Kvarn X logo
Opi sijoittamisestaETF- ja ETP-sijoittamisen opas
Miten ETF valitaan käytännössä? 5 tunnuslukua, jotka ratkaisevat
facebooklinkedinxinstagram

Miten ETF valitaan käytännössä? 5 tunnuslukua, jotka ratkaisevat

ETF:n valinta ei pääty siihen, että löydät oikean indeksin tai matalimman kuluprosentin. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten kulut, spread, tracking difference, rahaston koko ja liikkeeseenlaskija vaikuttavat siihen, kuinka hyvin ETF lopulta toteuttaa sijoitusideasi.

Tämän sisällön on tuottanut Kvarn Investment Services Oy joka on Finanssivalvonnan valvoma toimiluvallinen sijoituspalveluyritys. Sisältö on tarkoitettu ainoastaan informaatiotarkoituksiin, eikä sitä tule tulkita sijoitusneuvonnaksi tai -suositukseksi. Kaikkeen sijoittamiseen liittyy riskejä, eikä historiallinen tuotto ole tae tulevasta kehityksestä.

Kaikki ETF:t eivät ole samanlaisia, vaikka ne seuraisivat samaa indeksiä

 Sama indeksi, mutta eri tuotto. Miten se on mahdollista? 


Sijoittajille on tarjolla useita ETF-rahastoja, jotka seuraavat samaa indeksiä. Hyvä esimerkki on MSCI World. Markkinoilta löytyy useita MSCI World -ETF:iä, joiden tavoite näyttää paperilla lähes identtiseltä: tarjota laaja hajautus kehittyneiden markkinoiden suuriin ja keskisuuriin yhtiöihin.

Ensimmäinen ajatus on helposti tämä: jos indeksi on sama, eikö lopputuloksenkin pitäisi olla sama? Ei välttämättä.

Vaikka kaksi ETF:ää seuraisi samaa indeksiä, ne eivät ole sijoittajalle automaattisesti sama tuote. Ero voi syntyä esimerkiksi juoksevista kuluista, kaupankäynnin tehokkuudesta, rahaston koosta, spreadistä, arvopaperilainauksesta, valuuttaluokasta, tuotonjakotavasta, verorakenteesta, replikointitavasta ja liikkeeseenlaskijan toimintamallista. Käytännössä kyse on siitä, kuinka suuri osa indeksin tuotosta päätyy lopulta sinun salkkuusi.

Tämä on ETF-sijoittamisen ensimmäinen tärkeä oivallus: ETF:n nimi kertoo suunnan, mutta ei vielä kerro koko totuutta.

Toinen tärkeä oivallus on se, että kaikki ETF:t eivät edes ole samanlaisia indeksituotteita. Osa ETF:istä seuraa laajaa markkinaindeksiä, kuten MSCI Worldiä tai S&P 500:sta. Osa seuraa kapeaa teemaa, kuten puolustusteollisuutta, tekoälyä tai kyberturvaa. Osa sijoittaa korkomarkkinoille. Osa käyttää fyysistä replikointia, osa synteettistä rakennetta. Lisäksi sijoittaja voi samassa tuotenäkymässä nähdä myös muita pörssilistattuja tuotteita, kuten kulta-ETC:iä tai bitcoin-ETP:iä, jotka eivät ole sama asia kuin perinteinen UCITS ETF.

Siksi ETF:n valinta ei ole vain kysymys siitä, mikä tuote näyttää halvimmalta. Parempi kysymys on: Mikä tuote toteuttaa haluamani sijoitusidean selkeästi, tehokkaasti ja sellaisella riskillä, jonka ymmärrän?

Tässä artikkelissa käymme läpi viisi tunnuslukua ja ominaisuutta, jotka auttavat vertailemaan ETF:iä käytännössä: kulut, spread, tracking difference, rahaston koko ja liikkeeseenlaskija.

Ensin pitää päättää, mitä oikeastaan haluat omistaa

“ETF:n valinta ei ala tuotelistasta. Se alkaa sijoitusideasta.”

Ennen kuin vertailet kuluja tai rahastokokoja, pysähdy hetkeksi ja kysy: mitä haluan salkkuuni lisää?

Haluatko laajaa globaalia osakehajautusta? Silloin katse voi kohdistua esimerkiksi MSCI World-, FTSE All-World- tai ACWI-tyyppisiin ETF:iin. Haluatko Yhdysvaltain suuria yhtiöitä? Silloin S&P 500 -ETF voi olla yksi mahdollinen tuoteryhmä. Haluatko hajauttaa korkomarkkinoille? Silloin vertailuun tulevat korko-ETF:t. Haluatko altistusta kultaan, bitcoiniin tai tiettyyn megatrendiin? Silloin pitää olla erityisen tarkkana, koska tuoterakenne voi poiketa perinteisestä osake-ETF:stä.

