Inflaatiosuojat: Kulta ja Bitcoin
Vanhan viisauden mukaan varallisuuden hoidossa pitkällä aikavälillä varmoja ovat vain verot ja inflaatio. Verosuunnittelua emme tässä artikkelissa käsittele, mutta sen sijaan paneudumme kahteen sijoituskohteeseen, joista kummallakin on potentiaalia pehmentää inflaation vaikutusta sijoittajan ostovoimaan.
Tämän sisällön on tuottanut Kvarn Investment Services Oy joka on Finanssivalvonnan valvoma toimiluvallinen sijoituspalveluyritys. Sisältö on tarkoitettu ainoastaan informaatiotarkoituksiin, eikä sitä tule tulkita sijoitusneuvonnaksi tai -suositukseksi. Kaikkeen sijoittamiseen liittyy riskejä, eikä historiallinen tuotto ole tae tulevasta kehityksestä.
Vanhan viisauden mukaan varallisuuden hoidossa pitkällä aikavälillä varmoja ovat vain verot ja inflaatio. Verosuunnittelua emme tässä artikkelissa käsittele, mutta sen sijaan paneudumme kahteen sijoituskohteeseen, joista kummallakin on potentiaalia pehmentää inflaation vaikutusta sijoittajan ostovoimaan.
Ensimmäisenä on syytä määritellä hieman termejä. Tämän artikkelin yhteydessä termillä “inflaatio” viitataan ns. monetaariseen inflaatioon. Tällä tarkoitetaan sellaista hyödykkeiden hintojen nousua, joka johtuu ensisijaisesti rahan määrän kasvusta. Hinnat voivat toki nousta muistakin syistä, kuten tarjonnan supistumisen vuoksi. Siinä missä hyödykkeiden tarjonnan muutosten ennakoiminen vaatii varsin syvää asiantuntemusta, on rahan tarjonnan kasvu viime vuosikymmeninä ollut johdonmukainen megatrendi, jonka kääntymisestä emme näe mitään merkkejä.
Yksi perinteinen tapa suojautua monetaariselta inflaatiolta on ollut omistaa sijoituskohteita, joiden tarjonta kasvaa rahan tarjontaa hitaammin. Perinteisesti tätä roolia on sijoitussalkussa näytellyt kulta. Viimeisen viidentoista vuoden aikana myös kryptovaluutta bitcoinille on soviteltu tällaista roolia. Tässä artikkelissa tarkastelemme näitä molempia ja niiden paikkaa sijoitussalkussa.
Inflaatiosuojan pohja: rajoitettu tarjonta
Inflaatiosuojina käytettävien sijoituskohteiden idea on, että niiden tarjonnan odotetaan kasvavan kysyntää hitaammin. Tällöin niiden reaaliarvon tulisi kasvaa riippumatta siitä mitä rahan tarjonnasta riippuvaiselle nimellisarvolle tapahtuu.
Jotta tämä idea voisi tapahtua, on ensimmäinen kriteeri tarjonnan kasvulle että sen tulee olla riittävän ennustettavaa. Jos emme voi tehdä riittävän luotettavia ennusteita tarjonnan kehityksestä, emme voi tehdä sitä myöskään tarjonnan ja kysynnän suhteesta, emmekä täten myöskään reaaliarvon kehittymisestä.
Fiat-valuuttojen kriitikot pitävätkin niiden suurimpana puutteena juuri tarjonnan ennustettavuuden puutetta. Hypoteesi on, että koska fiat-valuuttojen määrää voidaan poliittisin päätöksin kasvattaa, näin myös poliittisten päämäärien saavuttamiseksi ennemmin tai myöhemmin myös tullaan tekemään.
Toinen inflaatiosuojan kriteeri on, että riittävän ennustettavuuden lisäksi tarjonnan kasvun tulee olla riittävän hidasta. Hyödyke, jonka tarjonta kasvaa nopeammin kuin siihen kohdistuva kysyntä ei luonnollisesti voi säilyttää reaaliarvoaan. Mitä matalampaa hyödykkeen tarjonnan kasvu on, sitä helpompaa sen on tästä näkökulmasta toimia inflaatiosuojana.
