Sijoittamisen psykologia: Arvo vs. momentum

Sijoittaminen mielletään usein vaikeaselkoiseksi numeroiden pyörittelyksi, jossa pärjäämistä ohjaa kyky sietää a) matematiikkaa ja b) tylsyyttä.

Todellisuudessa se on ennen kaikkea psykologinen kestävyyslaji.

Sijoittaminen tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa konkreettisesti omaan taloudelliseen tulevaisuuteen, mikä voi olla äärimmäisen jännittävää. Samalla oman sijoitussalkun negatiivinen kehitys saattaa laukaista voimakkaitakin tunnereaktiota, erityisesti jos negativiisiin skenaarioihin ei ole varauduttu etukäteen.

Siihen, millaisia psykologisia haasteita yksittäinen sijoittaja kohtaa, vaikuttaa ehkä eniten sijoittajan valitsema sijoitustyyli.

Kaksi suosituinta sijoitustyyliä, arvosijoittaminen ja momentum-sijoittaminen, tarjoavat hyvin erilaisia tunnekokemuksia ja asettavat sijoittajan psykologialle hyvin erilaisia haasteita.

Tunne itsesi

Ennen kuin tarkastelemme arvo- ja momentum-sijoittamisen psykologisia haasteita, on syytä nostaa valitettavan yleinen mutta usein huonoin vaihtoehto.

Sijoittamisen psykologialle vaikein tilanne on usein se, että sijoittaja ei ole lainkaan valinnut sijoitustyyliään. Hän ei tiedä, etsiikö markkinoilta ensisijaisesti aliarvostettuja ja “halvalta” näyttäviä sijoituskohteita, vai kovassa nousussa olevia momentum-kohteita.

Tämä epätietoisuus voi saada kaikki sijoituskohteet näyttämään houkuttavalta, kun laskussa olevat sijoituskohteet näyttävät halvoilta ja nousussa olevien momentum houkuttelee.

Tai vastaavasti kaikki sijoittaminen voi tuntua liian pelottavalta, kun laskeneet kohteet näyttävät riskisiltä ja nousseet kalliilta.

Sijoitusmarkkinoille meno ennen oman sijoitustyylin valintaa onkin kuin kauppaan meno ennen kauppalistan laatimista. Hyvän onnen avustuksella lopputulos saattaa olla tyydyttävä, mutta on suuri riski että ostoksilta palaa tarpeettomien vähintään impulsiivisten hankintojen kanssa, ja monta tarpeellista ostosta saattaa jäädä tekemättä.

Tämän artikkelin keskeisin viesti onkin:

Tärkeämpää kuin juuri oikean sijoitustyylin valinta heti ensimmäisellä kerralla, on tehdä sijoitustyylin suhteen edes jokin valinta. Tällöin tekemistä ainakin ohjaa jokin periaate, ja sijoitustyylin tullessa tutuksi voi sen sopivuutta arvioida ja siihen tarvittaessa tehdä muutoksia.

1. Arvosijoittaminen:

Yksinäisen susi, kärsivällinen metsästäjä

Arvosijoittaminen on sijoitustyyli, jossa sijoittaja etsii sijoituskohteita, joiden markkinahinta on syystä tai toisesta laskenut niiden todellista arvoa alhaisemmaksi.

Tavoitteena voi olla löytää "alennusmyynnissä" olevia yhtiöitä, joiden tase on vahva ja liiketoiminta kunnossa, mutta jotka ovat muun markkinan epäsuosiossa. Sijoittaja luottaa siihen, että markkinat lopulta tunnistavat virhearviointinsa ja osakkeen hinta nousee vastaamaan sen todellista arvoa.

Tämä lähestymistapa vaatii sijoittajalta pitkäjänteisyyttä ja "turvamarginaalia", jotta oma riskinsieto kestää mahdolliset markkinaheilahtelut odotellessa arvostuksen korjautumista. Toisin kuin momentum-sijoittaja, arvosijoittaja uskaltaa uida vastavirtaan ja ostaa silloin, kun muut myyvät pelon vallassa.

Esimerkki onnistuneesta arvosijoittamisesta voisi olla esimerkiksi Advanced Micro Devices (AMD). Yhtiö hävisi useita vuosia osakeindekseille, mutta viime vuosina siitä on tullut huikea menestystarina.

Mitä arvosijoittaminen vaatii?

