Tekoälyyn sijoittaminen vuonna 2025 – 10 pointtia sijoittajalle
Vuonna 2025 tekoäly ei ole enää hypeä, vaan markkinoiden rakenteellinen ajuri. Tekoälyä ei tule mielestämme tule enää nähdä yksittäisenä teknologiana, vaan uutena tuotannontekijänä, kuten perinteiset työvoima, pääoma ja energia. Se luo uuden “älytalouden”, jossa data, algoritmit laskentateho ja näiden hyödyntäminen muodostavat yritysten kilpailukyvyn ytimen. Kvarnin analyysi pureutuu siihen, mitä sijoittajan pitäisi tietää tekoälyyn sijoittamisesta
Johdanto: Tekoälyn toinen aalto alkamassa
Vuonna 2023 tekoäly nousi sijoitusmaailman kuumaksi puheenaiheeksi. ChatGPT ja generatiivinen AI toivat teknologiasektoriin uuden kasvutarinan, joka osaltaan laukaisi osakemarkkinat hurjaan nousuun vuoden 2022 laskumarkkinan jälkeen.
Vuoden 2025 lopulla tekoälybuumia on eletty pian jo kolme vuotta. Tänään sijoittajat eivät enää kysy, tuleeko tekoälystä iso asia, vaan miten laajalle sen vaikutus ulottuu, ketkä siitä hyötyvät seuraavaksi, ja oikeuttaako kasvupotentiaali korkealle kohonneet arvostuskertoimet.
Tekoälybuumiin ensimmäinen aalto antoi nostetta erityisesti yhtiöille, jotka tuottavat tekoälyn tarvitsemaa infrastruktuuria ja laskentatehoa. Esimerkiksi mikrosiruja valmistavan Nvidian kurssi yli kolminkertaistui vuoden 2023 aikana, ja sen markkina-arvo kohosi vuoden aikana lähes biljoona dollaria.
Näkemyksemme on, että sijoitusmarkkinoiden painopiste on tekoälyn suhteen siirtymässä toiseen vaiheeseen, tekoälyn tuottajista tekoälyn käyttäjiin. Tässä vaiheessa tekoälybuumin suurimpia voittajia eivät välttämättä ole enää pelkästään infrastruktuuria tarjoavat teknologiayhtiöt, vaan myös ne yritykset jotka onnistuvat kanavoimaan tekoälyn potentiaalin todellisiksi liiketoimintahyödyiksi.
Näkemyksemme mukaan sijoittajan onkin vuoden 2026 kynnyksellä tarkasteltava tekoälyä teknologisen innovaation ohella myös perustavan laatuisena talouden rakennemuutoksena. Tekoälyn yleistyminen muuttaa merkittävästi inhimillisen työpanoksen roolia, ja täten pakottaa arvioimaan uudelleen niin tuottavuuden, kilpailun kuin arvonmuodostuksen logiiikkaa.
Tähän artikkeliin olemme koonneet kymmenen asiaa, jotka jokaisen sijoittajan tulisi pitää mielessä tekoälyyn sijoittaessa.
1. Tekoäly kasvattaa tuottavuutta, mutta ei tasaisesti
Tekoälyn pitkän aikavälin vaikutukset makrotasolla näyttävät kiistattomilta. Tekoälyn yleistyessä työnteon tuottavuus vaikuttaa väistämättä nousevan. On kuitenkin tärkeää huomata, että mitä todennäköisimmin tämä vaikutus ei jakaudu tasaisesti. Tekoäly ei nosta kaikkien yritysten kannattavuutta vaan sen sijaan kiihdyttää niiden välistä eriytymistä. Yritykset jotka oppivat hyödyntämään tekoälyä tehokkaasti, vahvistavat asemiaan entisestään
Tämä alkaa jo näkyä yritysten tuloslaskelmissa. Tekoälyn hyödyntämisen tuottavuushyödyistä esimerkiksi ohjelmistoalalla alkaa olla jo näyttöä, kun taas hitaammin liikkuville perinteisen teollisuuden tai julkisten palvelujen osalta ollaan monin paikoin vasta lähtökuopissa.Tekoäly ei siis välttämättä “nosta kaikkia laivoja”, vaan voi luoda korostuneen voittajien ja häviäjien dynamiikan. Yhtiöt, joilla on resursseja ja oikeanlaista osaamista investoida tekoälyyn, kasvattavat etumatkaansa, kun taas yhtiöt jolta näitä puuttuu, jäävät entistä pidemmälle takamatkalle.
