja hinnat nousivat. Matala korkotaso tuki mallia voimakkaasti.
Korkojen nousu. Suomen Pankin kesäkuun 2026 teknisessä korko-oletuksessa 3 kuukauden euribor on keskimäärin 2,4 % vuonna 2026, 2,8 % vuonna 2027 ja 2,7 % vuonna 2028. Kun lainan korko nousee 0,8 prosentista kolmeen prosenttiin, 150 000 euron lainan vuosikorko kasvaa 1 200 eurosta 4 500 euroon. Se tarkoittaa 275 euroa lisää kuluja kuukaudessa – suoraan pois kassavirrasta. Tällainen korkomuutos voi muuttaa velkavivutetun sijoitusasunnon positiivisen kassavirran negatiiviseksi.
Kuva 3. Korkotason nousu 0,8 prosentista kolmeen prosenttiin kasvattaa 150 000 euron lainan vuosikorkoa 3 300 eurolla eli 275 eurolla kuukaudessa.
Ylitarjonta pienistä asunnoista. Sijoittajakysyntä painottui voimakkaasti yksiöihin ja kaksioihin, ja uudistuotanto lisäsi pienten asuntojen tarjontaa. Tarjonnan kasvu kiristi kilpailua vuokralaisista ja lisäsi tyhjäkäyntiriskiä erityisesti markkinoilla, joilla kysyntä ei kasvanut samaa tahtia.
Hinnat kääntyivät laskuun. Tilastokeskuksen hintaindeksi oli vuoden 2025 alkupuolella noin 13 % alempana kuin hintahuipussa vuoden 2022 toisella neljänneksellä, ja hinnat laskivat edelleen loppuvuoden 2025 aikana. Myynnissä olevien käytettyjen kerrostaloasuntojen määrä kasvoi vuoden 2022 alkupuolelta vuoden 2025 loppuun noin 12 000:sta yli 19 000:een. Vuosina 2020–2021 ostetun sijoitusasunnon markkina-arvo voi edelleen olla hankintahintaa alempi, vaikka vuokrat olisivat kehittyneet suunnitellusti.
Kuva 4. Hinnat ja kauppamäärät kertovat eri tarinaa. Lähteet: Tilastokeskus ja KVKL Hintaseurantapalvelu.
Markkina on edelleen kaksijakoinen. KVKL:n Hintaseurantapalvelussa asuntokauppojen määrä kasvoi vuonna 2025 10,7 % edellisvuodesta. Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla kehitys kuitenkin heikkeni: KVKL:n mukaan kauppamäärä jäi noin 13 % vuotta aiemmasta, ja Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat toisella neljänneksellä 3,9 % vuodentakaisesta. Nykyinen markkinahinnoittelu ei ennakoi paluuta nollakorkoihin lähivuosina. Kiinteistösijoittaminen toimii jatkossa eri perustein kuin sen kultakaudella.
Nykyisessä ympäristössä neliöhinnan rinnalla on syytä tarkastella myös sijoituksen korkokestävyyttä. Ennen ostopäätöstä kannattaa esittää kolme kysymystä: Mitä tapahtuu, jos asunto on tyhjillään kaksi kuukautta? Mitä tapahtuu, jos rahoituskulu nousee vielä yhdellä prosenttiyksiköllä? Mitä tapahtuu, jos taloyhtiö tekee ensi vuonna suuren remonttipäätöksen? Näiden kysymysten avulla sijoittaja voi arvioida kohteen kassavirran ja riskien kestävyyttä.
Suomen kiinteistömarkkina ei ole poikkeustapaus. Sama korkoympäristö kuritti kiinteistösijoittajia kaikkialla Euroopassa vuosina 2022–2024. Oleellinen ero liittyy siihen, kuinka nopeasti korkomuutos siirtyi markkinoille. Yksi keskeinen tekijä on se, onko velka vaihtuva- vai kiinteäkorkoista; lisäksi vaikuttavat muun muassa velkataso, jälleenrahoitustarve, tarjonta ja tulokehitys.
Ruotsissa tilanne on vertailukelpoinen Suomen kanssa: valtaosa asuntolainoista on vaihtuvakorkoisia, joten koronnostot iskivät nopeasti kassavirtoihin.
