ETF vs indeksirahasto: Kumpi kannattaa valita?

ETF vs indeksirahasto: Kumpi kannattaa valita 2025?

Sijoittamisesta on tullut arkea yhä useammalle. Kulut ovat tulleet alas, valikoima kasvanut ja sijoittamisen automatisointi on helpompaa kuin koskaan. Totuus on se, että nykyään kuka tahansa voi alkaa kasvattaa varallisuuttaan ilman, että tarvitsee seurata pörssiuutisia päivittäin.

Yksi helpoimmista tavoista aloittaa sijoittaminen on passiivinen sijoittaminen ja sen keskiössä ovat ETF-rahastot ja indeksirahastot. Lue enemmän passiivisesta indeksisijoittamisesta.

Mitä yhdistää ETF:ää ja indeksirahastoa?

Aloitetaan yhteisestä maaperästä: mitä ETF:llä ja indeksirahastolla on yhteistä?

Molemmat ovat indeksiä seuraavia passiivisia rahastoja, jotka tarjoavat laajan hajautuksen ja matalat kulut. Ne tavoittelevat markkinoiden keskimääräistä tuottoa seuraamalla jotain vertailuindeksiä. Näin voit hyötyä osakemarkkinoiden pitkän aikavälin kasvusta ilman, että sinun tarvitsee valita yksittäisiä osakkeita. Suurin ero liittyy siihen, missä ja miten niitä ostetaan.

ETF (Exchange Traded Fund) on pörssilistattu rahasto. Sen osuuksia voi ostaa ja myydä reaaliajassa aivan kuten osakkeita. Lue lisää ETF-sijoittamisesta.

Indeksirahasto on sijoitusrahasto, joka ei ole pörssissä, vaan siihen sijoitetaan rahastoyhtiön tai välittäjän kautta, ja kaupat toteutuvat päivän päätteeksi rahaston arvoon (NAV).

Käytännössä ETF:ssä hankit pörssissä vaihdettavia rahasto-osuuksia (voit ajatella niitä “osakkeiden kaltaisina” pörssituotteina), kun taas indeksirahastossa merkitset rahasto-osuuksia suoraan rahastosta. Molemmissa tapauksissa omistat osuuden rahaston varoista. “Kuori” on eri, mutta idea sama, eli sijoitat koko indeksiin yhdellä tuotteella.

“ETF ja indeksirahasto ovat siis kuin kaksi eri reittiä samaan määränpäähän.”

Miksi molemmat ovat sijoittajan ystäviä

Ennen kuin vertaillaan eroja tarkemmin, on hyvä ymmärtää, miksi nämä sijoitusmuodot ovat suosittuja. Molemmat niistä tekevät samat perusasiat oikein: pitävät kulut kurissa, hajauttavat laajasti ja antavat ajan tehdä työn.

Passiivinen sijoittaminen: Sekä ETF:t että indeksirahastot seuraavat valittua indeksiä (kuten S&P 500 tai OMXH25). Niitä ei “hoideta” aktiivisesti, sillä niitä ei yritetä ohjata voittamaan markkinoita, vaan ne peilaavat markkinaa sellaisenaan. Kun kaupankäynti ja salkun sisäiset valinnat ovat automatisoituja, hallinnointikulu pysyy matalana ja läpinäkyvänä. Lue lisää indekseistä.

Hajautus: Yhdellä ostolla saat palan sadoista tai jopa tuhansista yhtiöistä useilta toimialoilta ja maantieteellisiltä alueilta. Jo pienellä kuukausisummalla pääset kiinni laajaan markkinaan ilman, että sinun täytyy rakentaa hajautusta osake kerrallaan.

Korkoa korolle -vaikutus: Koska kulut ovat pienet, tuottoa jää enemmän kasvamaan ajan myötä.

Helppous: Sekä ETF:iä että indeksirahastoja voi ostaa säännöllisesti ilman jatkuvaa markkinoiden seuraamista. Indeksirahastoissa kuukausisäästö on yleensä täysin automaattinen. ETF:iin kuukausisäästö onnistuu monilla välittäjillä automaattiohjelmalla tai vaihtoehtoisesti toistuvilla ostoilla.

Mikä erottaa ETF:n ja indeksirahaston?