2. Toinen investointiaalto:Rakentajista käyttäjiin
Tekoälymarkkina kehittyy nyt kahdessa rinnakkaisessa kerroksessa:
- Mahdollistajat: puolijohdevalmistajat, pilvipalvelut ja ohjelmistoalustat, jotka tuottavat tekoälyn tarvitsemaa infrastruktuuria.
- Käyttöönottajat: yritykset, jotka integroivat tekoälyä liiketoimintaprosesseihinsa ja tuotteisiinsa: ohjelmistoala, finanssiala, terveydenhuolto.
Tekoälybbumin ensimmäisessä vaiheessa suurimmat arvonnousut nähtiin tekoälyn mahdollistajien puolella. Esimerkiksi puolijohdevalmistajan Nvidian markkina-arvo nousi viidessä vuodessa yli neljä biljoonaa dollaria, mikä on yksi nopeimmista arvonnousuista koko pörssimarkkinoiden historiassa.
Seuraava tuottoaalto voikin löytyä käyttöönottajien puolelta, yhtöistä jotka pystyvät muuttamaan tekoälyn tuottavuudeksi ja asiakasarvoksi. Esimerkiksi finanssi- ja vakuutussektorit ovat jo omaksumassa tekoälyn hyödyntämistä mm. riskien hallintaan ja asiakaspalveluun tavoilla, jotka voivat yli ajan muuttaa koko toimialan kustannusrakennetta.
3. Arvostustasojen uusi normaali?
Yksi tekoälybuumin myötä syntynyt haastesijoittajille on ollut siihen läheisesti liittyvien yritysten arvostustasojen eriytyminen muusta osakemarkkinasta. Esimerksi ns. Mag7-yhtiöiden keskimääräinen P/E-luku on noussut yli 30:n, kun S&P 500:n keskiarvo on noin 21. Tämä kuvastaa sitä, kuinka korkealle markkinat tällä hetkellä hinnoittelevat AO-johtajuuden.
Näin korkeat arvostustasot luonnollisesti herättävät kysymyksen, ovatko nämä yritykset jo yliarvostettuja, ja onko tekoälyn ympärille syntynyt 1990-luvun lopun kaltainen ”kupla”.
Vastaukset näihin kysymyksiin ratkeavat pitkälti tekoälyn todellisten tuottavuushyötyjen täsmentyessä lähivuosien aikana. Mikäli tekoälyn käyttöönotolla saavutetaan todellisia rakenteellisia parannuksia tuottavuudessa, voivat tämän hetken arvostustasot olla hyvinkin perusteltuja.
Sijoittajan kannalta erilaisilla toimialakohtaisilla “kuplilla” spekulointi on kuitenkin harvoin hedelmällistä. Oleellinen kysymys on tarkastella kutakin sijoituskohteeksi harkittavaa yhtiöitä kriittisesti: missä määrin vallitsevat arvostukset heijastavat tekoälyn konkreettisia hyödyntämismahdollisuuksia ja missä määrin ne perustuvat vain narratiiviin tekoälyn itsestään selvistä hyödyistä.
4. Tekoäly muuttaa pääomavirtauksia
Vuonna 2025 tekoäly ei ole vain yksi irrallinen sektori, vaan osa osakemarkkinoiden rakennetta.Niin sanotut passiiviset sijoitusvirrat, eli indeksirahastoihin automaattisesti virtaava pääoma, ohjaavat nykyään huomattavan osan markkinaliikkeistä, ja ne painottuvat juuri tekoälypainotteisiin yhtiöihin.
