Kryptovaluutat houkuttelevat nopeilla tuotoilla, mutta lopputulos ei ratkea oikealla kolikkovalinnalla tai täydellisellä ajoituksella. Ratkaisevaa on se, miten riskiä hallitaan markkinassa, jossa liikkeet ovat rajuja ja epävarmuus on jatkuvaa. Ilman selkeää rakennetta sijoittaminen muuttuu helposti spekulaatioksi, mutta oikein toteutettuna kryptot voivat olla hallittu osa hajautettua salkkua.
Kryptovaluutat herättävät voimakkaita mielipiteitä, eikä syyttä. Markkina on nuori, liikkeet ovat rajuja ja narratiivit vaihtuvat nopeasti. Siksi niitä ei kannata lähestyä ensisijaisesti tuottojen, vaan riskien kautta. Tai näin se on ainakin luontevaa allekirjoittaneelle. Kryptovaluutat tarjoavat mahdollisuuden merkittäviin tuottoihin, mutta samalla ne esittelevät sijoittajalle riskiprofiilin, joka eroaa perinteisestä osakesijoittamisesta. Kun siirrytään vakaasta osinkovirrasta kryptovaluuttojen maailmaan, riskienhallinta ei ole vain "hyvä lisä", vaan se on koko sijoitusstrategian perusta.
Oma lähestymistapani kryptovaluuttoihin on ollut yksinkertainen, minkä voi kiteyttää seuraaviin peruspilareihin:
1) kryptot ovat osa hajautusta, eivät salkun ydin,
2) pidä allokaatio kokonaisvarallisuudesta 1–5 prosentissa,
3) sijoita vain tunnettuihin ja vakiintuneisiin kryptovaluuttoihin, ja
4) käytä vain luotettavaa palveluntarjoajaa.
Koska riskienhallinta on matematiikkaa. Jos 5 prosenttia salkusta nousee kymmenkertaiseksi, koko salkun arvo nousee 50 prosenttia. Jos taas 5 prosenttia salkusta menee nollaan, se on menetys, joka harmittaa, mutta ei romuta taloudellista riippumattomuuttani tai muuta elintasoani. Tämä ei ole kannanotto kryptojen puolesta tai vastaan, vaan tapa hallita epävarmuutta ja riskiä. Jos kehitys jatkuu vahvana, pieni allokaatio riittää tuomaan merkityksellisen vaikutuksen kokonaisvarallisuuteeni. Tämä lähtökohta poistaa samalla yhden keskeisimmistä ongelmista sijoittamisessa, eli tunteet. Kun panostus on mitoitettu oikein omaan riskinsietokykyyn nähden, ei tarvitse reagoida jokaiseen markkinaliikkeeseen.
Strategian osalta en yritä olla markkinaa fiksumpi, koska ei siitä mitään tulisi. Käytän puhtaasti Benjamin Grahamin tunnetuksi tuomaa ”Dollar Cost Averaging” (DCA) tai tuttamallisemmin kuukausisäästämistä, ja ostan tasaisesti lisää Ethereumia ja Bitcoinia ilman näkemystä hinnasta tai ”oikeasta” ostohetkestä. Kryptomarkkina on muutenkin tunnetusti vaikeasti ennustettava, varsinkin näin oranssitukkaisen hepun aikaan, ja lyhyen aikavälin liikkeet ovat usein enemmän sentimentin kuin fundamenttien ohjaamia. Tällaisessa ympäristössä systemaattisuus on tehokkaampi työkalu kuin aktiivinen ajoittaminen.
Samalla pyrin välttämään tarpeettoman monimutkaisuuden, koska siitä ei valitettavasti palkita sijoittamisessa. Sijoitan ainoastaan kahteen suurimpaan kryptovaluuttaan, Bitcoiniin ja Ethereumiin, tasapainolla 1:1 tasaisesti kuukaudesta toiseen. Tällä ratkaisulla rajaan merkittävästi ”projektiriskiä” ilman, että altistan salkkua yksittäiselle teknologialle. En näe lisäarvoa siinä, että hajautan kymmeniin pienempiin projekteihin, joiden pitkän aikavälin elinkelpoisuudesta ei ole varmuutta tai osaisin aukottomasti arvioida. Tietysti, jos jollakin on aikaa perehtyä asioihin, jota allekirjoittaneella ei ole, niin muitakin projekteja voi harkita omaan salkkuun riskinsietokykynsä mukaan.
Ennen kryptosijoittamisen aloittamista on kuitenkin tärkeää ymmärtää, mihin on ryhtymässä. Kryptovaluuttojen volatiliteetti ei ole poikkeus, vaan ominaisuus. Suuretkin arvonlaskut ovat täysin mahdollisia, eikä niitä voi pitää epänormaaleina. Yksi trumpetin twiitti saattaa laskea vakiintuneitakin valuuttoja helposti 10 prosenttia muutamassa minuutissa. Jos tällainen heilunta tuntuu sietämättömältä, ongelma ei ole markkinassa vaan allokaatiossa.
Toinen keskeinen ero perinteisiin sijoituksiin liittyy arvonmuodostukseen. Kryptovaluutoilla ei ole kassavirtaa tai tulosta, joihin arvostusta voisi ankkuroida. Arvo rakentuu käyttöasteen, verkostovaikutusten ja luottamuksen varaan (ja varmaan myös joskus hypeen). Tämä tekee niistä vaikeammin analysoitavia ja korostaa sijoittajan omaa ymmärrystä. Tai omassa tapauksessani se helpotti päätöstä yksinkertaistaa sijoitusprosessia ja säätää painoa kokonaisvarallisuudessa.