Arvosijoittaminen vaatii äärimmäistä itsenäisyyttä. Sinun on oltava valmis sanomaan, että markkina on väärässä ja sinä olet oikeassa. Se vaatii kärsivällisyyttä, joka mitataan vuosissa, ei viikoissa.

Mikä arvosijoittamisessa on psykologisesti vaikeaa?

Psykologisesti arvosijoittaminen voi olla haastavaa, koska se usein pakottaa sinut ottamaan “uskonloikan” hetkellä, jolloin muut eivät näe sijoituskohteen arvoa samalla tavalla kuin sinä.

Kun ostat halpaa osaketta, se on usein halpa syystä: uutiset ovat huonoja, muut myyvät ja kurssigraafi osoittaa kaakkoon.

Arvosijoittaminen saattaa altistaa sijoittajan sosiaaliselle eristyneisyydelle. Voi vaikeaa istua kärsivällisesti omien omistusten päällä, kun toiset sijoittajat tekevät nopeaa rahaa nousuhuumassa, otsikot kertovat kuumimmista kurssinousijoista ja omat "halvat" arvo-osakkeesi vain polkevat paikallaan.

Arvosijoittaja on myös altis epäilemään omia valintojaan. Pelko siitä, onko kurssilaskun kokenut osake jo halpa vai onko se vain matkalla nollaan, voi kalvaa mieltä.

Intel on esimerkki yhtiöstä, joka on saattanut aiheuttaa siihen tarttuneelle arvosijoittajalle harmaita hiuksia (joskin tämä voi olla parhaillaan muuttumassa).

Miten helpottaa arvosijoittamista?

Usko fundamentteihin: Syvällinen perehtyminen sijoituskohteen fundamentteihin ja kurssikehityksen ajureihin antaa henkistä selkänojaa silloin, kun omistetun sijoituskohteen kurssi laskee.
Hajauttaminen: Kun etsit arvosijoittamisen kohteita useista omaisuusluokista, eri maantieteellisiltä alueilta ja eri liiketoimintasektoreilta, vähenee yksittäisen epäonnistumisen vaikutus
Kokemus tuo varmuutta: Koska arvosijoittaminen usein edellyttää markkinan konsensusmielipiteestä poikkeamista, se vaatii vahvaa luottamusta omaan osaamiseen. Tätä osaamista puolestaan kasvattaa parhaiten kertynyt kokemus ja aiemmat onnistumiset sijoittamisessa.

2. Momentum-sijoittaminen:

Korkeimman aallon harjalla surffaaminen

Momentum-sijoittaja ei välitä siitä, onko osake "halpa". Momentum-sijoittaminen perustuu oletukseen, että markkinoiden nouseva tai laskeva trendi jatkaa kulkuaan vielä jonkin aikaa, eli "voittajat voittavat jatkossakin".

Sijoittaja ei tällöin etsi aliarvostettuja osakkeita, vaan ostaa omaisuuseriä, joiden hinta on jo valmiiksi vahvassa nousukiidossa, mahdollisesti markkinapsykologian siivittämänä. Strategia vaatii kuitenkin tiukkaa kurinalaisuutta ja nopeaa reagointia, jotta sijoittaja ehtii poistua markkinalta kun trendi kääntyy tai momentum hyytyy.

Mitä se vaatii?

Momentum vaatii kurinalaisuutta ja reaktionopeutta. Se ei ole "osta ja unohda" -strategia, vaan vaatii jatkuvaa markkinoiden seurantaa ja kykyä myöntää olleensa väärässä heti, kun trendi kääntyy.

Mikä siinä on vaikeaa?

Suurin vaikeus on ns. korkean kurssin kammo. Momentum-sijoittajan mantra on “buy high, sell higher”. Momentum-sijoittaja ostaa usein osakkeita, jotka ovat jo nousseet 50 % tai 100 %. Psykologisesti voi kuitenkin olla vaikeaa ostaa "kalliilla".

Esimerkiksi viime vuosien kurssiraketti Nvidia on voinut näyttää monen silmissä kalliilta ensimmäisen 100% kurssinoususta alkaen. Kuitenkin 100%, 200% ja 400% kurssinousujen jälkeen ostaneet ovat kaikki moninkertaistaneet sijoituksensa parissa vuodessa.