Tämä voi luoda itseään vahvistavan kierteen: → Sijoittajat laittavat rahaa indekseihin → Indeksit painottuvat Mag7- ja AI-yhtiöihin → Näiden osakkeiden hinnat nousevat → Niiden paino kasvaa edelleen
Tämä tekee tekoälystä paitsi kasvun moottorin, myös markkinadynamiikan muokkaajan.Sijoittaja, joka haluaa hajautusta, ei voi enää kritiikittömästi luottaa siihen, että laaja indeksi tarjoaa sitä automaattisesti. Vaikka S&P 500-indeksi nimensä mukaisesti muodostuu viidestä sadasta suuresta yhtiöstä, muodostaa teknologiayhtiöistä koostuva Mag 7-rypäs sen painosta jo yli kolmanneksen.
5. Tekoäly ja työvoiman tarve
Tekoäly nostaa työn tuottavuutta, mutta myös muokkaa työvoiman tarpeita. Tällä voi olla merkittäviä makrotaloudellisia vaikutuksia, jotka vaikuttavat paitsi yritysten kannattavutteen, myös kuluttajien ostovoimaan ja siten kysyntään.
Kun inhimillisen työpanoksen rooli arvoketjussa muuttuu, työpaikkoja sekä merkittävästi häviää että uusia syntyy. Se kuinka tätä muutosta hallitaan sekä yrityksen sisällä että yhteiskunnassa laajemmin, vaikuttaa paitsi yksittäisen yrityksen menestykseen, myös kansantalouden kehittymiseen. Tässäkin suhteessa tekoäly jakaa yhtiöitä voittajiin ja häviäjiin: ne organisaatiot jotka pystyvät suorittamaan “tekoälysiirtymän” sujuvimmin keräävät kilpailuetua verrattuna niihin, jotka ajautuvat henkilöstöresurssien ja henkilöstötarpeiden nopean eritymisen myötä kriiseihin.
6. Tekoälyn energiantarve
Tekoälyn laajamittainen kasvu ei ole mahdollista ilman suurta määrää energiaa. Datakeskukset kuluttavat massiivisesti sähköä, ja tekoälymallien kouluttaminen voi vaatia jopa satojen megawattien jatkuvan tehon.
Vuonna 2025 onkin nähty uusi ilmiö: energiasta on tullut AI:n infrastruktuurirajoite.Yhtiöt, jotka kehittävät tehokkaampia siruja (esim. Nvidia Grace Hopper) ja optimoivat energiankulutusta, voivat saavuttaa tämän myötä strategisen etulyöntiaseman. Samalla energiasektorin sisällä käydään kovaa kilpailua siitä, kuka pystyy parhaiten vastaamaan tekoälyn nopeassa tahdissa synnyttämiin tarpeisiin.
7. Tekoälyn geopoliittinen ulottuvuus
Tekoäly on muuttunut pelkästä teknologisesta kilpailusta myös geopoliittiseksi kysymykseksi.Yhdysvallat, Kiina ja Euroopan unioni rakentavat kaikki omia sääntely- ja infrastruktuurimallejaan. Tämä luo eri talousalueille erilaisia toimintaympäristöjä, jossa datan omistajuus, mallien kouluttaminen ja pääsy tekoälyn tarvitsemiin fyysisiin komponentteihin ovat on yhä enemmän poliittisia kysymyksiä.
Euroopan AI Act määrittelee tekoälyn käytön eettiset rajat, mutta voi samalla hidastaa innovaatiota. Kiinassa hallinto ohjaa tekoälyn kehitystä strategisesti tukemaan kansallisia intressejä, kun taas Yhdysvalloissa markkinavetoinen malli tuottaa voi nopeampaa, mutta riskialttiimpaa kasvua.
8. Tekoäly ja lohkoketjut
Tekoäly ja lohkoketjuteknologia ovat viime vuosina lähestyneet toisiaan sekä teknisistä että taloudellisesta lähtökohdista. Hajautetut laskentamallit (kuten Render Network) ja datan markkinapaikat (kuten Ocean Protocol) tarjoavat vaihtoehdon keskitetylle pilvilaskennalle.