Vaikka ETF ja indeksirahasto kulkevat käsi kädessä monessa asiassa, niiden käytännön toteutus ja käyttökokemus eroavat kuin päivä ja yö. Tässä ovat keskeiset erot, ostoalustasta rytmiin ja likviditeetistä kulurakenteeseen:

1. Ostoalusta ja kaupankäynnin rytmi

Indeksirahasto ei ole pörssissä. Teet merkinnän palveluntarjoajan kautta, ja kauppa toteutuu päivän päätteeksi rahaston nettoarvoon (net asset value, eli NAV). Et voi itse vaikuttaa tarkkaan ostohintaan, vaan se määräytyy sen päivän tai seuraavan pankkipäivän sulkemisen mukaan, jolloin merkintä vahvistetaan. Tämä viive voi olla päivästä pariin. Et näe reaaliaikaista hintaa, et mieti rajatoimeksiantoja ja juuri siksi moni pysyy suunnitelmassa. Kuukausisäästö on tyypillisesti suoraan automatisoitavissa käyttötililtäsi.

ETF (Exchange Traded Fund) on pörssinoteerattu rahasto. Ostat ja myyt, kuten osakkeita pörssin aukiollessa. Voit käydä kauppaa ETF:llä reaaliajassa pörssin aukioloaikoina. Jos markkina heilahtaa aamulla, voit halutessasi ostaa tai myydä heti samana päivänä. Tämä antaa joustoa ajoittaa kaupat tarkasti ja on hyödyllistä, jos haluat reagoida uutisiin tai markkinan liikkeisiin nopeasti. ETF:ää ostettaessa syötät pörssitoimeksiannon ja kauppa toteutuu heti, jos ostajan ja myyjän hinnat kohtaavat. Monet välittäjät tarjoavat myös ETF-kuukausisäästöä, mutta tekninen polku kulkee silti arvopaperitilin kautta.

Toisin sanoen indeksirahasto on kuin juna, joka lähtee asemalta kerran päivässä aikataulun mukaan, kyytiin pääsee, mutta et päätä vauhtia. ETF on kuin oma auto, jolla voit lähteä liikkeelle milloin tahdot.

2. Likviditeetti ja rahat ulos

ETF:ää voi myydä milloin tahansa pörssin ollessa auki, joten saat muutettua sijoituksesi rahaksi vaikka heti saman päivän aikana. Myyntitoimeksianto muuttuu rahaksi käytännössä heti ilman viivettä. Toki arvo-osuustililtä rahan siirtyminen pankkiin käyttötilille saattaa viedä muutaman pankkipäivän, mutta et kuitenkaan ole sidottu rahastoyhtiön aikatauluihin.

Indeksirahaston lunastuksessa on viive. Yleensä myyntitoimeksianto toteutuu päivän päätteeksi laskettavaan arvoon, ja rahat maksetaan tilillesi vasta muutaman pankkipäivän kuluessa.

Hätätilanteessa ETF tarjoaa siis nopeamman pakotien sijoituksille. Toisaalta pitkäjänteiselle sijoittajalle parin päivän ero harvoin on ratkaiseva tekijä.

3. Hinnoittelu, kulut ja näkymättömät kikat

Kuluista puhutaan, koska niillä on väliä. Molemmilla on alhaiset hallinnointikulut, mutta ETF:t ovat keskimäärin hitusen halvempia juoksevien kulujen osalta. Pienikin prosentti syö ison siivun pitkällä aikavälillä. Mutta kulut eivät ole vain TER (juokseva kulu). Ne ovat kokonaisuus.

Hyvien indeksirahastojen kulut liikkuvat Suomessa noin 0,2-0,4%:n tietämillä, tehokkaimmat ETF:t pääsevät jopa 0,07%:n kuluihin eli alle 0,1% vuodessa. Näiden ero johtuu siitä, että ETF:ien kilpailu on globaalia ja niillä on mittakaavaetua.

ETF:n ostamiseen liittyy kuitenkin kaupankäyntikulut: joka kerta kun ostat tai myyt ETF:ää, välittäjä perii palkkion esimerkiksi 5 euroa tai prosentin murto-osan kaupasta. Lisäksi on olemassa spread-ero eli osto- ja myyntihinnan erotus, joka on tyypillisesti pieni likvideissä ETF:issä, mutta voi heikentää tuottoa hieman. Lisäksi mahdollinen valuutanvaihtokulu, jos noteerausvaluutta ei ole euro.