Kulta: luonnon takaama niukkuus
Kullan niukkuuden takaajana on toiminut sen fyysisen saatavuuden rajallisuus. Niin kauan kuin kultaa ei pystytä keinotekoisesti valmistamaan eikä maapallon ulkopuolisia kultaesiintymiä pystytä hyödyntämään, kasvaa sen tarjonta vain sitä tahtia kun sitä kyetään louhimaan maaperästä. Tätä louhintaa taas osaltaan ohjaa kullan hintakehitys, sillä se määrittää kuinka vaikeista sijainneista kultaa on kannattavaa louhija. Kullan tarjonnan kasvu onkin pitkään pysynyt suhteellisen vakaana 1,5-2,0% vuositasossa.
Bitcoin: algoritmin takaama niukkuus
Siinä missä kullan niukkuuden takaavat fysiikan lait, bitcoinin niukkuuden takaa sen koodiin kirjattu liikkeeseenlaskutahti (issuance rate). Uusia bitcoineja lasketaan liikkeeseen niin sanottujen lohkopalkkioiden muodossa, joita maksetaan palkkioina bitcoin-verkossa tapahtuvien transaktioiden validointiin osallistuville ns. bitcoin-louhijoille. Tämä lohkopalkkioiden suuruus ja sen myötä bitcoinin tarjonnan kasvutahti on ennalta algoritmisesti määritetty.
Kirjoitushetkellä (syksy 2025) yhtä bitcoin-lohkoa kohden liikkeeseen laskettavan lohkopalkkion suuruus on 3,125 bitcoinia, mistä seuraa että vuotuisesti bitcoinien kokonaismäärä kasvaa noin 0,8%. Bitcoinin tarjonnan kasvunopeus on siis tällä hetkellä jo pienempi kuin kullan. Kullasta poiketen bitcoinin tarjonnan kasvu hidastuu ajan kuluessa, sillä bitcoinin koodissa lohkopalkkiot on ennalta määritetty puolittumaan neljän vuoden välein. Seuraava tällainen “halving” tapahtuu vuonna 2028. Tämän “halvingin” myötä bitcoinin vuotuinen tarjonnan kasvu putoaa enää noin 0,4 prosenttiin.
Sekä kulta että bitcoin tarjoavat siis sekä ennustettavaa että riittävän hidasta tarjonnan kasvua. Bitcoinin tarjonnan kasvu on näistä kahdesta ennustettavampaa, sillä siihen ei liity kaivostoiminnasta aiheutuvia epävarmuuksia) sekä nyt ja erityisesti tulevaisuudessa myös hitaampaa.
Kysynnän ajurit
Pelkkä niukka tarjonta ei toki riitä reaaliarvon säilyttämiseen, vaan siihen tarvitaan myös tarjontaa vastaavaa tai sen mieluummin ylittävää kysyntää. Seuraavaksi luomme silmäyksen kullan ja bitcoinin kysynnän ajureihin.
Kullan kysynnän ajurit
Kullan kysynnän voi ajatella muodostuvan kolmesta erillisestä ajurista:
Käyttö raaka-aineena:
Kultaa on läpi vuosituhansien käytetty korujen raaka-aineena. Lisäksi sitä käytetään fysikaalisten ominaisuuksien vuoksi raaka-aineena erilaisessa teollisuuden prosesseissa, mm. elektroniikan valmistamisessa.
Koruteollisuuden on arvioitu muodostavan noin 40% ja elektroniikan valmistuksen noin 10 prosenttia kaikesta kullan kysynnästä.
Keskuspankkien kysyntä
Keskuspankit pitävät hallussaan merkittäviä määriä kultaa. Kultavarannoilla pyritään suojautumaan erilaisia valuutta-, vastapuoli- ja geopoliittisia riskejä vastaan. Yksi viime vuosien merkittävistä trendeistä onkin ollut keskuspankkien huomattavat kultaostot. Alla olevasta graafista voidaan nähdä, kuinka keskuspankkien kullan netto-ostot ovat viime vuosina selkeästi lisääntyneet.