Ruotsin asuntojen hinnat laskivat Valueguardin HOX-indeksin mukaan maaliskuun 2022 huipusta noin 15 % vuoden 2022 loppuun mennessä. Pohjoismaiden korjausliikkeet erosivat kuitenkin toisistaan sekä ajoituksen että voimakkuuden osalta. Riksbank aloitti koronlaskut toukokuussa 2024 ja laski ohjauskorkoa vuoden aikana yhteensä 1,5 prosenttiyksikköä, 4,0 prosentista 2,5 prosenttiin. Ruotsin kiinteistömarkkinan transaktioaktiviteetissa näkyi elpymistä vuosina 2024–2025: Castellum raportoi kiinteistöostojen kasvaneen 1,7 miljardiin kruunuun alkuvuonna 2025, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli vain 52 miljoonaa kruunua. Listatut kiinteistöyhtiöt reagoivat korko-odotuksiin nopeasti muun muassa rahoituskustannusten, arvostuskertoimien ja jälleenrahoitusodotusten kautta.
Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa mekanismi on erilainen. Saksassa asuntolainojen korko kiinnitetään tyypillisesti pitkäksi ajaksi, joten EKP:n koronnostot siirtyivät lainakannan kustannuksiin hitaasti. Markkinakorjaus tuli silti: Saksan asuntojen hintaindeksi laski Destatisin mukaan vuoden 2023 keskiarvona 8,4 % edellisvuodesta. Se oli sarjan suurin vuosilasku vuodesta 2000 alkavan aikasarjan aikana ja ensimmäinen lasku sitten vuoden 2007. Palautuminen on maltillista – asuntojen hintaindeksi nousi vuoden 2025 toisella neljänneksellä 3,2 % vuodentakaisesta, mikä oli kolmas peräkkäinen positiivinen vuosinousu. Aberdeenin käyttämän aineiston mukaan eurooppalainen investointivolyymi kasvoi 15 % vuonna 2024, ja samassa aineistossa kiinteistöjen pääoma-arvojen muutos kääntyi positiiviseksi loppuvuodesta 2024 asunto- ja logistiikkasektorin johdolla.
Yhdysvalloissa korkosykli puolestaan on erilainen myös rakenteellisesti. Siellä asuntolainat ovat tyypillisesti 30 vuoden kiinteäkorkoisia, joten koronnosto ei muuta olemassa olevan kiinteäkorkoisen lainan korkoa suoraan. Se kuitenkin vaikeuttaa erityisesti ensiasunnon ostajien markkinoille pääsyä, kun uudet lainat kallistuvat. Kaupallisessa kiinteistösektorissa ongelmat ovat syvemmät: toimistokiinteistöt kärsivät sekä korkeista koroista että etätyön rakenteellisesta muutoksesta.
Suomalaiselle sijoittajalle vertailu opettaa yhden konkreettisen asian: vaihtuvakorkoinen velka tarkoittaa, että kiinteistömarkkina reagoi korkomuutoksiin nopeammin kuin monessa muussa maassa. Se on riski nousumarkkinassa, mutta myös etu laskumarkkinassa, kun korot kääntyvät alaspäin.
Kuva 6. Toteutustapa ei muuta alla olevaa omaisuutta, mutta se muuttaa likviditeettiä, arvonmääritystä ja työmäärää.
Suora omistus on selkein rakenne: sijoittaja ostaa kohteen, vuokraa sen ja kantaa kaiken itse. Kontrolli sijoituskohteeseen on maksimaalinen, samoin vastuu. Taloyhtiön remonttipäätökset, vuokralaisen vaihtuminen ja rahoituskulujen muutokset vaikuttavat suoraan sijoittajaan ilman puskuria.
Verotuksellisesti suora omistus on selkeä: vuokratulot ovat pääomatuloa (30 % / 34 % yli 30 000 euron vuotuisista pääomatuloista), ja myyntivoitto verotetaan luovutusvoittona. Varainsiirtovero on asunto-osakkeissa 1,5 %, ja se lasketaan kauppahinnasta sekä mahdollisesta yhtiölainaosuudesta eli käytännössä velattomasta hinnasta. Kiinteistönvälittäjän välityksellä tehdyssä kaupassa vero on maksettava viimeistään kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä; ilman välittäjää määräaika on kaksi kuukautta luovutussopimuksen tekemisestä. Vero erääntyy siis joka tapauksessa ennen kuin yhtään euroa vuokraa on saatu.