Indeksirahastossa taas ei ole osto- tai myyntipalkkioita useimmilla palveluntarjoajilla ollenkaan, joten pieniä summia usein ja säännöllisesti sijoittavalle indeksirahasto voi tulla halvemmaksi, ellei ETF:ää osteta kuluttomalla kuukausisäästöohjelmalla.

Yhteenvetona: indeksirahastoissa kulut voidaan ennakoida hyvin (vain hallinnointipalkkio, usein alle 0,5 %), kun taas ETF:ssä kokonaiskustannus muodostuu sekä hallinnointikulusta että kaupankäyntikuluista ja mahdollisesta spreadista. Isommilla kertasummilla ja harvemmilla ostoilla ETF:n kuluetu pääsee oikeuksiinsa

Esimerkki ETF:n kaupankäyntikuluista. Jos 5 € palkkio 100 € ostosta = 5 % kulu heti. Jos 5 € palkkio 1 000 € ostosta = 0,5 %.

Pienet kuukausisummat rasittavat ETF:ää, ellei käytössä ole kulutehokasta säästöohjelmaa tai harvennettuja ostoja. Katso siis kokonaisuutta, älä vain taulukon yhtä riviä.

4. Valikoima ja saatavuus

ETF-valikoima on usein laajempi ja kansainvälisempi. Maailman ETF-valikoima kattaa käytännössä kaikki keskeiset indeksit ja omaisuusluokat. Voit sijoittaa ETF:ien kauttaa esimerkiksi USA:n teknologia osakkeisiin, kehittyvien markkinoiden korkoihin, kulta- ja raaka-aineindekseihin tai vaikka kiinteistöihin eri puolilla maailmaa.

Indeksirahastojen valikoima on perinteisempi: tarjolla on lähinnä keskeisiä osakeindeksejä, kuten globaali, Eurooppa, Suomi ja USA sekä joitain yhdistelmärahastoja ja korkorahastoja. Jos etsit jotain hyvin spesifiä teemaa tai strategiaa esimerkiksi tietyn sektorin yrityksiä globaalisti, se löytyy todennäköisesti ETF:n muodossa. Toisaalta perussijoittajalle muutama hyvä indeksirahasto riittää kattamaan suuren osan tarpeista.

5. Helppous ja käytäntö

Indeksirahastot loistavat yksinkertaisuudellaan. Indeksirahaston omistaminen ei vaadi pörssin aukioloaikojen seuraamista, toimeksiantojen ajoittamista tai rajahintojen asettelua. Laitat kuukausisäästön päälle ja se vain tapahtuu.

Yksi käytännön ero on myös minimisumma: indeksirahastoissa voit sijoittaa melkein minkä tahansa summan (rahasto-osuuksia saa murto-osina, esimerkiksi 25,50 euroa kerralla onnistuu), kun taas ETF:ää ostaessa sinun on ostettava vähintään yksi kokonainen osuus kunkin rahaston sen hetkisellä kurssihinnalla. Jos yhden ETF:osuuden hinta on 50 euroa, et voi ostaa puolta osuutta 25 eurolla, vaan sinun on sijoitettava vähintään tuo 50 euroa. Pienillä kuukausisummilla tämä tekee indeksirahastosta joustavamman.

6. Verotus

Verotuksen periaatteet ovat molemmille samat: myyntivoitoista maksetaan pääomatuloveroa, ja rahastojen maksamat osingot (tai tuotto-osuuksien ja ETF:ien jakamat tuotot) verotetaan pääomatuloina niiden maksuhekellä.

Olennaista onkin rahaston osinkojen käsittely.

Moni suomalainen indeksirahasto on kasvuosuudellinen, eli rahaston sisällä saadut osingot sijoitetaan uudelleen rahastoon eikä sijoittajalle jaeta vuosittain tuottoja. Näin verotus lykkääntyy siihen hetkeen, kun myyt rahasto-osuutesi.

