
Tekoäly muuttaa maailmaa: Kolme suurta kysymystä
Tekoäly on viimeisten vuosien aikana ollut kuumimpia teemoja niin sijoittajien keskuudessa kuin laajemmassakin julkisessa keskustelussa. Näyttää siltä, että käsillä saattaa olla kenties suurin liiketoimintaa ja yhteiskuntaa muokkaavaa disruptio sitten teollisen vallankumouksen. Tässä artikkelissa nostamme esiin kolme keskeistä kysymystä, joita tekoälystä ja siihen sijoittamisesta kiinnostuneen kannattaa pitää silmällä
Tämän sisällön on tuottanut Kvarn Investment Services Oy joka on Finanssivalvonnan valvoma toimiluvallinen sijoituspalveluyritys. Sisältö on tarkoitettu ainoastaan informaatiotarkoituksiin, eikä sitä tule tulkita sijoitusneuvonnaksi tai -suositukseksi. Kaikkeen sijoittamiseen liittyy riskejä, eikä historiallinen tuotto ole tae tulevasta kehityksestä.
Tekoäly (AI) on viimeisten vuosien aikana ollut kuumimpia teemoja niin sijoittajien keskuudessa kuin laajemmassakin julkisessa keskustelussa. Näyttää siltä, että käsillä saattaa olla kenties suurin liiketoimintaa ja yhteiskuntaa muokkaavaa disruptio sitten teollisen vallankumouksen.
Tässä artikkelissa nostamme esiin kolme keskeistä kysymystä, joita tekoälystä ja siihen sijoittamisesta kiinnostuneen kannattaa pitää silmällä:
- Toteutuuko vuosisadan tuottavuusloikka?
- Millainen on datatalouden uusi aika?
- Mihin työssä enää tarvitaan ihmistä?Tarkastelemme seuraavassa kutakin kysymystä syvemmin.
Toteutuuko vuosisadan tuottavuusloikka?
Tekoälyä pidetääan potentiaalisesti suurimpana harppauksena työn tuottavuudessa sitten teollisen vallankumouksen. Siinä missä teollinen vallankumous siirsi mekaanisen työn ihmisiltä koneiden tehtäväksi, tekee tekoäly samaa kognitiiviselle päättelylle ja päätöksenteolle.
Oikein hyödynnettynä tekoälyllä on mahdollista saavuttaa merkittävästi nopeampaa, tarkempaa ja toistettavampaa päätöksentekoa kuin mihin ihminen pystyy. Edelleen oikein hyödynnettynä tällaisella päätöksenteolla voidaan erityisesti tietointensiivisillä, laadukkaaseen päätöksentekoon perustuvilla liiketoiminta-aloilla nostaa työn tuottavuutta ja sen myötä yrityksen kilpailukykyä aivan uusille tasoille.
Näemme tekoälyn tuottavuushyötyjen tavoittelussa kolme mielenkiintoista trendiä:
Trendi 1: Automaatiosta älykkääseen päätöksentekoon
Päätöksenteon automaatio ei ole toki uusi asia, vaan sitä on liiketoiminnassa hyödynnetty jo vähintäänkin vuosikymmenten ajan. Tekoäly kuitenkin tehostaa päätöksentekoa, sillä sen kyvykkyydet ulottuvat puhtaan lineaaristen, mekaanisiin sääntöihin perustuvan päätöksenteon ulkopuolelle.
Tekoäly pystyy enenevästi hyödyntämään myös strukturoimatonta dataa, kuten tekstiä tai kuvaa. Se tarjoaa jatkuvasti parempia edellytyksiä huomioida päätöksenteon kontekstia ja päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta. Näin sen kyky tehdä päätöksiä lähenee nopeassa tahdissa inhimillistä päätöksentekoa, ilman inhimillisen päätöksenteon rajoitteita kuten hitautta, rajallista tiedonkäsittelykapasiteettia tai fysiologisia häiriötekijöitä.