Suora omistus ei ole täysin passiivinen sijoitus. Se vaatii käytännön hallinnointia, ja sijoittajan tekemät päätökset vaikuttavat toteutuvaan tuottoon ja riskiin.
Kiinteistörahasto tuo hajautusta ja ammattimaista hallinnointia. Yhdellä sijoituksella voi saada altistuksen kymmeniin tai satoihin kohteisiin sekä usein myös segmentteihin, joihin yksityissijoittaja ei pääse suoraan käsiksi, kuten logistiikkakiinteistöihin, palvelukiinteistöihin tai suuriin vuokra-asuntosalkkuihin.
Tähän palataan seuraavassa luvussa tarkemmin. Tärkeintä on kuitenkin muistaa: rahasto ei muuta alla olevan omaisuuden epälikviditeettiä.
Listattu kiinteistöyhtiö on likvidein reitti: sijoittaja ostaa pörssinoteeratun yhtiön osaketta, jolla voidaan käydä kauppaa pörssin aukioloaikoina. Yksittäisen listatun kiinteistöyhtiön osakkeen voi ostaa myös osakesäästötilille, toisin kuin suoran asunnon tai kiinteistörahaston.
Haittapuolena on, että listattu kiinteistöyhtiö käyttäytyy markkinoilla enemmän osakkeen kuin fyysisen kiinteistön tavoin. Kurssi reagoi pörssin yleiseen tunnelmaan herkemmin kuin alla olevien kiinteistöjen arvo muuttuu. Se tarjoaa kiinteistöaltistusta, mutta sen hajautushyöty riippuu muun muassa yhtiön velkatasosta, kohdeportfoliosta ja muun sijoitussalkun rakenteesta.
Kiinteistörahastoja on kahta päätyyppiä, ja niiden välinen ero on ratkaiseva.
Avoin rahasto voi ottaa uusia sijoittajia rahaston sääntöjen mukaisina merkintäajankohtina ja tarjoaa lunastusmahdollisuuksia säännöllisesti. Tämä luo rakenteellisen jännitteen: alla olevat kiinteistöt ovat epälikvidejä, mutta sijoittajalle luvataan jonkinasteinen likviditeetti. Tämä rakenteellinen jännite konkretisoitui Suomessa erityisesti vuosina 2023–2025.
Finanssivalvonta totesi vuonna 2025, että avoimet kiinteistörahastot ovat vuodesta 2023 alkaen harventaneet lunastusikkunoitaan, ja Finanssivalvonnan 2.4.2025 raportoimassa tilanteessa yhteensä kymmenen rahastoa oli rajoittanut tai keskeyttänyt lunastuksia likviditeettitilanteen heikennyttyä. Kiinteistöjä ei voi yleensä realisoida nopeasti ilman hintavaikutusta, joten rahastonhoitaja voi joutua käyttämään lunastusrajoituksia tai muita likviditeetinhallintavälineitä.
Suljettu rahasto sitoo pääoman tietyksi ajaksi, usein useiksi vuosiksi. Sijoittajalla ei yleensä ole rahaston kautta jatkuvaa lunastusoikeutta kesken sijoitusperiodin, vaikka osuuden siirtomahdollisuudet riippuvat rahaston ehdoista. Tällöin rakenteen likviditeetti vastaa paremmin alla olevan omaisuuden likviditeettiä. Sijoittaja voi vaatia epälikviditeetistä korkeampaa tuotto-odotusta, mutta suljettu rakenne ei itsessään takaa korkeampaa tuottoa.
Ennen merkintää kannattaa kysyä: onko tämä avoin vai suljettu rahasto? Jos se on avoin, millä ehdoilla lunastukset toimivat ja mitä tapahtuu, jos moni haluaa ulos samaan aikaan?
Pörssiyhtiön arvo päivittyy joka päivä markkinahinnan mukaan. Kiinteistöpainotteisen erikoissijoitusrahaston rahasto-osuuden arvo on lähtökohtaisesti laskettava ja julkistettava kuukausittain. Yksittäiset kiinteistöt arvostetaan käypään arvoon, ja niistä on lähtökohtaisesti hankittava riippumattoman ulkopuolisen arvioitsijan arvio; arvioihin perustuva arvostus voi reagoida markkinamuutoksiin viiveellä.