ETF:issä on tarjolla sekä tuotto-osuudellisia (distributing) että kasvuosuudellisia (accumulating) rahastoja. Tuotto-ETF maksaa esimerkiksi neljännesvuosittain osingot ulos, jolloin sijoittaja joutuu maksamaan niistä veron heti. Kasvu-ETF puolestaan uudelleensijoittaa osingot rahaston sisällä aivan kuten indeksirahasto. Sijoittaja maksaa veron vasta sitten, kun hän myy ETF:n osuuksia ja realisoi voittoja.

Pitkällä aikavälillä verojen tasausvaikutus on merkittävä: kasvuosuuksissa osingot kasvavat korkoa korolle ilman verojen ”jarrua” välissä, mikä parantaa tuottoa. Siksi usein pitkäaikaiselle sijoittajalle suositellaan valitsemaan joko indeksirahaston kasvuosuudet tai ETF:stä kasvuosuutta vastaava rahasto, jotta verotus on tehokkaampaa.

Huomaa, että Suomen verotuksessa molemmat ovat samalla viivalla myyntivoittojen osalta. Oli kyse ETF:stä tai rahastosta, voittoa realisoidessa maksetaan pääomatulovero. Verotus ei siis ratkaise suoranaisesti ETF:n ja indeksirahaston välillä, mutta tuotot uudelleen sijoittava rahasto-osuus (oli muoto kumpi tahansa) on verotehokkaampi pitkällä tähtäimellä kuin ulospäin osinkoa jakava.

Voit lukea enemmän sijoittamisen verotuksesta tai tarkemmin rahastojen verotuksesta.

7. Yhteenveto: ETF vs indeksirahasto

Käyttötavat: kumpi sopii kenenkin tilanteeseen?

On aika sovittaa opittua käytäntöön. Millaisiin tilanteisiin ETF ja indeksirahasto luontevimmin asettuvat? Alla muutamia esimerkinomaisia profiileja ja tilanteita, löydät ehkä itsesi näistä.

1. Sijoittamisen alkutaipaleella oleva kuukausisäästäjä

Haluat yksinkertaisen, automaattisen ratkaisun. Indeksirahasto on tähän tehty: aseta summa, anna prosessin hoitaa loput. Voit tehdä välittäjän kanssa kuukausisäästösopimuksen, jolloin 50 € menee automaattisesti vaikkapa maailman indeksirahastoon joka kuukausi. Sinun ei tarvitse seurata pörssiä tai miettiä ostohetkiä. Indeksirahasto pitää huolen hajautuksesta ja päivittyy taustalla, kun sinä keskityt arkeen. ETF:kin sopii aloittelijalle, mutta silloin joudut itse tekemään vähän enemmän. Lisäksi kovin pienillä summilla sijoittaminen voi myös harmittaa, jos jokaisesta ostosta menee muutama euro välityspalkkiota.

2. Kokenut hajauttaja ja suursäästäjä

Sinulla on jo kokemusta sijoittamisesta ja olet kiinnostunut hajauttamaan varojasi laajasti eri omaisuusluokkiin, ehkä osakkeiden lisäksi haluat omistaa korkoja, kehittyvien maiden markkinoita tai vaikka kultaa.

ETF tarjoaa sinulle työkalupakin, jolla voit toteuttaa melkein minkä tahansa sijoitusidean. Voit poimia salkkuusi ETF-rahastoja eri puolilta maailmaa ja eri sektoreilta, ja rakentaa erittäin laajasti hajautetun kokonaisuuden. Koska sijoitat isompia summia kerralla, ETF:ien pienet kulut korostuvat: säästät hallinnointipalkkioissa pitkässä juoksussa enemmän rahaa verrattuna kalliimpiin rahastoihin. Lisäksi välityspalkkiot suhteessa sijoitettavaan summaan pysyvät maltillisina. Kokenut sijoittaja osaa myös hyödyntää ETF:ien joustavuutta, esimerkiksi vähentää salkun riskiä myymällä tietty ETF nopeasti, jos jokin markkina myllertää, tai ostaa dipistä lisää.

3. Pienillä kuluilla optimoija

Olet erittäin kustannustietoinen ja haluat minimoida kaikki sijoittamisen kulut. Kenties nautit siitä, että saat viilattua prosentin kymmenyksiä pois kulurakenteesta, koska tiedät, että pitkällä aikavälillä pienet erot kuluissa voivat tarkoittaa tuhansia euroja enemmän tuottoa. Tällaiselle sijoittajalle ETF on usein houkutteleva, sillä parhaimmillaan ETF:ien kulut voivat olla alle puolet vastaavan indeksirahaston kuluista. Esimerkiksi, jos kotimainen indeksirahasto maksaa 0,30 % ja vastaava ETF 0,07 %, ETF vie kulukisan.