Tekoälyn kyvykkyydet tarkoittavat, että sen käyttämisessä ei ole enää kysymys pelkistä kustannussäästöistä, vaan työntekijöiden kyvykkyyksien nostamisesta uudelle tasolle. Tekoälyn myötä yksittäisen, tekoälytyökalut hallitsevan työntekijän tuottavuus voi vastata kokonaisten tiimien panosta.
Trendi 2:Itseään kehittävä päätöksenteko
Yksi tekoälyn kiinnostavimpia piirteitä on sen kyky korjata ja kehittää omaa päätöksentekoaan. Toisin kuin perinteiset ohjelmistot jotka ovat staattisia ja vaativat erillisiä päivityksiä, tekoälymallit voivat usein kehittää itseään sitä mukaa kuin ne saavat käyttöönsä uutta dataa ja/tai niitä käytetään enemmän ja ne saavat käyttäjiltään palautetta.
Oikein hyödynnettynä tämä voi tarkoittaa, että jokainen vuorovaikutus käyttäjän kanssa tekee tekoälymallista tehokkaaman ja tarkoituksenmukaisemman. Toisaalta jokainen uusi prosessi, johon tekoäly liitetään, voi toimia uutena datan lähteenä ja täten kehittää tekoälyä.
Parhaimmillaan tämä luo itseään ruokkivan kehän, jossa tekoälyn kasvava hyödyntäminen toimii samalla sitä parantavana ärsykkeenä, mikä johtaa edelleen lisääntyvään kasvuun. Onkin helppo nähdä, kuinka tällaisen kerrannaisvaikutuksen luomisessa onnistuminen tai epäonnistuminen saattaa toimia vahvasti yrityksiä erottelevana tekijänä, mikä tuo meidät seuraavaan kiinnostavaan trendiin.
Trendi 3:Jako voittajiin ja häviäjiin
Tekoälyn valtavasta potentiaalista johtuen sen käyttöönotossa ja edellä kuvatun kehävaikutuksen luomisessa onnistuminen tai epäonnistuminen saattaa lähitulevaisuudessa muodostua yritysten liiketoiminnallista menestystä vahvasti määrittäväksi tekijäksi.
Tekoälyn ensimmäisten vuosien perusteella näyttää, että yrityksen olisivat jakautumassa sen osalta jakautumassa kolmeen erilaiseen ryhmään:AI-natiivit: Yhtiöt, joiden tuotteiden tai palvelujen tarjoaman arvon tuoton ytimessä on tekoälyn hyödyntäminen (OpenAI, Anthropic, Palantir)AI-avusteiset: Yhtiöt, joissa arvon tuottamista tuetaan tekoälyn hyödyntämisellä, esimerkiksi ns. Co-pilotien tai analytiikan muodossa.AI-epäonnistujat: Yhtiöt, joissa tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia ei tunnisteta tai sen hyödyntämisessä ei eri syistä onnistuta.
Tämä kolmijako voi tarjota sijoittajalle hyödyllisen viitekehyksen arvioida yhtiöitä sijoituskohteina. Jos uskoo tekoälyn vallankumouksen olevan vasta alussa, ja tekoälyn kyvykkyyksien kehittyvän nopealla tahdilla, antaa se sijoittajalle perusteita preferoida yrityksiä, jotka ovat tuoneet tekoälyn lähelle oman arvontuottonsa ydintä.
Millainen on datatalouden uusi aika?
Kuten automatisointi, myöskään datan tärkeys digitalisoituvassa maailmassa ei luonnollisesti ole varsinaisesti uusi asia. Tekoälyn hyödyntäminen kuitenkin korostaa datan merkitystä resurssina entisestään, ja tuo siihen uusia merkityksiä. Seuraavassa nostamme neljä näkökulmaa dataan tekoälyn aikakaudella.
Data strategisena resurssina
Tekoälymallien muodostuessa strategiseksi kilpailuedun lähteeksi, nousee niiden opettamiseen käytettävä data vastaavasti strategiseksi resurssiksi.
