Miten hajauttaa sijoitukset? Hajauttamisen kultaiset säännöt - Näin rakennat kestävän sijoitussalkun

Miksi hajauttaminen on välttämätöntä? Sijoittajan paras riskiehallintatyökalu

Markkina heiluu, koska sen kuuluu heilua. Sinä et voi valita säätä, mutta voit valita varusteet. Hajautus ei lupaa ihmetuloksia, vaan jotain arvokkaampaa: tasaisemman matkan ja enemmän aikaa tehdä hyviä päätöksiä.

Hajauttaminen tarkoittaa sitä, että sijoitukset jaetaan useisiin eri kohteisiin, toimialoihin, maihin ja ajankohtiin. Tarkoituksena on estää tilanne, jossa yhden sijoituksen heikko kehitys vie mukanaan koko salkun. Kun yksi sijoitus laskee, toinen voi nousta, ja näin kokonaisuus pysyy tasapainossa.

Hajauttaminen ei ole tärkeää vain matematiikan tai tilastojen vuoksi, vaan myös sijoittajan psykologian kannalta. Ilman hajautusta salkun arvo voi heilua rajusti yksittäisten sijoitusten varassa, mikä helposti johtaa paniikkiin ja virhepäätöksiin. Hajautettu salkku tuo mielenrauhaa: kun tiedät, että salkkusi ei ole pelkkää “yhden kortin varassa pelaamista”, et säikähdä lyhyen aikavälin heilahteluja yhtä helposti. Lisäksi hajautus vähentää tarvetta ajoittaa markkinoita täydellisesti, koska et ole riippuvainen yhdestä ainoasta oikeasta osto- tai myyntihetkestä.

Hajauttaminen on siis riskienhallintaa parhaimmillaan. Se antaa sinulle mahdollisuuden pysyä mukana markkinoilla ilman, että altistut yhdelle suurelle riskille. Hyvin hajautettu salkku ei ehkä nouse nopeimmin, mutta se ei myöskään putoa jyrkimmin.

Hajauttamisen keskeiset hyödyt:

1. Riskien minimointi: Yksittäisiin osakkeisiin, toimialoihin tai maihin liittyvät riskit pienenevät. Hajautus pienentää siis yksilöllistä riskiä (yrityskohtaiset ongelmat) ja jättää salkkuun lähinnä yleisen markkinariskin. Jos yksi sijoitus epäonnistuu, muut voivat kompensoida tappion.
   
2. Volatiliteetin tasaaminen: Hajautettu salkku heilahtelee vähemmän kuin keskittynyt salkku. Eri sijoitusten arvot liikkuvat eri tahtiin, mikä tasoittaa kokonaissalkun arvonmuutoksia.Tämä tuo mielenrauhaa ja auttaa pysymään sijoitussuunnitelmassa markkinoiden heiluessa.
   
3. Vakaampi tuotto pitkällä aikavälillä: Vaikka hajautus saattaa laimentaa yksittäisten "täysosumien" tuottoja, se parantaa salkun kokonaistuottoa pitkällä aikavälillä estämällä suuria tappioita ja tasoittamalla kasvuprofiilia.
   
4. Suoja yllättäviä markkinatapahtumia vastaan: Talouskriisit, poliittiset mullistukset tai yritysskandaalit voivat iskeä odottamatta. Hajautus toimii puskurina tällaisia odottamattomia shokkeja vastaan.
   

Toki on syytä muistaa, että hajautus ei poista riskiä kokonaan. Markkinoiden myllerryksissä myös laajasti hajautettu salkku voi laskea, joskin se todennäköisesti laskee vähemmän kuin yksittäisiin kohteisiin nojaava salkku. Hajautuksen idea on tehdä riskeistä hallittavampia ja estää isoja vahinkoja, ei luvata sataprosenttista suojaa. Se on yksi sijoittamisen peruskivistä ja tärkeimmistä riskienhallintakeinoista.