Lähde: https://www.advisorperspectives.com
Keskuspankkien arvioidaan tällä hetkellä muodostavan yli 20 prosenttia kullan kysynnästä, kun tämä luku 2010-luvulla oli noin kymmenen prosenttia.
Sijoittajakysyntä
Loppu kullan kysynnästä syntyy sijoittajien muodostamasta kysynnästä. Sijoittajat käyttävät kultaa toisaalta monetaariselta inflaatiolta suojautumiseen, toisaalta taas turvasatamana erilaisia disruptioita (kuten pandemiat) ja geopoliittisia kriisejä (kuten sodat) vastaan. Se on myös historiallisesti tarjonnut matalia korrelaatioita moniin perinteisiin sijoitusinstrumentteihin, tuoden täten salkkuihin sijoittajalle arvokasta hajautusta.
Nämä ajurit saattavat reagoida hinnan muutoksiin eri tavalla:
Kullan käyttö raaka-aineena tai elektroniikan valmistuksessa saattaa kullan hinnan noustessa vähentyä, mikäli kustannusvaikutus nousee liian suureksi.
Sijoittajien kiinnostus kultaan todennäköisesti lisääntyy kullan hinnan noustessa.
Keskuspankkeihin kullan hinnan vaikutus saattaa olla vähäisin, sillä niiden kultaostoissa painavat merkittävästi myös muut kuin puhtaan taloudelliset syyt.
Viime vuosina olemme nähneet merkittävää kysynnän kasvua niin keskuspankkien kuin sijoittajienkin taholta. Mikäli uskoo monetaarisen ekspanision jatkuvan, inflaation pysyvän korkeana ja/tai geopoliittisen tilanteen jatkavan jakautumista kilpaileviin blokkeihin, on helppo nähdä kuin kysyntä voi jatkossakin merkittävästi kasvaa tarjontaa nopeammin, minkä tulisi heijastua kullan hinnan nousuna.
Bitcoinin kysynnän ajurit
Siinä missä kullan kysynnälle oli tunnistettavissa kolme selkeää erillistä ajuria, voidaan myös bitcoinin kysynnässä tunnistaa kolme selkeää, erilaisilla motivaatioilla toimivaa ryhmää.
Piensijoittajien kysyntä
Suurin osa bitcoinin kysynnästä kumpuaa edelleen piensijoittajista. Piensijoittajissa on havaittavissa kryptovaluuttoihin voimakkaammin uskovat ja pitkällä aikajänteellä sijoittavat, ja toisaalta usein kurssiennätysten rohkaisemat, lyhyen aikavälin spekulatiiviset sijoittajat.Bitcoin on suosittu sijoituskohde erityisesti nuorempien, millenial- ja Gen Z-sukupolvien sijoittajien keskuudessa. Kun pidämme mielessä että suurten ikäluokkien ikääntyessä edessä on yksi historian suurimmista sukupolvien välisistä varallisuudensiirroista ja että millenial-sukupolvi alkaa lähestyä parhaita ansaintavuosiaan, on helppo nähdä kuinka bitcoiniin kohdistuva sijoituskysyntää saattaa kasvaa juuri pienisjoittajien keskuudessa.
Instituutioiden kysyntä
Instituutioiden ja niiden hallinnoimien valtavien pääomien saapuminen bitcoin-markkinaan on ollut yksi kryptomarkkinan lupaavimmista katalyyteista. Tämän kehityksen kannalta yksi kriittinen rajapyykki saavutettiin vuonna 2024, kun ensimmäiset bitcoin ETF-rahastot hyväksyttiin Yhdysvalloissa. Tällä on erityisen suuri merkitys sijoitusinstituutioille, sille näiden rahoitusvälineiden myötä bitcoiniin sijoittaminen ei teknisesti ole sen vaikeampaa kuin mihin tahansa vaihtoehtoisten sijoituskohteiden ETF-rahastoon. ETF-rahastojen myötä yhä useammat varainhoitajat ja sijoitusneuvojat kykenevät alkamaan suositella asiakkailleen sijoittamista bitcoiniin osana hajautettua sijoitussalkkua.