Tämä järjestys on tärkeä. Jos aloitat hakemalla “parasta ETF:ää”, päädyt helposti vertailemaan tuotteita, jotka eivät edes ratkaise samaa sijoitustarvetta. Jos taas aloitat sijoitusideasta, tiedät mitä olet etsimässä.

Hyvä ETF-valinta vastaa ensin kysymykseen mihin sijoitan ja vasta sen jälkeen kysymykseen minkä tuotteen kautta sijoitan.

Aloitetaan perusteista: mitä ETF:n nimi kertoo?

ETF:n nimi ei ole satunnainen tuotenimi. Se on kuin etiketti, josta näet yhdellä silmäyksellä, mitä olet ostamassa.

Otetaan esimerkki.

iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc)

Tässä nimessä jokainen osa kertoo jotain olennaista.

Kun opit lukemaan ETF:n nimeä, tuotteiden vertailu helpottuu heti. Näet nopeasti, kuka tuotteen hallinnoi, mitä se seuraa, onko kyse UCITS ETF:stä ja miten tuotot käsitellään.

Nimi ei kuitenkaan riitä päätökseen. Seuraavaksi pitää katsoa tunnusluvut.

5 tärkeää asiaa, jotka vaikuttavat ETF:n valintaan

1. Kulut: kokonaiskustannus (TER) on ensimmäinen luku, joka kannattaa tarkistaa

Ensimmäinen luku, jonka moni ETF-sijoittaja tarkistaa, on TER. Lyhenne tulee sanoista Total Expense Ratio, ja se tarkoittaa rahaston juoksevia kuluja vuodessa.

Jos ETF:n TER on 0,20 prosenttia, rahaston vuosikulu on laskennallisesti noin 2 euroa jokaista sijoitettua 1 000 euroa kohden. Tätä kulua ei yleensä veloiteta sinulta erillisenä laskuna. Se vähennetään rahaston arvosta pienissä erissä, joten se ei näy erillisenä rivinä tililläsi, mutta se näkyy ajan myötä tuotossa.

TER on tärkeä, koska se on jatkuva ja ennakoitava kustannus. Silti se on vain yksi osa kokonaisuutta.

TER ei yleensä sisällä esimerkiksi ETF:n osto- ja myyntihinnan eroa, välittäjän kaupankäyntikuluja, valuutanvaihtokuluja tai kaikkia rahaston sisäisen kaupankäynnin vaikutuksia. Lisäksi eri tuotetyypeissä “edullinen” tarkoittaa eri asioita. Laajan osakeindeksin ETF:ssä 0,50 prosentin vuosikulu voi olla korkea, mutta kapeassa temaattisessa tuotteessa tai tietyssä ETP-rakenteessa kulut voivat olla luonnostaan korkeammat.

Muista tämä: TER on hyvä ensimmäinen karsintakriteeri, mutta huono ainoa valintakriteeri.

Millaisia TER-tasoja eri tuotteissa on?

Tyypilliset TER-tasot eurooppalaisissa ETF- ja ETP-tuotteissa vaihtelevat tuotetyypin mukaan. Laajapohjaisten osake-ETF:ien kohdalla puhutaan usein 0,05–0,25 prosentin haarukasta. Temaattisissa ETF:issä, jotka keskittyvät esimerkiksi tekoälyyn tai puolustukseen, TER on tyypillisesti 0,35–0,65 prosenttia. Hyödyke-ETP:issä ja krypto-ETP:issä kustannus on usein tätäkin korkeampi, koska niiden operatiivinen rakenne on monimutkaisempi.

Kulueroa kannattaa aina suhteuttaa tuotetyyppiin. Puoli prosenttia on kallis hinta MSCI World -ETF:lle, mutta varsin kilpailukykyinen fyysisesti katetulle kulta-ETC:lle.

2. Osto- ja myyntihinnan ero eli spread –
piilokustannus, joka syntyy kaupanteon hetkellä

Mitä spread tarkoittaa?

ETF:llä käydään kauppaa pörssissä samaan tapaan kuin osakkeella. Siksi ETF:llä on kaksi hintaa: ostohinta ja myyntihinta.

Bid on korkein hinta, jonka ostaja on valmis maksamaan. Ask on matalin hinta, jolla myyjä on valmis myymään. Näiden kahden hinnan erotusta kutsutaan spreadiksi eli osto- ja myyntihinnan eroksi.

Spread on todellinen kustannus. Se ei näy tililläsi samalla tavalla kuin välityspalkkio, mutta se vaikuttaa siihen, millä hinnalla saat ETF:n ostettua ja myytyä.