Koneoppimisen alkumetreillä käytettävissä olevan datan ilmeisimpänä merkittävänä tekijä pidettiin usein sen määrää. Tekoälymallien edistymisen myötä myös datan laadulliset ominaisuudet saavat yhä enemmän merkitystä. Muun muassa datan laatu, diversiteetti, tasapainoisuus ja edustavuus nousevat yhä tärkeämmiksi, sillä ne auttavat malleja ymmärtämään paremmin havaittujen kuvioiden kontekstia, nyansseja ja anomalioita.
Myös datan rooli kilpailuedun synnyttämisessä muuttuu. Siinä missä aikaisemmin kilpailuetua synnytettiin pääsyllä ekslusiivisiin teknologioihin (kuten patentit), saatetaan sitä jatkossa synnyttää enenevästi pääsyllä eksklusiiviseen dataan. Tästä kiinnostavana esimerkkinä onkin alettu puhua data gravitysta. Organisaatiot, jotka onnistuvat keräämään käyttöönsä kriittisen massan dataa, alkavat kuin itsestään kerätä ekosysteemiinsä kehittäjiä ja kumppaneita, mikä vahvistaa niiden asemaa entisestään.
Datalouden portinvartijat
Uusi, dataan perustuva talous luo luonnollisesti suuria liiketoimintamahdollisuuksia niille yrityksille, jotka toimivat tämän maailman mahdollistajina, ja toisaalta sen portinvartijoina. Tällaisia rooleja näyttävät saavuttavan ainakin:
- Puolijohdevalmistajat, jotka tuottavat tekoälyn tarvitsemia fyysisiä komponentteja. Hyvä esimerkki tämän kategorian merkityksestä on luonnollisesti sektorin markkinajohtaja Nvidia, josta tekoälybuumi on lyhyessä ajassa tehnyt maailman arvokkaimman julkisesti noteeratun yhtiön.
- Pilvipalvelut ja niiden tarjoajat kuten AWS, Microsoft ja Google toimivat tämän uuden maailman “vuokraisäntinä”. Tekoälybuumissa niille on avautunut paitsi valtavia liiketoimintamahdollisuuksia, myös merkittävää päätöksentekovaltaa siitä, kenelle ne palveluitaan tarjoavat.
- Datan hallinnan ja tietoturvan mahdollistajat. Nämä molemmat ovat kriittisen tärkeitä tukitoimintoja datatalouden pyörimiselle. Yhtiöt jotka pystyvät vastaamaan datan hallinnoinnin, tietoturvan, yksityisyyden ja sääntelyn asettamiin vaatimuksiin tulevat olemaan kullan arvoisia kumppaneita jokaiselle yhtiölle, joka haluaa osallistua tähän uuteen datatalouteen.
Datan verkostovaikutukset
Verkostovaikutukset ja niiden luoma kilpailuetu ovat tulleet sijoittajllle hyvin tutuiksi. Suurimmista teknologiayhtiöistä koostuvan Mag 7-ryhmän ylivoiman yksi keskeinen tekijä on ollut niiden verkostovaikutuksellinen ylivoima.
Tekoäly ja sen käyttämä data tuovat yhtälöön lisää kiinnostavia mausteita.Pääsy parempaan dataan tarkoittaa parempia tuloksia tekoälymallin käytössä, mikä houkuttelee käyttäjiä ja muita sidosryhmiä, ja vuorovaikutukset näiden kanssa generoivat lisää dataa.
Siinä missä sosiaalisen median verkostovaikutukset edellyttivät uusien käyttäjien liittymistä verkostoon ja olivat täten suhteellisen hitaita, saattaa tekoälyn verkostovaikutus syntyä huomattavasti nopeammin.
Jokainen vuorovaikutus, ihmisen klikkaus ja API:sta tai sensorista tuleva syöte tuottaa dataa jatkuvalla syötöllä. Tekoälykilpailussa voittajiksi saattavatkin nousta ne, jotka hallinnoivat omaa dataverkostoaan tehokkaimmin.
Synteettinen data
Hieman ironisesti, samalla kun aito tosimaailman data muuttuu jatkuvasti arvokkaammaksi, saattaa pääsy siihen muuttua eri toimijoiden suojaustoimien ja yksityisyyttä suojaavan sääntelyn myötä jatkuvasti vaikeammaksi. Tämä luo tarpeen synteettiselle datalle.
