Mikä on indeksi sijoittamisessa? Täydellinen opas indekseihin

Tämän sisällön on tuottanut Kvarn Investment Services Oy joka on Finanssivalvonnan valvoma toimiluvallinen sijoituspalveluyritys. Sisältö on tarkoitettu ainoastaan informaatiotarkoituksiin, eikä sitä tule tulkita sijoitusneuvonnaksi tai -suositukseksi. Kaikkeen sijoittamiseen liittyy riskejä, eikä historiallinen tuotto ole tae tulevasta kehityksestä.

Indeksit sijoittamisen kompassina

Kun puhutaan sijoittamisesta, indeksit nousevat esiin lähes kaikkialla eikä syyttä. Ne ovat kuin yhteenveto koko markkinan mielialasta. Ne tiivistävät tuhansien sijoittajien päätökset yhteen lukuun, joka kertoo, miten yritykset ja toimialat voivat.

Aloittelijalle indeksit voivat tuntua aluksi vaikeilta tai etäisiltä käsitteiltä. Moni ohittaa indeksit ajatellen, että ne ovat vain ammattilaisten työkaluja, vaikka todellisuudessa ne ovat yksi parhaista tavoista aloittaa sijoittaminen. Indeksi toimii sijoittamisen karttana: se näyttää, mihin suuntaan markkina liikkuu ja antaa selkeän mittarin koko talouden terveydelle.

Indeksien avulla sijoittaja voi seurata markkinoita, vertailla tuottoja ja jopa omistaa palan koko maailmantaloutta yhden sijoitustuotteen kautta. Ne tuovat järjestystä, läpinäkyvyyttä ja ennen kaikkea rauhaa sijoittamiseen. Ilman, että tarvitsee arvailla, mitkä yksittäiset osakkeet menestyvät seuraavaksi.

Mikä indeksi oikeastaan on?

Indeksi on yksinkertaistettuna tilastollinen mittari, joka kertoo, miten tiettyjen osakkeiden tai muiden sijoituskohteiden arvo on muuttunut tietyn ajanjakson aikana. Se voi seurata esimerkiksi koko pörssin, tietyn toimialan tai tietyn markkina-alueen kehitystä. Käytännössä lähes kaikista arvopapereista ja hyödykkeistä voidaan muodostaa indeksi. Voit ajatella indeksiä markkinan “keskiarvona”, kun haluat tietää, miten yleisesti ottaen menee, katsot indeksiä.

Indekseihin ei voi sijoittaa suoraan. Niitä käytetään tiedonlähteenä ja vertailukohtana, sillä ne auttavat seuraamaan markkinoiden tai tietyn alueen yritysten kehitystä. Jos haluat sijoittaa tietyn indeksin mukaisesti, etsi sitä seuraava sijoitustuote, esimerkiksi rahasto tai ETF, joka pyrkii jäljittelemään indeksin tuottoa.

Suomessa tunnetuin esimerkki on OMX Helsinki 25 -indeksi, joka sisältää 25 vaihdetuinta osaketta Helsingin pörssissä. Yhdysvalloissa taas seuratuimpia indeksejä ovat S&P 500, joka koostuu 500 suurimmasta pörssiyhtiöstä, sekä teknologiapainotteinen Nasdaq 100. Nämä luvut kertovat, miten laajat osakemarkkinat liikkuvat, ja samalla ne toimivat mittareina talouden tilasta.

Miten indeksi rakentuu ja miten sen arvo määräytyy?

Indeksi ei ole vain satunnaisesti valittujen yhtiöiden kokoelma, vaan sen taustalla on tarkka laskentamalli. Yleisin tapa laskea indeksin arvo on markkina-arvopainotus. Tämä tarkoittaa, että mitä suurempi yritys on markkina-arvoltaan, sitä enemmän sen osakekurssi vaikuttaa koko indeksin liikkeeseen. Jos esimerkiksi iso teknologiayhtiö laskee merkittävästi, se voi painaa koko indeksin miinukselle, vaikka pienemmät yhtiöt nousisivat samaan aikaan.