Yksinkertainen esimerkki tekee asian selväksi. Jos ETF:n ostolaita on 50,00 euroa ja myyntilaita 50,10 euroa, spread on 0,10 euroa. Kun ostat, maksat myyntilaidan mukaan. Jos myisit heti takaisin, saisit ostolaidan hinnan. Erotus on kaupankäynnin kitkaa.

Mikä vaikuttaa spreadiin?

Spreadiin vaikuttaa ennen kaikkea kolme asiaa.

Ensimmäinen on rahaston päivittäinen kaupankäyntivolyymi. Mitä enemmän osuuksilla käydään kauppaa, sitä kapeampi spread tyypillisesti on. Suuri volyymi tarkoittaa, että markkinatakaajat voivat kierrättää riskinsä nopeammin ja hinnoitella tiukemmin.

Toinen on kohde-etuuksien likviditeetti. ETF:n spread heijastaa viime kädessä sen sisältämien arvopapereiden likviditeettiä. S&P 500 -ETF:n spread on tyypillisesti erittäin kapea, koska sen pohja-arvopaperit ovat maailman likvideimpiä osakkeita. High yield -korko-ETF:n spread on leveämpi, koska pohja-arvopaperit ovat vähemmän likvidejä.

Kolmas on kaupankäynnin ajankohta. Spread on tyypillisesti leveimmillään pörssin avauksen ja sulkemisen yhteydessä sekä silloin, kun pohja-arvopapereiden markkinat ovat kiinni. Jos ostat eurooppalaista ETF:ää, joka seuraa yhdysvaltalaisia osakkeita, aamupäivän Euroopan aikaa spread voi olla selvästi leveämpi, koska Yhdysvaltain markkinat eivät ole vielä auki.

Käytännön vinkki spreadin minimoimiseen

ETF-kaupassa kannattaa yleensä käyttää rajahintaista toimeksiantoa. Silloin määrität itse korkeimman hinnan, jonka olet valmis maksamaan, tai matalimman hinnan, jolla olet valmis myymään. Rajahinta ei takaa kaupan toteutumista, mutta se suojaa sinua huonolta toteutushinnalta. Tämä on erityisen tärkeää pienemmissä, temaattisissa tai vähemmän vaihdetuissa ETF- ja ETP-tuotteissa.

Vältä kaupankäyntiä pörssin ensimmäisen ja viimeisen 15–30 minuutin aikana, jolloin spreadit ovat tyypillisesti leveimmillään.

3. Tracking difference: mittari, joka kertoo saatko sen mitä maksat

TER kertoo, paljonko ETF veloittaa. Tracking difference kertoo, kuinka hyvin ETF on oikeasti seurannut vertailuindeksiään.

Jos indeksi tuottaa vuodessa 10,0 prosenttia ja ETF tuottaa samana aikana 9,7 prosenttia, ETF:n tracking difference on -0,3 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa, että ETF jäi indeksistään 0,3 prosenttiyksikköä.

Tämä on yksi ETF-valinnan tärkeimmistä mittareista, koska se näyttää sijoittajan kannalta olennaisen asian: kuinka suuri osa indeksin tuotosta päätyi rahastoon kulujen ja käytännön toteutuksen jälkeen.

Tracking difference on usein negatiivinen, koska ETF:llä on kuluja, joita indeksillä ei ole. Se voi kuitenkin olla myös positiivinen esimerkiksi arvopaperilainauksen, verokohtelun tai tehokkaan toteutuksen vuoksi.

Tracking difference ja tracking error eivät ole sama asia

Nämä kaksi termiä sekoitetaan usein, mutta ne mittaavat eri asioita.

Tracking difference mittaa lopputulosta: kuinka paljon ETF jäi indeksistä (tai ylitti sen) tietyllä ajanjaksolla. Se on kuin matkan pituus: kuinka kaukana olet määränpäästä.

Tracking error mittaa johdonmukaisuutta: kuinka paljon ETF:n päivittäinen tuottoero indeksiin nähden vaihtelee. Se on kuin ajotapa: ajoitko suorassa linjassa vai poukkoillen.

Kaksi ETF:ää voi päätyä samaan tracking differenceen (-0,3 %) mutta hyvin erilaisella tracking errorilla. Toinen jää joka päivä tasaisesti hieman jälkeen – pieni tracking error. Toinen joskus ylittää ja joskus alittaa, mutta päätyy samaan kokonaistulokseen – suurempi tracking error. Pitkäaikaiselle sijoittajalle tracking difference on yleensä tärkeämpi mittari, koska se kertoo kuinka paljon tuotosta menetit. Tracking error kiinnostaa enemmän lyhytaikaista allokoijaa, jolle ennustettavuus on kriittistä.

Mistä tracking difference syntyy?