Kun sijoittaminen tapahtuu keskitetyn palveluntarjoajan kautta, kuten Kvarn X, mukaan tulee vastapuoliriski. Käytännössä tämä tarkoittaa luottamusta siihen, että palvelu toimii, varat ovat turvassa ja operatiivinen tekeminen kestää myös haastavissa markkinaolosuhteissa, joista viimeinen on kaiken ydin. Siinä missä Kvarn X toimii Finanssivalvonnan valvonnan alla ja on kotimainen luotettava toimia, ei näin voi todellakaan sanoa kaikkien toimijoiden osalta. Valitse siis palveluntarjoajasi tarkkaan, niin et kadu sitä myöhemmin.
Euroopassa suunta on kohti tiukempaa valvontaa (onko ketään, joka voisi sanoa olevansa tästä yllättynyt), mikä todennäköisesti lisää markkinan vakautta pitkällä aikavälillä. Näen muuttuvan tulevaisuuden, jossa ”villi” alkuvaihe väistyy ja tilalle tulee institutionaalisempi ympäristö, ja pidän sitä toivottavana. Sijoittajan näkökulmasta tämä voi olla hyvä kehitys, koska enemmän rahaa alkaa virtaamaan markkinoille, mutta se ei poista markkinan perusluonnetta eli arvonvaihtelua tai kavereiden kesken volatiliteettia.
Kryptovaluuttojen verotus on Suomessa teema, jota ei voi sivuuttaa ja se on mielestäni yksi aliarvostetuimmista riskeistä. Jokainen realisointi on verotettava tapahtuma, mikä tekee aktiivisesta kaupankäynnistä yllättävän tehotonta. Suurin riski ei ole verojen määrä, vaan se, ettei sijoittaja ymmärrä verotuksen logiikkaa tai vahingossa laiminlyö ilmoitusvelvollisuuttaan luovutusvoitoistaan. Tämä tukee mielestäni entisestään pitkäjänteistä, vähän liikkeitä sisältävää strategiaa, josta pidän muutenkin osakesijoittamisen puolella.
Osinkoinsinöörinä tykkään automatisoida sen, mikä on mahdollista ja verotus on yksi näistä asioista. Käyttämällä Kvarn X:n kaltaista alustaa, saan valmiit raportit, joissa hankintamenot ja luovutusvoitot on laskettu puolestani. Tämä vähentää inhimillisen virheen mahdollisuutta verottajan suuntaan ja säästää lukemattomia tunteja Excel-jumppaa, jota joudut tekemään monien toimijoiden palveluja käyttäessäsi.
Kun katsoo sijoittajien yleisimpiä virheitä, ne eivät liity siihen, ettei ymmärtäisi teknologiaa vaan enemmänkin käyttäytymiseen. Kryptojen paino kasvaa helposti liian suureksi nousumarkkinassa, ja laskussa päätökset tehdään tunteella. Lyhytjänteisyys korostuu ympäristössä, jossa hinnat liikkuvat nopeasti ja informaatio on jatkuvaa. Tuntuu siltä, että kaikkeen on pakko reagoida ja jokainen uutinen tuntuu tärkeältä. Näinhän asia ei oikeasti ole. Näitä riskejä ei ratkaista ennustamalla paremmin, vaan rakentamalla toimintamalli, joka kestää riskiä. Käytännössä tämä tarkoittaa kolmea asiaa allekirjoittaneen päässä: maltillista allokaatiota, systemaattista ostamista ja riittävää yksinkertaisuutta.
Kryptovaluuttoihin sijoittaminen ei siis ole erityisen monimutkaista, ei todellakaan, mutta se on armotonta huonolle riskienhallinnalle. Ilman selkeää rakennetta sijoittamisessa ne ovat helposti spekulaatiota, jossa lopputulos riippuu enemmän ajoituksesta kuin prosessista.
Kryptovaluutat ovat tulleet jäädäkseen osaksi modernia sijoitusportfoliota. Insinöörimäinen otteeni sijoittamiseen ei tarkoita riskien välttämistä, vaan niiden tunnistamista, mittaamista ja hallitsemista. Kun allokaationi on maltillinen, säilytys on ammattilaisen käsissä, verotus on automatisoitu ja strategia perustuu säännölliseen kuukausisäästämiseen, muuttuu kryptoihin sijoittaminen uhkapelistä hallituksi tavaksi hajauttaa varallisuutta.
Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelua lietolaisen, entisen porilaise, kolmekymppisen miehen näkökulmasta, joka on noussut pois leipäjonoista vauraaksi säästämällä ja sijoittamalla.
Lähi-idän geopoliittinen konflikti ja uutisvirtaa hallitsevat sotatoimet herättävät ymmärrettävästi huolta. Valtavien inhimillisten tragedioiden lisäksi tilanne luo merkittävää epävarmuutta koko maailmantalouteen. Moni sijoittaja katsoo juuri nyt salkkuaan ja miettii, miten tässä tilanteessa pitäisi toimia.
Tässä jaksossa vieraana on Juho Haverinen Treidaushuoneelta. Keskustelemme treidaamisesta, markkinoista sekä siitä, miten aloittelijan kannattaa lähestyä sijoittamista ja riskienhallintaa. Jaksossa puhumme muun muassa siitä, miten treidaaminen kannattaa aloittaa, millä pääomalla liikkeelle lähteminen on järkevää, millainen merkitys treidaamisen psykologialla on sekä miten long- ja short-strategiat eroavat toisistaan. Lisäksi käymme läpi yleisimpiä virheitä, joita aloittelijat tekevät markkinoilla. Juho jakaa myös omia kokemuksiaan treidausuransa alusta sekä näkemyksiään markkinoista.
Aloita sijoittaminen tänään
Luo tili