Mutta: muista laskea mukaan kaupankäyntikulut! Jos sijoitat esimerkiksi kerran vuodessa isomman summan ETF:ään, kulut pysyvät erittäin alhaisina. Jos kuitenkin haluat sijoittaa joka viikko pieniä summia, indeksirahasto voi yllättäen olla kustannuksiltaan parempi, ellet käytä ETF-kuukausisäästöpalvelua. Kannattaa siis valita ETF tai indeksirahasto sen perusteella, kumpi tulee omalla sijoitustavalla todella halvemmaksi, ja usein yhdistää molempia (esim. kuukausisäästöt indeksirahastolla, lisäsijoitukset isompina könttinä ETF:iin).

4. Erikoistarpeiden täyttäjä

Tietyissä tilanteissa ETF voi olla ainoa tai selvästi parempi vaihtoehto. Esimerkiksi jos haluat sijoittaa tiettyyn teemaan (kuten uusiutuva energia, tekoäly, terveydenhuolto) tai eksoottisempaan markkinaan (kuten Aasian kasvaviin talouksiin) valmista täsmällistä ja kustannustehokasta indeksirahastoa ei välttämättä ole sijoittajan saatavilla, mutta ETF kyllä löytyy. ETF:ien maailmassa on rahasto lähes joka lähtöön. Samoin jos haluat sijoittaa vaikkapa fyysiseen kultaan tai hopeaan passiivisesti, löydät siihen ETF:n, kun taas perinteistä indeksirahastoa et.

Yllä olevat tilanteet eivät ole kiveen hakattuja sääntöjä, mutta ne antavat tuntumaa siitä, kumpi instrumentti tyypillisesti istuu paremmin mihinkin tarpeeseen. Seuraavaksi pohdimme, voisiko molempia hyödyntää yhtä aikaa, koska moni sijoittaja huomaa, että ETF ja indeksirahasto täydentävät toisiaan sen sijaan että sulkisivat toisensa pois.

Yhdistelmätaktiikat: miten hyödyntää molempia salkussa

Usein vastakkainasettelua korostetaan, mutta todellisuudessa ETF ja indeksirahasto voivat elää sulassa sovussa samassa salkussa. Kokeneemmilla sijoittajilla onkin monesti käytössään molemmat työkalut eri tarkoituksiin. Tässä muutama tapa yhdistää niiden parhaat puolet:

1. Perusrunko indeksirahastoilla, täydennykset ETF:illä: Yksi järkevä strategia on rakentaa salkun ydin muutamasta laajasta indeksirahastosta, esimerkiksi maailmanlaajuinen osakeindeksirahasto ja vaikkapa kehittyvien markkinoiden indeksirahasto, joita kartutat kuukausittain automaattisesti. Tällä varmistat, että suurin osa varoistasi on hajautettuna helposti ja kurinalaisesti.

Tämän rungon oheen voit poimia ETF:illä täsmähajautusta tai erityisiä teemoja: esimerkiksi lisää USA:n pienten yhtiöiden ETF, vähän eurooppalaisia yrityslainoja ETF:n kautta tai vaikkapa kiinteistö-ETF tuomaan salkkuun kiinteistömaustetta. ETF:illä voit myös reagoida tilanteisiin: jos näet markkinoilla jonkin tilaisuuden (esim. öljyn hinta romahtaa ja haluat panostaa öljy-yhtiöihin), löytyy todennäköisesti ETF jonka voit ostaa tilapäisesti salkkuun. Indeksirahastoilla tällaista ketteryyttä ei ole, joten ETF täydentää salkkua antamalla vapautta “poiketa polulta” tarvittaessa, kunhan teet sen harkiten.