Tämä voi pitkällä aikavälillä hajauttaa tekoälyn arvoketjua: pienemmät toimijat voivat tokenisoiduilla markkinoilla ostaa ja myydä laskentakapasiteettia.Tämä tuskin pitkäön aikaan korvaa suuria pilvialustoja, mutta voi muuttaa toimialan kustannusrakennetta ja demokratisoida tekoälyn käyttöä.
Sijoittajalle tämä avaa uuden omaisuusluokan, jossa yhdistyvät megatrendit tekoäly ja Web3. Näin uudella alueella sijoittaminen on luonnollisesti hyvin korkeariskistä, mutta myös tuotot voivat olla koko tekoälysektoria korkeammat.
9. Tekoälyä yli toimialarajojen
Vuonna 2025 tekoäly ei enää keskity pelkkään koodiin ja dataan, vaan sen vaikutus alkaa näkyä myös perinteisemmillä sektoreilla:
- Terveydenhuolto: diagnostiikan tarkkuus ja lääkekehityksen nopeus kasvavat.
- Teollisuus: ennakoiva kunnossapito, autonominen toiminnanohjaus ja toimitusketjuanalytiikka lisäävät tehokkuutta
- Rahoitusala: riskimallit, asiakasprofilointi ja -palvelut kehittyvät tekoälyavusteisiksi.
- Vähittäiskauppa: personointi, kysynnän ennustaminen ja hiljaisten signaalien tunnistaminen optimoivat varastoja ja logistiikkaa.
Sijoittaja, joka tunnistaa nämä tekoälyn “seuraavat hyötyjät”, voi löytää uusia ja vielä vähemmän korkealle arvostettuja hinnoiteltuja tuottomahdollisuuksia kuin pelkästä teknologiasektorista.
10. Tekoälyyn sijoittaminen
Sijoittaminen tekoälyteeman ei ole enää binäärinen päätös “kyllä vai ei”, vaan kysymys painotuksesta ja aikajänteestä.
Lyhyellä aikavälillä:
AI-yhtiöiden kurssit voivat heilahdella rajusti, erityisesti jos kasvuodotukset tasaantuvat.Tällöin sijoittamisessa korostuu markkinan aktiivinen seuranta ja riskien hallinta.
Pitkällä aikavälillä:
Tekoäly toimii rakenteellisena kasvumoottorina, jonka vaikutus ulottuu yli taloussuhdanteiden. Paras lähestymistapa on yhdistää ydin–satelliitti-strategia:
- Ydin: laajat indeksit ja ETF:t, joissa AI:n osuus on jo sisäänrakennettuna.
- Satelliitti: valikoidut AI- ja infrastruktuuriyhtiöt, jotka voivat tuottaa ylituottoa trendin jatkuessa.
Johtopäätös: Tekoälystä uusi normaali
Tekoälyä ei tule mielestämme tule enää nähdä yksittäisenä teknologiana, vaan uutena tuotannontekijänä, kuten perinteiset työvoima, pääoma ja energia. Se luo uuden “älytalouden”, jossa data, algoritmit laskentateho ja näiden hyödyntäminen muodostavat yritysten kilpailukyvyn ytimen.
Sijoittajalle tekoäly tarjoaa mahdollisuuden hyötyä tästä siirtymästä, mutta vain, jos tehty analyysi ulottuu pintaa ja hypeä syvemmälle. Tärkeintä on ymmärtää, missä kohtaa arvonmuodostus tapahtuu: infrastruktuurissa, ohjelmistossa vai prosesseissa. Tekoälybuumiin mahtuu varmasti myös perusteetonta hypeä, ja sijoittajan tehtävä on korostuneesti voittajiin ja häviäjiin jakautuvassa markkinassa löytää ne yritykset, joiden nosteen takana on pelkän kuuman narratiivin sijaan myös todellisia liiketoiminnallisisa hyötyjä.