Viisi keskeistä lähdettä:

Hallinnointikulut (TER). Tämä on suurin ja ennustettavin tekijä. Jos TER on 0,20 %, tracking difference on tyypillisesti lähellä -0,20 % – kaikki muu tasapainottaa sen ympärillä.

Rahaston sisäiset kaupankäyntikulut. Indeksi voi vaihtaa koostumustaan laskennallisesti indeksisääntöjen mukaan. ETF:n on sen sijaan toteutettava muutokset markkinoilla ostamalla ja myymällä arvopapereita. Tämä aiheuttaa kaupankäyntikuluja, spread-kustannuksia ja mahdollisia ajoituseroja.

Käteispaino. ETF voi pitää pientä osaa varoistaan käteisenä esimerkiksi lunastuksia, osinkojen käsittelyä tai käytännön likviditeetinhallintaa varten. Jos markkina nousee voimakkaasti, pieni käteispaino voi hidastaa rahaston tuottoa suhteessa vertailuindeksiin.

Otanta eli sampling. Kaikki ETF:t eivät omista jokaista vertailuindeksin arvopaperia täsmälleen samassa painossa kuin indeksi. Tämä koskee erityisesti laajoja osakeindeksejä ja korkoindeksejä, joissa arvopapereita voi olla paljon. Rahasto voi ostaa edustavan otoksen indeksin arvopapereista, mikä voi aiheuttaa pientä eroa suhteessa vertailuindeksin laskennalliseen kehitykseen.

Arvopaperilainaus. Monet ETF:t voivat lainata salkkunsa arvopapereita eteenpäin ja saada siitä tuottoa. Tämä voi osittain kompensoida rahaston kuluja ja pienentää tracking differenceä. Joissain tapauksissa arvopaperilainauksen tuotot voivat tehdä ETF:n toteutuneesta tuotosta jopa hieman vertailuindeksiä paremman, mutta tämä ei ole taattua eikä riskitöntä.

Sijoittajan näkökulmasta olennaista ei ole vain se, mikä ETF näyttää halvalta paperilla. Olennaista on se, kuinka tehokkaasti ETF on historiallisesti toteuttanut vertailuindeksinsä käytännössä.

4. Rahaston koko (AUM) – miksi sillä on väliä?

ETF:n koko ilmoitetaan usein lyhenteellä AUM, joka tulee sanoista Assets Under Management. Se kertoo, kuinka paljon varoja rahastossa on.

Rahaston koko ei yksin tee ETF:stä hyvää tai huonoa, mutta silti sillä on merkitystä.

Suuri rahasto on usein likvidimpi kuin pieni rahasto. Se houkuttelee enemmän kaupankäyntiä ja markkinatakaajia, mikä voi kaventaa spreadiä. Suurella rahastolla voi myös olla paremmat edellytykset seurata indeksiä tehokkaasti, koska mittakaavaedut voivat pienentää suhteellisia kaupankäyntikustannuksia.

Koko liittyy myös rahaston jatkuvuuteen. ETF:n sulkeminen ei yleensä tarkoita, että sijoittaja menettää sijoituksensa, mutta se voi olla hankalaa ja verotuksellisesti epäedullista. Sulkeminen voi johtaa siihen, että sijoittaja joutuu realisoimaan sijoituksen aiottua aikaisemmin.

Tämä ei tarkoita, että kaikkia pieniä ETF:iä pitäisi välttää. Uusi ETF voi olla pieni vain siksi, että se on vasta lanseerattu. Erikoistunut ETF voi olla pieni, koska se palvelee rajattua sijoitustarvetta. Mutta mitä pienempi rahasto on, sitä tarkemmin sijoittajan kannattaa katsoa sen kaupankäyntivolyymiä, spreadiä, kasvua ja liikkeeseenlaskijaa.

Hyvä käytännön ajattelutapa on tämä: suuren ja vakiintuneen indeksialtistuksen kohdalla sijoittajan ei yleensä tarvitse ottaa turhaa pienen rahaston riskiä, jos tarjolla on useita suurempia ja likvidimpiä vaihtoehtoja. Kapeissa teemoissa pieni koko voi olla hyväksyttävämpää, mutta silloin sijoittajan pitää ymmärtää, miksi tuote on pieni ja mitä riskejä siihen liittyy.

5. Liikkeeseenlaskija – kenen nimi on paketissa?

Miksi liikkeeseenlaskijalla on väliä?

ETF:n liikkeeseenlaskija (issuer) on yhtiö, joka on perustanut rahaston, hallinnoi sitä ja vastaa sen operatiivisesta toiminnasta. Euroopan suurimpia liikkeeseenlaskijoita ovat iShares (BlackRock), Vanguard, Amundi, Xtrackers (DWS/Deutsche Bank), VanEck, WisdomTree, Global X ja HANetf.