2. Elämänkaaren mukaan vaihdellen: Nuorelle aloittavalle sijoittajalle indeksirahastot voivat olla loistava tapa päästä alkuun ilman ylimääräistä säätöä. Kun kokemus karttuu, monet siirtyvät osittain ETF:iin hyötymään laajemmasta tarjonnasta ja pienemmistä kuluista. Tässä ei ole mitään väärää, oppiminen ja kiinnostus vie syvemmälle, ja silloin ETF-maailma kutsuu. Toiset taas tekevät päinvastoin: jos ikää ja varallisuutta karttuu, ja haluaa yksinkertaistaa elämää, saattaa palata käyttämään enimmäkseen indeksirahastoja ja vähentää aktiivista kaupankäyntiä. Salkun hoitoa voi siis muokata elämäntilanteen ja kiinnostuksen mukaan. Kumpaakaan ei tarvitse naulata loppuiäksi, ja molempia voi pitää rinnakkainkin. Voit esimerkiksi pitää pitkäaikaiset sijoitukset indeksirahastoissa verotehokkaasti kasvamassa, ja samalla “leikkiä” pienellä pelikassalla ETF:ien parissa, jos haluat kokeilla ideoita.

3. Verosuunnittelu kahdella työkalulla: Yhdistelmä antaa myös verotuksellista joustoa. Esimerkiksi, jos haluat joskus realisoida osan voittoja käyttöösi, voit harkita myytkö indeksirahasto-osuuksia vai ETF:ää sen perusteella, kumpi tuottaa vähemmän veroseuraamuksia tai kuluja. Jos toisessa on iso sisäänrakennettu nousu ja toisessa vähemmän, valinta voi kohdistua toiseen. Samoin voit hajauttaa myyntejä molempiin instrumentteihin eri vuosille, jos tarve vaatii. Nämä ovat hienosäätöasioita, mutta edistyneemmälle sijoittajalle voi tuoda etua.

Yhdistelmätaktiikoiden viesti on, että ETF ja indeksirahasto eivät ole vihollisia. Ne ovat työkaluja, joita voit vapaasti käyttää rinta rinnan. Tärkeintä on, että sijoitussuunnitelmasi on selkeä. Tiedät, miksi käytät kumpaakin ja vältät turhan päällekkäisyyden. Molempien avulla rakennat halutessasi hyvin hajautetun, matalakuluisen salkun, joka seuraa tavoitteidesi mukaista polkua.

Tyypilliset virheet ja harhaluulot

Sijoittamisen polulla tehdään joskus virheitä, se kuuluu oppimiseen. Tässä muutamia yleisiä väärinkäsityksiä ja sudenkuoppia liittyen ETF:iin ja indeksirahastoihin, jotta sinä voit välttää ne:

1. "ETF on aina parempi, koska kulut ovat pienemmät.”

Kulut ovat tärkeitä, mutta ne ovat vain yksi osa kokonaisuutta. On totta, että tehokkaimmat ETF:t voivat leikata kulut jopa puoleen hyvästä indeksirahastosta, mutta jos maksat ostamisesta kuluja tai teet hätiköityjä liikkeitä, et kuitenkaan välttämättä hyödy säästetystä 0,2 %:sta. Lisäksi aloittelijan on turhauttavaa yrittää optimoida liikaa: tärkeämpää on aloittaa sijoittaminen ylipäätään kuin jahdata kaikista alinta kulua. Älä anna “0,1 % vs 0,2 %” -keskustelun estää itseäsi aloittamasta. Molemmat vaihtoehdot ovat kuluiltaan erittäin edullisia verrattuna moniin muihin sijoitustuotteisiin.

2. Rahastojen myyminen suin päin ETF:iin siirtymiseksi

Moni aloittaa indeksirahastoilla ja huomaa myöhemmin ETF:ien edut. Silloin houkutus myydä kaikki rahasto-osuudet ja vaihtaa kerralla ETF:iin. Jos indeksirahastosi ovat voitolla, tämä on useimmiten virhe: realisoit turhaan verot maksuun, mikä syö ison osan hyödyistä. Esimerkiksi 30 % veronmaksu voitoista on paljon suurempi kuluerä kerralla kuin se, että maksat hiukan korkeampaa juoksevaa kulua rahastossa. Fiksumpi tapa voi olla ohjata uudet säästöt ETF:iin ja antaa nykyisten rahasto-omistusten jatkaa kasvuaan.