Tällaisen keinotekoisen, tekoälymallien harjoittamiseen soveltuvan datan tuottamisesta saattaakin tulla yksi seuraavan vuosikymmenen mielenkiintoisimpia liiketoiminta-alueita.
Jotkut ovatkin esittäneet vertauksen, että mikäli reaalimaailman data on datatalouden uusi öljy, edustaa synteettinen data datataloudessa uusiutuvia energialähteitä. Reaalimaailman datan tuotosta riippumaton synteettinen data voi tarjota oikotien edellä kuvatun verkostovaikutuksen aikaan saamiseksi myös niille yrityksille, jotka eivät ole voittajia reaalimaailman datan hankkimisessa.
Mihin työssä enää tarvitaan ihmistä?
Yksi tekoälyyn useimmiten liitetyistä negatiivisista mielikuvista on, että se tulee korvaamaan inhimillisen, nyanssit huomioivan päätöksenteon mekanistisilla ja jäykillä säännöillä. Uskomme että tämä on aiheettoman pessimistinen näkemys, eikä edusta tekoälyn täyden potentiaalin hyödyntämistä. Pidämme tekoälyn merkittävimpänä potentiaalia sen kykyä kasvattaa inhimillisen ajattelun vaikuttavuutta, ei korvata sitä. Teollinen vallankumous ei tehnyt ihmistyöntekijöistä tarpeettomia, vaan merkittävästi tehokkaampia ja vaikuttavampia. Uskomme että tekoälyn vallankumous tekee tämän saman ihmisen kognitiiviselle kapasiteetille.
Automaatiosta kognitiiviseen työnjakoon
Perinteisesti teknologia on toiminut tapana ulkoistaa fyysistä työtä koneille, vapauttaen ihmisen kapasiteettia kognitiiviseen työhön. Tekoäly toimii tapana ulkoistaa sopivia kognitiivisia tehtäviä koneelle, vapauttaen ihmisen kapasiteettia luovuuteen ja syvempään ymmärrykseen. Jo nyt käytössä olevia esimerkkejä tekoälyn tarjoamasta kognitiivisesta tuesta ovat:
- Co-pilotit: ChatGPT, GitHub Copilot, and Microsoft 365 Copilot auttavat tietotyön tekijöitä kirjoittamaan, koodaamaan, analysoimaan ja kommunikoimaan tehokkaammin. Ne ottavat hoitaakseen niitä tehtäviä, joissa ihmisen kognitiot eivät ole vahvimmillaan (kuten pikkutarkkuus, nopeus ja toistettavuus) ja mahdollistavat ihmisen ajattelun keskittymisen tehtävän kannalta vähiten struktutoitavissa oleviin osiin, kuten luovaan ajatteluun.
- Päätöksenteon tuki: erilaiset tekoälyä hyödyntävät päätöksenteon tukijärjestelmät esimerkiksi rahoitusalalla, terveydenhuollossa ja logistiikassa tarjoavat ennustavaa analytiikkaa ja esittävät mahdollisia skenaarioita, käsittelen päätöksenteon pohjalla olevaa dataa huomattavasti ihmisen kognitioita tehokkaammin.
Luovuuden tuki: generatiivinen tekoäly tarjoaa kasvavasti työkaluja myös luovan ajatustyön tekijöille. Työkalut kuten Midjourney ja Sora mahdollistavat ihmisen luomien ideoiden jalostamisen hetkessä tuotantovalmiiksi lopputuotteiksi, huomattavasti nopeammin ja vähäisemmällä kuormituksella kuin ihmisen iteroimassa luomisprosessissa.
Näkemyksemme onkin, että tekoäly ei ole parhaimmillaan ihmisten työpanoksen korvaamisessa, vaan se toimii kiihdytyskaistana ihmisen oivalluksista lopulliseen toteutukseen.