Lisäksi hyvin laadittuun momentum-strategiaan kuuluvat tarvittaessa nopeatkin suunnanmuutokset, mikä voi tuntua tuuliviirimäiseltä. Alla oleva graafi kuvaa Nvidian kurssiin sovellettua yksinkertaista momentum-strategiaa (väri kääntyy vihreäksi = osto, väri kääntyy punaiseksi = myynti).

3. Miksi momentum-sijoittaminen on psykologisesti helpompaa?

Arviomme on, että vaikka molempiin sijoitustyyleihin kuuluu omat haasteensa, on momentum-sijoittaminen näistä kahdesta useimmille sijoittajille helpompaa.

Tähän on muutama selkeä psykologinen syy:

Vahvistusvinouma (Confirmation Bias): Kun ostat nousevaa osaketta, markkina antaa sinulle välitöntä palautetta siitä, että olet oikeassa. Kurssin nousu tuntuu hyvältä ja vahvistaa uskoasi positioon. Arvosijoittaja taas joutuu odottamaan tätä vahvistusta ehkä vuosia.
Samaa mieltä enemmistön kanssa: Ihminen on laumaeläin. On usein stressittömämpää omistaa osaketta, jota kaikki muutkin ylistävät. Sosiaalinen paine on momentum-sijoittajan puolella, kun taas arvosijoittaja joutuu jatkuvasti puolustautumaan siltä. Momentum-sijoittaja on vähemmän altis kokemaan “FOMO”:a, koska strategiassa nimenomaan pyritään olemaan mukana vahvoissa nousuissa.
Yksiselitteisyys: Arvosijoittaja elää jatkuvasti monitulkintaisessa tilanteessa, jossa hänen ja markkinan konsensusnäkemykset eroavat toisistaan, toisen ollessa väärässä. Momentum-sijoittaja taas pyrkii jatkuvasti olemaan markkinan konsensuksen kanssa samaa mieltä. Tähän samaa mieltä olemiseen on myös selkeä mittarit: ovatko omistettujen sijoituskohteiden kurssit ovat noususuunnassa.
Stop-loss -ajattelu: Momentum-strategioihin kuuluu yleensä selkeä sääntö: jos trendi katkeaa, myydään sijoituskohde pois. Tämä poistaa "toivomisen" tuskan. Arvosijoittajan voi olla vaikeampi tietää, milloin muuttaa omaa mielipidettä, koska hinnan lasku ilman fundamenttien muutosta tekee sijoituskohteesta (ainakin periaatteessa) entistäkin houkuttelevamman.

4. Miten helpottaa momentum-sijoittamista?

Vaikka momentum on luonnollisempaa, se voi johtaa ylilyönteihin (kupliin).

Sääntöpohjaisuus: Käytä kvantitatiivisia mittareita (liukuvat keskiarvot, momentum-indikaattorit), jotta tunteet eivät ohjaa ostoja ja myyntejä. Muista että momentum-sijoittamisessa on kysymys markkinan kuuntelemisesta, ei sinun omista mielipiteistäsi.
Hajauttaminen: Koska momentum-osakkeet voivat olla volatiileja, älä laita kaikkia munia samaan koriin. Ajallinen hajautus ja position kasvattaminen erissä puolestaan auttaa välttämään juuri kurssihuipulta ostamista.
Hyväksy drawdownit: kaikki momentum-sijoitukset eivät onnistu, vaan ennemmin tai myöhemmin momentum-sijoittaja päätyy tekemään sijoituksensa juuri kurssihuipulla. Myös markkinoiden pitkään jatkuva poikittaisliike saattaa tuottaa tappioita.Momentum-sijoittajan tulee hyväksyä, että yksittäiset epäonnistumiset ovat hinta, maksetaan mahdollisuudesta osallistua suuriin nousutrendeihin.

Yhteenveto:

Valitse oma tyyli, joka sopii persoonaasi

Arvosijoittaminen on uimista vastavirtaan, mikä vaatii vahvaa itsetuntoa ja kärsivällisyyttä.

Momentum-sijoittaminen on matkustamista massojen mukana, mikä vaatii jatkuvaa seurantaa ja kykyä hypätä pois kyydistä antamatta tuottoja takaisin.

Jos nautit siitä, että löydät jotain, mitä muut eivät näe, arvosijoittaminen on sinulle.

Jos haluat sijoittamisen tuntuvan palkitsevalta ensimetreiltä lähtien, momentum voi tarjota psykologisen "myötätuulen", joka kasvattaa motivaatiota sijoittamiseen ja siinä kehittymiseen.