Liikkeeseenlaskija vaikuttaa moneen asiaan, jota sijoittaja ei välttämättä heti ajattele:

Operatiivinen laatu. Suurilla ja kokeneilla liikkeeseenlaskijoilla on usein hyvät edellytykset indeksin tehokkaaseen seuraamiseen. Niillä on tyypillisesti kehittyneet kaupankäyntijärjestelmät, vahvat suhteet markkinatakaajiin ja paljon kokemusta rahastojen operatiivisesta hallinnasta.

Tuotevalikoiman jatkuvuus. Suurilla liikkeeseenlaskijoilla on strateginen syy pitää tuotevalikoimansa kattavana, vaikka yksittäinen rahasto ei olisi vielä voittoa tuottava. Pienempi toimija voi sulkea rahaston nopeammin.

Arvopaperilainauskäytäntö. Liikkeeseenlaskijat eroavat siinä, kuinka suuri osa arvopaperilainauksesta kertyneestä tuotosta palautetaan rahastolle (ja siten sijoittajalle) ja kuinka paljon jää liikkeeseenlaskijan omaan katteeseen. Vanguardin mallissa arvopaperilainauksen tuotot palautuvat rahastolle ohjelman kulujen jälkeen. iSharesilla rahastolle palautuu tyypillisesti 62,5 % arvopaperilainauksen tuotosta.

Kotipaikka ja verokohtelu. Valtaosa eurooppalaisista UCITS-ETF:istä on kotipaikkansa Irlannissa, mikä tarjoaa edullisen verokohtelun erityisesti yhdysvaltalaisten osakkeiden osinkojen osalta (15 % ennakonpidätys Irlannin ja Yhdysvaltain verosopimuksen perusteella, verrattuna 30 %:n oletuspidätykseen). Luxemburg on toinen yleinen kotipaikka.

Erikoisliikkeeseenlaskijat – milloin pienempi on perusteltu?

Kaikki parhaat ETF-tuotteet eivät tule suurilta liikkeeseenlaskijoilta. Erikoistuneet toimijat kuten VanEck (puolustus, kaivosteollisuus), HANetf (temaattiset, ESG-seulotut puolustus-ETF:t), WisdomTree (hyödykkeet, valuutat, temaattiset) ja Invesco (smart beta, hyödykkeet) tarjoavat ainutlaatuisia altistuksia, joita suuret yhtiöt eivät kata.

Näissä tilanteissa liikkeeseenlaskijan erikoisosaaminen ja indeksivalinta voi olla tärkeämpi kriteeri kuin pelkkä brändin koko.

Käytännön esimerkit: sama sana ei aina tarkoita samaa sijoitusta

ETF- ja ETP-tuotteissa yksi yleisimmistä virheistä on ajatella, että sama sana tuotteen nimessä tarkoittaa samaa sijoitusta. Näin ei aina ole.

Kvarn X:n tuotelistalta löytyy hyviä esimerkkejä tästä. Ne näyttävät, miksi sijoittajan kannattaa katsoa tuotteen nimen taakse.

Esimerkki 1: “MSCI World” ei ratkaise vielä tuotetta

MSCI World -ETF on monelle sijoittajalle ensimmäinen kosketus globaaliin ETF-sijoittamiseen. Se kuulostaa yksinkertaiselta: sijoitus maailman kehittyneiden markkinoiden suuriin ja keskisuuriin yhtiöihin.

Mutta kun avaat tuotelistan, huomaat, että MSCI World -altistusta tarjoavia tuotteita on useita.

Kvarn X:n listalta löytyvät esimerkiksi iShares Core MSCI World UCITS ETF, Xtrackers MSCI World UCITS ETF ja SPDR MSCI World UCITS ETF. Kaikki liittyvät samaan sijoitusideaan, mutta ne eivät ole identtisiä tuotteita. Niissä voi olla eri TER, eri rahastokoko, eri kaupankäyntivolyymi, eri osuussarja ja eri tracking difference.

Tämän esimerkin tärkein opetus on yksinkertainen:

ETF:n valinta ei pääty siihen, että löydät oikean indeksin. Sen jälkeen pitää valita paras toteutustapa kyseiselle indeksille.

Esimerkki 2: “S&P 500” näyttää yksinkertaiselta, mutta vertailu kannattaa silti

S&P 500 -ETF on monelle sijoittajalle tuttu ja suoraviivainen tuoteidea. Se tarjoaa altistuksen Yhdysvaltain suuriin pörssiyhtiöihin.

Mutta myös S&P 500 -ETF:iä on useita. Tuotelistalla voi näkyä esimerkiksi iSharesin, Vanguardin, SPDR:n tai Invescon tuotteita. Ne voivat seurata samaa tunnettua indeksiä, mutta eroavat esimerkiksi kulun, rahastokoon, tuotonjakotavan, kaupankäyntipaikan ja valuuttaluokan osalta.