Tämä tarkoittaa, että rahaston arvo voi vaikuttaa vakaalta vielä silloin, kun alla olevat kiinteistöt ovat jo menettäneet arvoaan markkinoilla. Arvonmuutokset eivät välttämättä näy rahaston arvossa yhtä nopeasti kuin listatuilla markkinoilla, mikä voi korostua lunastuspaineen kasvaessa.
Kiinteistörahastoissa on tyypillisesti vuosittainen hallinnointipalkkio, jonka taso ja laskentaperuste vaihtelevat rahastoittain, sekä joissakin rahastoissa tuottopalkkio tietyn tuottorajan jälkeen. Pitkällä aikavälillä nämä vaikuttavat merkittävästi nettotuottoon. Palkkion euromääräinen vaikutus riippuu palkkioperusteesta ja rahaston arvon kehityksestä; sitä ei voi laskea yksinkertaisesti kertomalla vuosiprosenttia sijoitusvuosien määrällä.
Vertailu suoraan omistukseen on paljastava: suorassa omistuksessa ei ole rahaston hallinnointipalkkiota, mutta sijoittajalle voi syntyä esimerkiksi vuokravälitys-, isännöinti- tai ulkoistetun hallinnoinnin kustannuksia, minkä lisäksi oma aika on taloudellinen kustannus.
Kiinteistörahaston kautta tehtyjen sijoitusten verokohtelu vaihtelee rahaston juridisen rakenteen mukaan. Tuotto voi realisoitua jako-osuutena tai myyntivoittona, ja se verotetaan pääomatulona. Myös rahaston rekisteröintimaa vaikuttaa. Suomalainen erikoissijoitusrahasto ja ulkomainen vaihtoehtorahastorakenne (Alternative Investment Fund, AIF) voivat käyttäytyä eri tavalla. Tarkka verokohtelu kannattaa selvittää rahastoesitteestä tai veroasiantuntijalta ennen sijoitusta.
Kiinteistöjen rooli hajautetussa salkussa riippuu siitä, mitä sijoittaja niiltä odottaa ja miten niiden riskit sopivat muuhun salkkuun.
Ne tarjoavat vuokrakassavirtaa ja voivat tarjota osittaista suojaa inflaatiota vastaan sekä hajautusta suhteessa pörssimarkkinoihin. Mutta hajautushyöty ei ole automaattinen: vuosien 2023–2025 lunastusrajoitukset osoittivat, että kiinteistörahasto ja osakemarkkinat voivat molemmat olla vaikeuksissa samaan aikaan – vaikka syyt ovat erilaiset.
Kiinteistöallokaation sopiva toteutustapa riippuu sijoittajan kokonaisvarallisuudesta, likviditeettitarpeesta, riskinkantokyvystä, sijoitushorisontista ja osaamisesta. Listattu kiinteistöyhtiö tarjoaa pörssin kautta likvidin tavan ottaa kiinteistöaltistusta, mutta sen markkinariski muistuttaa osakesijoittamista.
Kiinteistörahasto voi tarjota hajautusta ja ammattimaista hallinnointia, mutta ennen sijoitusta on olennaista ymmärtää rahaston likviditeettiehdot, velkavipu, palkkiot ja arvonmääritysmenetelmä. Sopivaa allokaatioprosenttia ei voida määrittää yleisesti ilman tietoa sijoittajan muusta salkusta ja riskiprofiilista.
Suljetut rahastot ja suorat kiinteistösijoitukset voivat tulla kyseeseen sijoittajalle, joka pystyy sitomaan pääomaa pitkäksi aikaa ja arvioimaan kohde- ja rakenneriskejä. Ammattimaiseksi asiakkaaksi luokittelu ei kuitenkaan perustu pelkästään sijoitusvarallisuuden määrään, vaan MiFID II:ssa arvioidaan useita kriteereitä ja sijoituspalveluyrityksen on tehtävä erillinen arvio.
Tuotto muodostuu nettovuokrakassavirrasta ja arvonmuutoksesta. Vuokrien kasvu vaikuttaa molempiin, ja velkavipu muuttaa oman pääoman tuottoa ja riskiä. Pelkkä bruttovuokratuotto kertoo vähän.
Rahaston muoto ei muuta kohdeomaisuuden luonnetta. Epälikvidi kiinteistö pysyy epälikvidinä, vaikka se paketoitaisiin avoimeksi rahastoksi kvartaali-ikkunalla.