3. Liian kapea hajautus vahingossa

Yksi harhaluulo on, että “Ostin indeksirahaston, joten hajautus on kunnossa.” Ei automaattisesti. Kysymys on: mihin indeksiin rahasto on sidottu? Jos sijoituksesi on käytännössä yhdessä Suomi-indeksirahastossa, omistat pääosin pienen joukon Helsingin pörssin isoimpia yhtiöitä raskailla painoilla. Se on hajautusta kotimarkkinan sisällä, mutta ei vielä maantieteellistä, valuutta- tai toimialahajautusta.

Samoin ETF:ien laajassa meressä voi käydä niin, että ostat monta päällekkäistä ETF:ää luullen hajauttavasi, mutta huomaamattasi omistat samoja Nvidian ja Applen osakkeita useassa eri rahastossa.

Ratkaisu: lue rahaston sisältö ja ymmärrä indeksi. Hajautus on loistava asia, mutta toteutuu vain, jos indeksi on tarpeeksi laaja ja sijoitukset jakautuvat eri kohteisiin. On tyypillinen virhe aloittaa sijoittaminen vaikkapa pelkällä teknologiasektorin ETF:llä luullen sen olevan “koko maailman indeksi”. Tällöin salkku onkin vain kapea siivu markkinoista. Lue lisää eri indeksityypeistä.

4. ETF:ien aktiivinen treidaaminen pitkäjänteisessä strategiassa

Se, että ETF:ää voi ostaa ja myydä pitkin päivää, ei tarkoita, että kannattaa. Reaaliaikaisuus on kätevä ominaisuus, mutta se on myös ovi, josta passiivinen sijoittaja livahtaa huomaamatta aktiiviseksi spekulantiksi. Moni huomaa “pienen siirron” muuttuvan tavaksi, ja tapa muuttuu kuluiksi, veroseuraamuksiksi ja hajanaiseksi päätöksenteoksi. Yhteisvaikutus syö tuottoja.

Pidä kiinni strategiastasi. Jos tarkoitus on säästää indeksiin pitkäksi aikaa, käytä ETF:n joustavuutta vain silloin kun on oikeasti järkevää, esimerkiksi tasapainota salkkua kerran vuodessa, älä kerran päivässä. Vanha viisaus: “Time in the market beats timing the market” eli markkinoilla vietetty aika voittaa markkinoiden ajoittamisen yritykset. ETF ei tee sinusta markkina-ennustajaa yhtään enempää, joten vältä liiallista kaupankäyntiä.

5. Jäät kiinni analyysihalvaukseen

Yksi tavallisimpia virheitä on käyttää kuukausia tai jopa vuosia, sen pohtimiseen, kumpi nyt on “oikea” valinta, "ETF vai indeksirahasto" ja samalla olla aloittamatta. Sillä välin markkina ehtii tuottaa tuottojaan, joista sinä jäät paitsi. Totuus on, että molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja. Jos jahkailet liian pitkään, menetät arvokasta aikaa, jonka olisi voinut olla sijoitettuna. Parempi aloittaa jommalla kummalla tänään kuin täydellisellä välineellä vasta huomenna. Aina voi hienosäätää matkan varrella.

Tärkeintä on että sijoitat

Tarinaamme ETF:stä ja indeksirahastosta voisi verrata kahteen matkailijaan. Toinen matkaa junalla vakaasti maisemia katsellen, toinen ajaa omalla autolla pysähdellen kiinnostaviin kohteisiin. Molemmat saapuvat perille, vaurastumisen päämäärään, hieman eri kokemuksin. Sinä päätät, kumpi matkanteko tuntuu omalta: pidätkö enemmän huolettomasta kyydistä vai vapaudesta valita reittisi?

ETF vai indeksirahasto? Lopulta vastaus riippuu siitä, mitä arvostat ja millainen sijoittaja haluat olla. Jos kaipaat inspiraatiota ja oivallusta, toivottavasti tämä artikkeli tarjosi sitä. Ehkä huomasit, ettei sijoittaminen todellakaan ole vain kylmiä numeroita Excelissä, vaan henkilökohtainen tapa rakentaa tulevaisuutta. Kumpi reitti tahansa on parempi kuin paikallaan polkeminen. Tärkeintä on, että lähdet liikkeelle. Voit vaikka aloittaa indeksirahastolla ja lisätä matkan varrella ETF-mausteita mukaan tai päinvastoin.