Pitkäjänteiselle sijoittajalle pieniltä näyttävät erot voivat olla merkityksellisiä. Jos sijoitushorisontti on 20 vuotta, jokainen toistuva vuosikulu ja jokainen kaupankäynnin kitka vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa markkinatuotosta jää omaan salkkuun.

S&P 500 -esimerkin opetus on tämä:

Yksinkertainen sijoitusidea ei tarkoita, että tuotteen valinta olisi täysin yhdentekevä.

Esimerkki 3: “Kulta” voi tarkoittaa fyysistä kultaa tai kultakaivosyhtiöitä

Kulta on erinomainen esimerkki siitä, miksi tuotteen nimi pitää lukea tarkasti.

Jos sijoittaja hakee tuotelistalta sanaa “gold”, vastaan voi tulla sekä fyysiseen kultaan sidottuja tuotteita että kultakaivosyhtiöihin sijoittavia ETF:iä. Ne voivat kuulostaa saman teeman tuotteilta, mutta ne käyttäytyvät sijoittajan salkussa eri tavalla.

iShares Physical Gold ETC pyrkii seuraamaan kullan hinnan kehitystä kulujen jälkeen. WisdomTree Physical Gold on vastaavasti fyysiseen kultaan sidottu ETC. Sen sijaan VanEck Gold Miners UCITS ETF sijoittaa kulta- ja hopeakaivosyhtiöihin.

Tämä ero on sijoittajalle ratkaiseva. Fyysiseen kultaan sidottu ETC ja kultakaivosyhtiöihin sijoittava ETF eivät ole sama asia. Kullan hintaan vaikuttavat eri tekijät kuin kaivosyhtiöiden osakkeisiin. Kaivosyhtiöihin vaikuttavat kullan hinnan lisäksi esimerkiksi tuotantokustannukset, velka, yhtiökohtaiset riskit, osakemarkkinan yleinen tunnelma ja kaivosalan sääntely.

Siksi hyvä kysymys ei ole vain: “Haluanko kultaa?”

Parempi kysymys on: haluanko altistuksen kullan hintaan vai kultaan liittyvien yhtiöiden liiketoimintaan?

Esimerkki 4: Bitcoin-ETP:issä kuluerot voivat olla erittäin suuria

Bitcoin-ETP:t ovat hyvä esimerkki siitä, miksi kulujen vertailu on tärkeää. Sijoittaja voi ajatella ostavansa “bitcoinia pörssin kautta”, mutta käytännössä tarjolla olevat tuotteet voivat erota kulujen, rakenteen, liikkeeseenlaskijan ja säilytysjärjestelyn perusteella.

Kvarn X:n tuotelistalta löytyy esimerkiksi 21Shares Bitcoin Core ETP, iShares Bitcoin ETP ja Bitwise Physical Bitcoin ETP.

Jos kaksi tuotetta tarjoaa altistuksen samaan kohde-etuuteen, mutta toisen vuosikulu on 0,10 prosenttia ja toisen 2,00 prosenttia, kulueroksi muodostuu 1,90 prosenttiyksikköä vuodessa ennen muita kaupankäynnin kustannuksia.

Se ei yksin ratkaise, mikä tuote sopii millekin sijoittajalle. Kulu ei ole ainoa asia, koska sijoittajan pitää arvioida myös tuotteen rakennetta, likviditeettiä, säilytysmallia, liikkeeseenlaskijaa ja juridista muotoa. Mutta esimerkki näyttää hyvin, miksi sama kohde-etuus ei tarkoita samaa kustannusta.

Tämän esimerkin opetus on selkeä: Jos ostat pörssilistattua bitcoin-altistusta, älä katso vain sanaa “Bitcoin”. Katso myös kulut ja rakenne.

Esimerkki 5: “Defence” voi tarkoittaa eri asioita eri ETF:issä

Temaattiset ETF:t ovat kiinnostavia, koska ne tekevät sijoitusideasta helposti ymmärrettävän. Tekoäly, kyberturva, puolustus, energia ja megatrendit ovat teemoja, joihin sijoittajan on helppo tarttua.

Mutta juuri temaattisissa ETF:issä tuotteen nimi voi johtaa harhaan, jos sijoittaja ei katso tarkemmin.

Kvarn X:n tuotelistalta löytyy useita puolustus- ja turvallisuusteemaan liittyviä tuotteita, kuten VanEck Defense ETF, iShares Global Aerospace & Defence UCITS ETF, WisdomTree Europe Defence UCITS ETF, Global X Defence Tech UCITS ETF, HANetf Future of Defence UCITS ETF ja Amundi STOXX Europe Defense UCITS ETF.