Oma sijoitusinsituutioiden alalajinsa ovat erityisesti viimeisen vuoden aikana yleistyneet ns. Digital Asset Treasury-yhtiöt. Näiden yhtiöiden liiketoimintastrategiana on erilaisia rahoitusjärjestelyjä hyödyntämällä hankkia taseeseensa suuria määriä bitcoinia tai muita kryptovaroja, luottaen näiden pitkän aikavälin arvon nousuun. Ensimmäinen ja merkittävin Digital Asset Treasury –segmentin yhtiö Strategy (ent. MicroStrategy), joka on hankkinut bitcoinia jo yli 70 miljardin dollarin arvosta.
Kansallisvaltioiden kysyntä
Siinä missä sijoitusinstituutioiden bitcoiniin kohdistama sijoituskysyntä on viimeisen kahden vuoden aikana alkanut selkeästi muuttua hypoteesista todeksi, on seuraava kiinnostava kysymys, nähdäänkö niiden jälkeen myös kansallisvaltioiden mukaan tulo kryptomarkkinaan.
Tämän hypoteesin mukaan bitcoinista voisi sen kasvavan hyväksynnän myötä muodostua kullan kaltainen, kansallisvaltioiden poliittisista päätöksistä riippumaton ja täten erilaisten sanktiojärjestelmien ulkopuolelle jäävä varallisuuserä. On helppo nähdä kuinka maailmassa, joka jakautuu jatkuvasti voimakkaammin keskinäisiin kilpaileviin blokkeihin, olisi monelle valtiolle hyödyllistä mikäli fyysisen kullan lisäksi varallisuutta voitaisiin säilöä sitä helpommin siirrettävissä ja varastoitavissa olevan “digitaalisen kullan” muotoon.
Tällainen kehitys olisi luonnollisesti valtava kiihdyttäjä bitcoiniin kohdistuvalle kysynnälle.Toistaiseksi bitcoinin tunnistaminen varallisuuseräksi kansallisvaltioksi on kenties pisimmällä El Salvardorissa ja Keski-Afrikan Tasavallassa, joissa se on tunnistettu viralliseksi maksuvälineeksi, joskin molemmat päätöksiä on sittemmin myös osittain peruttu.
Tämän lisäksi kansallisvaltioista ainakin Yhdysvaltojen, Kiinan, Yhdistyneiden Kuningaskuntien ja Bhutanin tiedetään kunkin pitävän hallussaan bitcoineja miljardien dollarien arvosta. Toistaiseksi valtaosa kansallisvaltioiden haltuun päätyneistä bitcoineista on päätynyt rikosoikeudellisten prosessien yhteydessä tehdyistä takavarikoista, eikä varsinaisten kansallisvaltioiden ostojen kautta.
Bitcoinin kysyntään muodostuu siis:
- Piensijoittajakysynnästä, jonka on helppo nähdä kasvavan uusien, diginatiivien sukupolvien muodostaessa kasvavan osan piensijoittajista
- Instituutioiden kysynnästä, jonka edeltä regulatiiviset ja yhtiöiden sijoituspolitiikkoihin liittyvät esteet ovat viime vuosina merkittävästi vähentyneet ja edelleen vähentymässä
- Kansallisvaltioiden kysynnästä, joka toki on vielä enemmän hypoteesin kuin toteuman asteella, mutta omaa valtavan potentiaalin
On helppo nähdä skenaarioita, joissa nämä kolme ajuria yhdessä kasvattavat bitcoinin kysyntään merkittävästi voimakkaammin, kuin sen algoritmisesti määritetty tarjonta kasvaa.