Korkotaso muutti pelin. Sijoitusasuntobuumi sai merkittävää tukea poikkeuksellisen matalista koroista. Nykyinen markkinahinnoittelu ei ennakoi paluuta nollakorkoihin lähivuosina. Kiinteistösijoittaminen vaatii nyt erilaista laskentaa kuin viisi vuotta sitten.
Ja se asia, jota ei aina muisteta: suoran ja arvonmääritykseen perustuvan listaamattoman kiinteistösijoittamisen hinnat reagoivat usein markkinamuutoksiin viiveellä. Siksi markkinamuutos ei välttämättä näy arvostuksissa heti, ja likviditeettipaine voi korostua tilanteissa, joissa lunastuksia tai myyntejä tulee samanaikaisesti paljon.
Sarjan edellinen artikkeli: Vaihtoehtoiset sijoitukset: mahdollisuudet, riskit ja mitä sijoittajan tulee tietää
OP Media: Suomen asuntomarkkinoiden käännekohta, helmikuu 2026.
Sijoitusasuntovahti: Asuntosijoittajan vuosi 2025.
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto: Vuosikatsaus 2024.
Tilastokeskus / Tieto & trendit: Asuntomarkkinoiden alavire hellittää.
ING Think: Sweden's real estate sector rebounds amid rate cuts, marraskuu 2024.
CBRE Sweden: Real Estate Market Outlook 2025.
Bloomberg: Sweden's Major Landlords Signal Recovery, heinäkuu 2025.
Global Property Guide: Germany Residential Property Market Analysis 2025.
Aberdeen Investments: European Real Estate Market Outlook Q2 2025.
Tilastokeskus / Tieto & trendit: Korona hiljensi asuntokaupan vain kahdeksi kuukaudeksi, 24.2.2021.
Suomen Pankki: Forecast tables 2025–2028 (June 2026), korko-oletukset.
Sveriges Riksbank: Account of Monetary Policy in 2024, 28.3.2025.
Sveriges Riksbank: Weak consumption and the housing market: causes and lessons learnt, 2026.
Castellum: Half-year report January–June 2025, 15.7.2025.
Destatis: Residential property price indices, data updated 25.6.2026.
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto: Asuntomarkkinakatsaus 2025, 19.1.2026.
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto: Asuntomarkkinakatsaus tammi–kesäkuu 2026, 17.7.2026.
Tilastokeskus: Osakeasuntojen hinnat 2026, 2. vuosineljännes, 28.7.2026.
Finanssivalvonta: Kiinteistörahastojen likviditeetti ja lunastusrajoitukset 2023–2025.
Finanssivalvonta: Kiinteistörahastojen likviditeettistressitestit, teema-arvio 2023.
Verohallinto: Vuokratulojen verotus.
Verohallinto: Varainsiirtovero.
Verohallinto: Osakesäästötili.
Suomen Pankki: Asuntolainojen korkokehitys.
Finanssivalvonta: Ajankohtaista Finanssivalvonnassa – avoimet kiinteistörahastot, 3.4.2025.
ESMA: MiFID II Annex II – Professional clients.
Suomen Pankki: Kotitalouslainojen korot nousivat toukokuussa 2026, 30.6.2026.
Esitetyt tiedot ja lähteet on tarkoitettu vain havainnollistaviin tarkoituksiin. Vaikka ne on saatu luotettavina pidetyistä lähteistä, niiden tarkkuutta ei voida taata.
Faktori-ETF ei omista markkinaa täysin sellaisenaan, vaan painottaa osakkeita ennalta määriteltyjen ominaisuuksien perusteella. Tässä oppaassa käymme läpi, miten value-, quality-, momentum- ja minimum volatility -strategiat toimivat, mitä riskejä niihin liittyy ja mitä faktori-ETF:ää valitessa kannattaa tarkistaa.
Useimmat sijoittajat eivät tunnista aktiivisten ETF-rahastojen todellista potentiaalia. Ne ovat paljon muutakin kuin passiivisia sijoituksia uudessa paketissa. Tässä Kvarn Academy jaksossa selvitämme, miten aktiiviset ETF uudistavat sijoitussalkkujen rakentamista yhdistämällä ETF-rahastojen kustannustehokkuuden ja läpinäkyvyyden aktiivisen salkunhoidon tavoitteellisuuteen.
Aloita sijoittaminen tänään
Luo tili