Kaikki indeksit eivät kuitenkaan toimi näin. Usein käytetään tasapainotusta, jossa jokaisella yrityksellä on sama paino indeksissä. Jos indeksissä on 100 osaketta, kunkin paino on 1 %. Monilla markkinoilla ja pitkällä aikavälillä tasapainoindeksi on tuottanut markkina-arvopainoista paremmin, koska se ei ylipainota kalleimpia ja suurimpia yhtiöitä. Tämä antaa tasaisemman kuvan markkinasta, sillä yhden suuren yhtiön kurssimuutos ei hallitse kokonaisuutta.

On myös hintapainotettuja indeksejä, kuten Dow Jones Industrial Average, jossa korkeimman hinnan osakkeet vaikuttavat eniten, ja fundamenttipainotettuja indeksejä, joissa yhtiöt painotetaan taloudellisten tunnuslukujen, kuten liikevaihdon tai tuloksen, perusteella.

Hintaindeksi ja tuottoindeksi - tärkeä ero sijoittajalle

Kun tarkastelet indeksiä, on tärkeää tietää, mittaako se vain osakkeiden hinnan muutoksia vai myös osinkotuottoja. Hintaindeksi kertoo vain kurssimuutoksista, se ei huomioi yhtiöiden maksamia osinkoja. Tuottoindeksi taas olettaa, että osingot sijoitetaan takaisin indeksiin. Pitkällä aikavälillä tämä ero on valtava, sillä osingot muodostavat merkittävän osan kokonaistuotosta. Esimerkiksi 20 vuoden aikana tuottoindeksi voi kasvaa jopa kymmeniä prosentteja enemmän kuin vastaava hintaindeksi.

Jos siis haluat tietää, miten sijoituksesi oikeasti ovat menestyneet, vertaa niitä tuottoindeksiin, se antaa realistisemman kuvan kokonaistuotosta.

Eri indeksityypit ja niiden käyttötarkoitus

Indeksi ei ole vain "pörssi yleensä". Indeksejä on tuhansia, ja ne rajataan tarkoituksen mukaan: mitä haluat mitata tai omistaa.

Osakeindeksit ovat yleisin ryhmä. Ne voivat rajautua maantieteen mukaan, kuten Suomi (OMXH25), Euroalue (Euro Stoxx), yhdysvallat (S&P 500) tai koko maailma (MSCI ACWI). Tällöin ne kuvaavat alueen osakemarkkinoiden yleistä kehitystä ja sopivat sijoittajan salkun ytimeksi laajan hajautuksen vuoksi. Indeksi voidaan rajata myös yhtiökoon perusteella, jolloin seurataan suuria, keskisuuria tai pieniä yhtiöitä. Esimerkiksi Russell 2000 -indeksi seuraa yhdysvaltalaisia pienyhtiöitä. Lisäksi on toimialaindeksejä, jotka keskittyvät yksittäisiin sektoreihin, kuten teknologiaan, terveydenhuoltoon tai energiaan. Näiden avulla sijoittaja voi painottaa tiettyä alaa tai hyödyntää suhdannevaiheita. Näillä kolmella rajauksella: maa, koko ja toimiala, sijoittaja voi tarkasti valita, minkä osan markkinasta haluaa omistaa.

Korkoindeksit puolestaan seuraavat joukkolainamarkkinoita. Ne voivat koostua valtionlainoista, yrityslainoista tai inflaatiosuojatuista velkakirjoista. Valtionlainat toimivat salkussa vakaana ”puskurina”, yrityslainat tarjoavat parempaa tuottopotentiaalia mutta enemmän luottoriskiä ja inflaatiosuojatut lainat auttavat säilyttämään ostovoiman. Korkoindekseillä sijoittaja voi tasapainottaa osakeriskiä ja säätää salkun korkoherkkyyttä eli duraatiota.