Nämä eivät välttämättä omista samoja yhtiöitä. Yksi voi painottua globaaleihin ilmailu- ja puolustusyhtiöihin, toinen eurooppalaiseen puolustusteollisuuteen ja kolmas puolustusteknologiaan.

Temaattisessa ETF:ssä sijoittajan pitää kysyä kolme asiaa. Mitä indeksiä tuote seuraa? Mitä yhtiöitä rahasto oikeasti omistaa? Kuinka keskittynyt salkku on?

Hyvä muistisääntö on tämä: Teema kertoo tarinan. Indeksi kertoo todellisuuden.

Kuusi askelta ETF:n valintaan käytännössä

Ennen kuin teet ostopäätöksen, käy läpi nämä kuusi kohtaa järjestyksessä. Kolme ensimmäistä karsivat vaihtoehdot, kolme viimeistä auttavat valitsemaan parhaan jäljelle jääneestä joukosta.

1. Päätä ensin, mitä haluat omistaa

Älä aloita ETF:n nimestä. Aloita sijoitusideasta. Haluatko globaalia osakehajautusta, Yhdysvaltain suuria yhtiöitä, kehittyviä markkinoita, korkosijoituksia, kultaa, bitcoin-altistusta vai tiettyä teemaa? ETF on toteutustapa. Sijoitusidea tulee ensin.

2. Tarkista, onko kyse indeksistä, aktiivisesta strategiasta vai muusta pörssilistatusta tuotteesta

Kun tiedät, mitä haet, selvitä millainen tuote on kyseessä. Seuraako se laajaa indeksiä, kapeaa teemaa, korkoindeksiä, aktiivista strategiaa vai tiettyä kohde-etuutta, kuten kultaa tai bitcoinia?

Tämä ratkaisee, mitä tunnuslukuja kannattaa painottaa. Indeksi-ETF:ssä tracking difference on tärkeä. Temaattisessa ETF:ssä indeksin sisältö ja suurimmat omistukset ovat erityisen tärkeitä. Kulta-ETC:ssä ja bitcoin-ETP:ssä tuotteen rakenne, säilytys, kulut ja liikkeeseenlaskija korostuvat.

3. Katso TER, mutta älä pysähdy siihen

TER kertoo juoksevat kulut. Se on tärkeä luku, mutta ei koko totuus. Jos kahdella tuotteella on sama indeksialtistus, matalampi TER voi olla etu. Lopullinen arvio vaatii silti myös spreadin, koon, tracking differencen ja rakenteen tarkistamista.

4. Tarkista spread ja käytä rajahintaa

ETF:n todellinen kustannus syntyy myös kaupanteon hetkellä. Katso osto- ja myyntihinnan ero. Mitä leveämpi spread on, sitä enemmän kaupankäyntiin syntyy kitkaa.

Rajahintaista toimeksiantoa kannattaa käyttää erityisesti silloin, kun tuote on pieni, markkina on rauhaton tai kohdemarkkina ei ole auki.

5. Arvioi tracking difference silloin, kun se on relevantti

Jos kyseessä on indeksiä seuraava ETF, katso kuinka hyvin tuote on historiallisesti seurannut vertailuindeksiään. Hyvä indeksi-ETF ei vain lupaa seurata indeksiä. Se myös tekee sen mahdollisimman johdonmukaisesti käytännön sijoitustuotteena.

Jos kyseessä on aktiivinen ETF, temaattinen ETF tai muu ETP, älä käytä tracking differenceä mekaanisesti samalla tavalla. Silloin tärkeämpää voi olla ymmärtää strategia, omistukset, kulut, rakenne ja riskit.

6. Katso koko, rakenne ja liikkeeseenlaskija

Lopuksi tarkista rahaston koko, tuotonjakotapa, kotipaikka, toteutustapa ja liikkeeseenlaskija. Nämä voivat tuntua teknisiltä yksityiskohdilta, mutta pitkällä aikavälillä juuri yksityiskohdat vaikuttavat siihen, miten hyvin tuote toimii salkussa.

Konkreettinen esimerkki: kolme MSCI World -ETF:ää vertailussa

Teoria herää henkiin, kun sitä soveltaa oikeisiin tuotteisiin. Otetaan kolme tunnettua UCITS-pohjaista MSCI World -ETF:ää ja katsotaan, miten niiden keskeiset ominaisuudet eroavat käytännössä.

Tässä vertailussa on valittu kolme tuotetta, jotka tavoittelevat samaa MSCI World -altistusta. Näin vertailu pysyy selkeänä: tuotteet sijoittavat samaan markkinaan, mutta eroavat esimerkiksi kulujen, rahaston koon, toteutustavan, tuotonkäytön ja liikkeeseenlaskijan osalta.