Kullan ja bitcoinin rooli sijoitussalkussa
Olemme edellä tarkastelleet sekä kullan että bitcoinin kysynnän ja tarjonnan dynamiikkaa. Näkemyksemme on, että nykyhetkellä näiden molempiin kysyntään sisältyy merkittävää kasvupotentiaalia, kun taas niiden tarjonnan kasvun voidaan luottavan pysyvän niukkana. Tämä luo hyvät edellytykset molempien hinnan nousulle.
Tällä hetkellä tälle hypoteesille on nähtävissä myös vankkaa empiiristä tukea. Vuoden 2024 alusta sekä kullan että bitcoinin dollarimääräinen kurssit ovat molemmat noin kaksinkertaistuneet.
Kuinka sijoittajan kannattaisi näihin kahteen omaisuusluokkaan allokoida?Ensimmäisenä on hyvä todeta ilmeinen. Bitcoin on näistä kahdesta selkeästi volatiilimpi, ja täten lisää salkun riskistasoa selkeästi enemmän. Useat tunnetut sijoittajat ovatkin suositelleet painotusta, jossa kullan allokaatio on kolmin-nelinkertainen bitcoiniin nähden. Tällöin ne oletusarvoisesti tuovat salkkuun suunnilleen yhtä paljon riskiä.
Tarkat prosenttiluvut luonnollisesti riippuvat sijoittajan henkilökohtaisesta riskinottokyvykyydestä- ja halukkuudesta.Mikäli sijoittaja staattisten allokaatioiden sijaan haluaa käyttää dynaamisia allokaatioita, on hyvä lähtökohta tunnistaa keskeinen ero kullan ja bitcoinin hintakehityksessä.Bitcoin tyypillisesti performoi parhaiten ympäristössä, joka suosii korkea riskin sijoituskohteita.
Esimerkiksi osakkeiden nousumarkkinat ovat tyypillisesti olleet bitcoinin kurssikehitykselle erityisen hyvää aikaa, kun taas osakkeiden laskumarkkinat ja hetkelliset turbulenssit (kuten ns. Covid crash 2020 ja kevään 2025 tullipaniikki) ovat olleet bitcoinin kurssikehitykselle selkeitä haasteita. Mikäli bitcoin-allokaatiota haluaa dynaamisesta säädellä, voi otollisia aikoja sen kasvattamiseen hakea nousevista osakemarkkinoista.
On kuitenkin hyödyllistä pitää mielessä, että edellisissä osakemarkkinan huipuissa olemme nähneet bitcoinin saavuttavan kurssihuippunsa ennen osakeindeksejä. Nousumarkkinan lopussa on siis mahdollista nähdä myös tilanteita, jossa osakemarkkina puksuttaa vielä ylöspäin, mutta bitcoinin kurssi on jo kääntynyt laskuun.Kulta taas tyypillisesti suoriutuu erityisen hyvin erilaisissa disruptio- ja epävarmuustilanteissa. Sekä edellä mainitun Covid crashin että kevään 2025 tullipaniikin yhteydessä kulta oli parhaiten kehittyvien sijoituskohteiden joukossa.
Voimmekin todeta, että vaikka molemmilla sijoituskohteilla on rakenteellisia pitkän aikavälin kurssikehitystä tukevia tekijöitä, saattaa niiden käyttäytyminen lyhyellä aikavälillä olla jopa päinvastaista.
Bitcoin on perinteisesti menestynyt markkinoiden ollessa “risk-on”-tunnelmissa ja kulta on usein ollut vahvimmillaan markkinoiden kääntyessä “risk-off”-moodiin.
Ydin-satelliitti-malli
Mikäli sijoittaja haluaa pyrkiä sekä hyötymään pitkän aikavälin kurssinoususta että hyödyntämään kulloinkin vallitsevien markkinaolosuhteiden erityispiirteistä, voi toimiva ratkaisu olla ns. ydin-satelliitti-malli.