Tietotyöläisten uusi sukupolvi
Tekoälyn kasvaessa keskeiseksi työvälineeksi, luo se tarpeen uuden tyyppiselle työntekijöille. Ihmisen tehtävä muuttuu kognitiivisen työn suorittajasta koneen työskentelyn ohjaajaksi. - Tietotyöläisistä tulee enenevästi “AI-tiiminvetäjiä”, kun he ohjaavat useita samaan aikaa työskenteleviä AI-agentteja, jotka hoitavat dedikoituja tehtäviä ja koordinoivat tehtäviä keskenään.
- Luovien alojen ammattilaisten työn painopiste siirtyy kasvavasti strategiseen ajatteluun ja tarinan kerrontaan, tekoälyn hoitaessa välivaiheiden iteroinnin ja tuotannon- Teknisissä rooleissa painopiste siirtyy itse tekemisestä enenvästi tekoälyn promptien hallinnointiin ja tekoälymallien säätämiseen.
Tällaisen kehityssuunnan ei tarvitse tarkoittaa henkilöstön vähenemistä, vaan se voi tarkoittaa myös että yksittäisten työntekijöiden tuottavuus nousee aivan uudelle tasolle. Samalla työssä viihtyminen ja työmotivaatio voivat merkittävästi parantua, kun ihmisen kognitioille huonoimmin sopivia ja kuormittavimpia tehtäviä ulkoistetaan tekoälyn tehtäviksi.
Inhimillisyydestä lisäarvoa
Kun tekoäly ottaa merkittävän osan työnteon kognitiivisesta kuormasta, saattavat inhimilliset ominaisuudet, kuten luovuus, empatia ja etiikka, nousta aiempaa suurempaan rooliin.
Luovuus ja siitä kumpuava kyky kysyä uusia ja hyödyllisiä kysymyksiä saattaa olla ihmisen arvokkain taito maailmassa, jossa tekoäly tarjoaa kaikki tarvittavat vastaukset.Maailmassa, jossa vuorovaikutuksesta yhä suurempi osa käydään erilaisten bottien ja muiden AI-rajapintojen kanssa, saattaa inhimillisestä empatiasta tulla erottautumisen ja lisäarvon lähde. Aidoilla ihmiskontakteilla saattaa olla AI-vetoisessa maailmassa samanlainen lisäarvoroolia kuin käsityöläisillä ja artesaaneilla on teollisen tuotannon maailmassa.
Eettisyys ja moraalisen kontekstin ymmärtäminen saattavat pitkään säilyä inhimillisen lisäarvon lähteinä erityisesti niillä yhteiskunnan osa-alueilla, joissa objektiivista totuutta ei välttämättä ole määriteltävissä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset kontrolli- ja kurinpitofunktiot niin organisaatioissa kuin yhteiskunnassa, oikeusjärjestelmä ja esimiestyö.
Hieman ironisesti saattaakin olla, että juuri tekoälyn aikakaudella työntekijöiden inhmillisimmät piirteet nousevat työnteossa merkittävämpään rooliin kuin koskaan aikaisemmin.
Lopuksi
Olemme tässä artikkelissa tuoneet esiin kolme tekoälyn aikakauteen liittyvää suurta kysymystä. Vastauksia näihin kysymyksiin saamme joka päivä ja viikko tekoälyn käyttöönoton edetessä. Olivat arviomme tarkalleen oikeita tai eivät, varmalta näyttää että käsillä on yksi tämän vuosikymmenen merkittävimmistä megatrendeistä, joka tulee muokkaamaan niin yritysmaailmaa, sijoitusmarkkinoita kuin työelämääkin.
Me seuraamme tekoälybuumin kehittymistä ja sen vaikutusta sijoitusmarkkinoihin tiiviisti ja pidämme sinut ajan tasalla. Jos haluat pysyä ajan tasalla niin sijoittamisen megatrendeistä kuin viimeisimmistä markkinaliikkeistä, tilaa Kvarn Pulse-uutiskirjeemme, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissa ja tutustu opettaviin artikkeleihin verkkosivuillamme!
Esitetyt tiedot ja lähteet on tarkoitettu vain havainnollistaviin tarkoituksiin. Vaikka ne on saatu luotettavina pidetyistä lähteistä, niiden tarkkuutta ei voida taata.