Faktori- ja teemaindeksit tarjoavat sijoittajalle tavan kohdentaa sijoituksia tarkemmin kuin laajat markkinaindeksit. Niiden idea on, että ne määrittävät säännöt, joiden perusteella valitaan tietynlaisia yhtiöitä, ei koko markkinaa.

Faktori-indeksit keskittyvät tiettyihin sijoitusominaisuuksiin, joiden on havaittu tuottavan pitkällä aikavälillä keskimääräisesti paremmin. Tällaisiä faktoreita on esimerkiksi arvo (edullisesti hinnoitellut yhtiöt), kasvu (vahvaa tulos- tai liikevaihtokasvua tekevät yhtiöt), laatu (kannattavat ja vakaat yritykset), pieni yhtiökoko (small cap) sekä matalampi volatiliteetti (vähemmän hinnanvaihtelua). Tavoitteena on hyödyntää näihin tekijöihin liitettyjä pitkän aikavälin tuottoeroja.

Teemaindeksit taas puolestaan rakentuvat tietyn megatrendin tai ilmiön ympärille. Niihin valitaan yhtiöitä, joiden liiketoiminta liittyy vahvasti kyseiseen teemaan, kuten tekoälyyn, automaatioon, uusiutuvaan energiaan, puolustusteknologiaan tai digitaaliseen infrastruktuuriin. Näissä indekseissä ei ole taustalla laajaa markkinaindeksiä kuten S&P 500, vaan ne ovat räätälöityjä teemakohtaisia indeksejä, joiden valinta- ja painotussäännöt määrittää indeksintarjoaja, esimerkiksi S&P Dow Jones, MSCI, Nasdaq tai FTSE Russell.

Osakkeiden ja korkojen lisäksi on myös raaka-aineindeksejä (kuten Bloomberg Commodity ja S&P GSCI), jotka mittaavat hyödykemarkkinoiden kehitystä ja tarjoavat inflaatiosuojaa, sekä kiinteistöindeksejä (kuten FTSE EPRA Nareit), jotka seuraavat pörssinoteerattujen kiinteistösijoitusyhtiöiden arvonmuutoksia. Lisäksi VIX-indeksi mittaa markkinoiden odotettua volatiliteettia ja toimii niin sanottuna ”pelkomittarina”, sillä sen noustessa markkinoilla yleensä kasvaa epävarmuus.

Alla olevassa taulukossa on listattuna tärkeimpiä indeksejä.

Miksi sijoittaja tarvitsee indeksejä?

Indeksit ovat sijoittajan tärkeimpiä työkaluja kolmesta syystä:

Ne auttavat seuraamaan markkinaa. Indeksin avulla sijoittaja saa nopeasti käsityksen siitä, miten markkinat kehittyvät. Ei tarvitse tarkastella satoja osakkeita vaan riittää, että katsoo, mihin suuntaan indeksi liikkuu.
Ne tarjoavat vertailupisteen. Kun haluat tietää, onko oma salkkusi menestynyt hyvin, vertaile sen tuottoa sopivaan indeksiin. Jos olet sijoittanut suomalaisiin osakkeisiin, OMXH25 on luonnollinen vertailukohta.
Niihin voi sijoittaa suoraan. Indeksirahastojen ja ETF:ien avulla voit käytännössä omistaa palan koko markkinaa yhdellä sijoituksella.

Miten indekseihin sijoitetaan käytännössä?

Käytännössä sijoittaminen indeksiin onnistuu sijoittamalla rahastoon tai pörssinoteerattuun rahastoon (ETF), joka seuraa selkeästi määriteltyä indeksiä mahdollisimman tarkasti.

Indeksirahasto on rahasto, joka pyrkii seuraamaan tietyn indeksin kehitystä mahdollisimman tarkasti. Se omistaa indeksin yritykset indeksin painojen mukaisesti. Sijoituksesi arvo seuraa näin automaattisesti markkinaa, ilman että sinun tarvitsee tehdä jatkuvaa osakevalintaa.