Tässä mallissa kultaan ja bitcoinin yhteensä tehtävästä allokaatio jaetaan pitkän ja lyhyen aikavälin allokaatioon. Koko allokaatiosta pitkän aikavälin allokaatioon voisi esimerkin omaisesti sitoa 50-75%, josta edelleen kultaan allokoidaan 70-80% ja loput 20-30% bitcoiniin.
Pitkän aikavälin allokaatiosta yli jääneestä 25-50 prosentista tehdään lyhyen aikavälin allokaatio joko kultaan tai bitcoinin, sen mukaan kumpaa markkinaolosuhteeet vaikuttavat enemmän suosivan.
Kun markkinaolosuhteet vaikuttavat suosivan kultaa, sijoitetaan tämä 25-50% siihen. Kun taas markkinaolosuhteet vaikuttavat suosivan bitcoinia, sijoitetaan bitcoinin suuremman hintaheilunnan vuoksi tästä 25-50%:sta esimerkiksi yksi neljäsosa bitcoiniin ja pidetään loput esimerkiksi käteisenä tai muussa vähäisemmän hintaheilunnan instrumentissa.
Edellä mainitut prosentit koskivat siis kultaan ja bitcoiniin yhteensä allokoitavaa osuutta koko niiden yhteisallokaatiosta. Kuinka suuri tämä yhteisallokaatio sitten tulisi olla koko sijoitussalkusta?Tämä kysymys riippuu aina sijoittajan yksilöllisestä riskinottohalukkuudesta ja -kyvykkyydestä, ja yhtä oikeaa vastausta siihen ei ole mahdollista antaa.
Esimerkinomainen lähtökohta kuitenkin voisi olla aloittaa yhteensä 10-20% yhteisallokaatiosta. Kokonaisallokaation ollessa 10-20% ja esitettyä ydin-satelliitti-mallia käytettäessä allokaatio kultaan olisi siis pienimmllään 5-10% ja suurimmillaan 8-18%, bitcoin-allokaation ollessa pienimmillään 1%-2% ja suurimmillaan 2,5-5%. Tämä muodostaisi esimerkinomaisen perustason, josta allokaatioita voi lähteä halutesssaan kasvattamaan.
Edellä esitetty on toki vain yksi esimerkki ydin-satelliitti-mallin toteuttamisesta. Tarkat jako ytimen ja satelliitin sekä omaisuusluokkien välillä riippuu sijoittajan omista preferensseistä ja muusta sijoitussalkun sisällöstä. Malli kuitenkin havainnollistaa ideaa, jossa pyritään hyötymään sekä rakenteellisesta pitkän aikavälin megatrendistä että sen sisällä tapahtuvista pienemmistä syklisistä trendeistä.
LOPUKSI
Olemme tässä artikkelissa tarkastelleet kahta hyvin erilaista sijoituskohdetta bitcoinia ja kultaa. Ne on fundamentaalisilta ominaisuuksiltaan hyvin erilaisilta, mutta molemmilla on potentiaali pitkällä aikavälillä suojata sijoittajaa monetaariselta inflaatiolta ja ostovoiman heikkenemiseltä.
Olemme kuitenkin myös nähneet, kuinka ne lyhyellä aikavälillä voivat käyttäytyä hyvin eri tavalla. Näiden täydentävien ominaisuuksien vuoksi sijoittajan kannattaakin vakavasti harkita molempien sisällyttämistä sijoitussalkkuun omia riskipreferenssejä vastaavilla allokaatioilla.
Me seuraamme niin kullan kuin bitcoininkin kurssikehityksiä tiiviisti ja pidämme sinut ajan tasalla. Jos haluat pysyä ajan tasalla niin sijoittamisen megatrendeistä kuin viimeisimmistä markkinaliikkeistä, tilaa Kvarn Pulse-uutiskirjeemme, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissa ja tutustu opettaviin artikkeleihin verkkosivuillamme!
Esitetyt tiedot ja lähteet on tarkoitettu vain havainnollistaviin tarkoituksiin. Vaikka ne on saatu luotettavina pidetyistä lähteistä, niiden tarkkuutta ei voida taata.