Paperilla Xtrackersin XDWD ja SPDR:n SPPW näyttävät kuluiltaan edullisimmilta: molempien kulut ovat 0,12 %, kun iSharesin IWDA:n kulut ovat 0,20 %. Pelkkä kuluprosentti ei kuitenkaan ratkaise ETF-valintaa yksin. Kokonaiskuvaan vaikuttavat myös esimerkiksi rahaston koko, kaupankäynnin likviditeetti, osto- ja myyntihinnan välinen spreadi, tracking difference sekä se, miten tehokkaasti ETF käytännössä seuraa indeksiään.

IWDA:n vahvuus on sen erittäin suuri koko ja vakiintunut asema markkinalla. Suuri AUM voi tukea hyvää likviditeettiä ja kapeita spreadeja. XDWD puolestaan tarjoaa saman MSCI World -altistuksen matalammilla ilmoitetuilla kuluilla ja fyysisellä toteutuksella. SPPW on vertailuun hyvä kolmas vaihtoehto, koska se tarjoaa saman indeksialtistuksen, matalan kulutason ja fyysisen toteutuksen.

Tärkeä huomio on, että kaikki kolme tarjoavat hyvin samankaltaisen laajan kehittyneiden markkinoiden osakealtistuksen. Erot eivät siis synny ensisijaisesti siitä, mihin markkinaan sijoitetaan, vaan siitä, millä kustannuksilla, rahastorakenteella ja käytännön toteutuksella sama altistus saadaan.

Tämä esimerkki kuvaa artikkelin ydinviestiä hyvin: kuluprosentti on hyvä lähtökohta, mutta lopullinen ETF-valinta kannattaa tehdä kokonaiskuvan perusteella.

Kolme yleistä virhettä ETF:n valinnassa

Ennen yhteenvetoa on syytä nostaa esiin kolme virhettä, jotka näkyvät erityisesti aloittelevien ETF-sijoittajien päätöksissä.

Virhe 1: Valitaan pelkän TER:n perusteella

TER on tärkeä, mutta se on vain yksi osa kokonaiskustannusta. ETF, jonka TER on 0,07 % mutta tracking difference on -0,25 %, on todelliselta kustannukseltaan kalliimpi kuin ETF, jonka TER on 0,12 % mutta tracking difference on vain -0,13 %. Todellinen kustannus on se, mitä jää saamatta. Ei vain se, mitä tuoteselostuksessa lukee.

Virhe 2: Valitaan viime vuoden tuoton perusteella

Kaksi samaa indeksiä seuraavaa ETF:ää tuottavat pitkällä aikavälillä lähes identtisesti. Lyhyen aikavälin tuottoerot johtuvat tracking errorista, ajoituseroista ja valuuttavaikutuksista, eivät rahaston "paremmuudesta". Jos valitset ETF:n viime vuoden tuoton perusteella, valitset käytännössä satunnaisesti.

Virhe 3: Ei huomioida piilokustannuksia

Spread, kaupankäyntikulut ja valuutanvaihtokustannukset eivät näy TER:ssä. Sijoittaja, joka ostaa ja myy usein pienen, epälikvidin ETF:n osuuksia markkinahintaisella toimeksiannolla, voi maksaa kaupankäyntikuluina enemmän kuin vuoden hallinnointipalkkion.

Yhteenveto

ETF:n valinta ei ole vaikea,  kunhan ymmärtää, mitä etsiä. Viisi muuttujaa ratkaisee: kokonaiskustannus, spread, tracking difference, rahaston koko ja liikkeeseenlaskijan laatu. Yksikään niistä ei kerro yksinään koko totuutta, mutta yhdessä ne muodostavat kuvan ETF:n todellisesta laadusta.

Edullisin TER ei tarkoita parasta ETF:ää. Suurin rahasto ei tarkoita turvallisinta valintaa. Ja viime vuoden paras tuotto ei tarkoita ensi vuoden parasta tuottoa.

Paras ETF on se, joka tekee lupauksensa mukaisesti, johdonmukaisesti, pienimmillä mahdollisilla kitkakustannuksilla ja jonka rakenteeseen sekä liikkeeseenlaskijaan voit luottaa pitkällä aikavälillä. Tämä on sijoittamisen tylsää ydintä. Ja juuri siksi se on niin arvokasta.

Hae ja vertaile yli 450 EU ETP-tuotetta Kvarn X:n kautta – kulut, koot ja tunnusluvut samassa näkymässä.

Tutustu Kvarn X:n pörssilistattujen tuotteiden valikoimaan →

Esitetyt tiedot ja lähteet on tarkoitettu vain havainnollistaviin tarkoituksiin. Vaikka ne on saatu luotettavina pidetyistä lähteistä, niiden tarkkuutta ei voida taata.

Aiheeseen liittyvät julkaisut

Aloita sijoittaminen tänään

Luo tili