ETF (Exchange-Traded Fund) eli pörssinoteerattu rahasto, toimii kuten indeksirahasto, mutta sillä käydään kauppaa pörssissä osakkeiden tavoin. Se antaa sijoittajalle mahdollisuuden reagoida markkinoihin nopeasti ja joustavasti. ETF:ien kulut ovat usein hyvin alhaiset, ja niiden avulla voi sijoittaa esimerkiksi eri maiden, toimialojen tai teemojen indekseihin. Samaa indeksiä voi seurata useampi ETF, joten sijoittaja voi vertailla niitä kulujen, likviditeetin ja verotuksen perusteella. Vertailussa kannattaa käyttää tuottoindeksiä (Total Return), joka huomioi myös osinkojen uudelleensijoituksen. Lue enemmän ETF-sijoittamisesta täältä.

Aktiivisemmille sijoittajille on myös johdannaisia, kuten futuureita ja optioita, sekä CFD-sopimuksia, jotka mahdollistavat sijoittamisen indeksin liikkeisiin ilman suoraa omistusta. Näissä tuotteissa voi olla mukana vipuvaikutusta, joten ne sopivat lähinnä kokeneemmille sijoittajille.

Lue lisää indeksisijoittamisesta.

Mitkä tekijät liikuttavat indeksejä?

Indeksit heijastavat markkinoiden tunnetta ja talouden tilaa. Niiden liikkeisiin vaikuttavat monet asiat:

Talousluvut: Esimerkiksi inflaatio, BKT:n kasvu ja työllisyys vaikuttavat markkinasentimenttiin.
Korkotaso: Korkojen noustessa osakkeet usein kärsivät, kun taas lasku tukee osakemarkkinoita.
Yritysuutiset: Suurten yhtiöiden tulosjulkistukset voivat heilauttaa koko indeksiä.
Poliittiset ja geopoliittiset tapahtumat: Sodat, vaalit ja kauppakiistat voivat synnyttää voimakasta heiluntaa.
Markkinatunnelma: Pelko ja ahneus vuorottelevat sijoitusmaailmassa – ja indeksit reagoivat niihin välittömästi.

Indeksisijoittamisen edut

Helppous, kustannustehokkuus ja pitkäjänteinen tuotto ovat syyt, miksi indeksisijoittaminen on monen ykkösvalinta. Kun sijoitat indeksiin, saat automaattisesti laajan hajautuksen, et siis ole riippuvainen yhden yrityksen menestyksestä. Kulut pysyvät pieninä, sillä rahastonhoitaja ei tee aktiivisia päätöksiä, vaan seuraa indeksiä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että suurin osa aktiivisesti hallinnoiduista rahastoista häviää pitkällä aikavälillä vertailuindeksilleen, etenkin kulujen jälkeen.

Lue lisää indeksisijoittamisesta ja sen eduista täältä.

Yhteenveto: miksi indeksit ovat sijoittajan paras ystävä

Indeksit tekevät sijoittamisesta ymmärrettävää ja saavutettavaa. Ne tarjoavat yksinkertaisen tavan nähdä, miten markkinat liikkuvat, ja helpon reitin päästä niihin mukaan ilman jatkuvaa seurantaa tai monimutkaisia päätöksiä. Aloittelijalle indeksit ovat kuin perusta, jolle koko sijoittaminen voidaan rakentaa: ne opettavat markkinoiden dynamiikkaa, tuovat hajautusta ja antavat mahdollisuuden kasvaa sijoittajana turvallisesti ja järkevästi.

Kun opit, mitä indeksi kertoo ja miten sitä voi hyödyntää, olet jo pitkällä matkalla kohti menestyksekästä sijoittamista. Indeksisijoittaminen ei lupaa pikavoittoja, mutta se tarjoaa todennäköisen polun vakaaseen vaurastumiseen ja juuri siinä piilee sen todellinen voima.