Lue enemmän sijoittamisen riskeistä täältä.

Hajauttamisen haitat ja milloin se on "liikaa"?

On hyvä tunnistaa, ettei hajauttaminen ole mikään täydellinen taikaratkaisu, ja liika hajautuskin voi tietyissä tapauksissa olla haitaksi. Keskeisiä huomioita hajauttamisen rajoitteista:

• Tuottojen laimeneminen: Mitä laajemmalle hajautat, sitä lähempänä salkkusi tuotto kehittyy markkinoiden keskiarvon mukaisesti. Et välttämättä saa salkkuusi sitä yhtä “jackpotia”, joka moninkertaistaa arvonsa nopeasti, koska sen vaikutus hukkuu salkun laajuuteen. Toisaalta et myöskään koe yhtä suuria menetyksiä, mutta on hyväksyttävä, että hajautettu salkku harvoin voittaa ylivoimaisesti markkinoita, tarkoituksena on saavuttaa vakaa, hyvä keskimääräinen tuotto.
  
• Fokuksen menettäminen: Liian monien kohteiden seuraaminen voi olla työlästä. Äärimmillään salkku voi alkaa muistuttaa passiivista indeksiä ilman sen tehokkuutta ja matalia kuluja.
  
• Kustannukset: Jokainen uusi sijoituskohde voi tuoda mukanaan transaktiokuluja tai rahastojen hallinnointipalkkioita. Jos hajautat kymmeniin eri rahastoihin ja osakkeisiin, transaktiokulut ja mahdolliset päällekkäiset kulut voivat kasvaa merkittävästi. Etenkin aktiivisesti hallinnoiduissa rahastoissa on korkeammat juoksevat kulut, jotka syövät tuottoja. Hajauttaessa on siis pidettävä huolta myös kustannustehokkuudesta (esimerkiksi käyttämällä edullisia indeksirahastoja).
  

Tarkoituksena on löytää tasapaino, jossa hajautus tarjoaa riittävän suojan, mutta ei haittaa tuottopotentiaalia liikaa. Harvemmin hajautusta on liikaa, jos se on tehty järkevästi ja kustannustehokkaasti esimerkiksi indeksirahastojen avulla.

Hajauttaminen käytännössä: Neljä tasoa, joilla rakennat kestävyyttä

Tehokas hajauttaminen tapahtuu useilla eri tasoilla. Mitä useammalla tasolla hajautat, sitä vakaammaksi salkustasi tulee.

1. Hajautus omaisuusluokkien välillä: salkun perusta

Ensimmäinen ja tärkein hajautuksen muoto on jakaa sijoitukset eri omaisuusluokkiin. Eri omaisuuslajit, kuten osakkeet, korkosijoitukset, kiinteistöt, raaka-aineet tai vaikkapa kryptovaluutat käyttäytyvät eri tavoin talouden sykleissä. Tämän vuoksi ne täydentävät toisiaan. Tyypilliset omaisuusluokat ja niiden roolit salkussa ovat:

• Osakkeet ovat salkun kasvumoottori. Osakkeet tarjoavat pitkällä aikavälillä korkeimman tuotto-odotuksen, mutta myös suurimman riskin ja arvonvaihtelun. Osakemarkkinat nousevat yleensä talouden kasvaessa, mutta voivat pudota rajusti taantumissa.
  
• Korkosijoitukset (lainat ja joukkovelkakirjat) tuovat salkkuun vakautta. Korkopapereilla (kuten valtionlainoilla tai yrityslainoilla) on yleensä matalampi tuotto-odotus, mutta ne käyttäytyvät usein päinvastoin kuin osakkeet. Esimerkiksi osakemarkkinoiden laskiessa sijoittajat hakeutuvat turvaan korkomarkkinoille, mikä nostaa niiden arvoa. Korkosijoitukset tuovat siis tasapainoa ja turvaa osakeriskin vastapainoksi.
  
• Kiinteistöt: Asunnot, kiinteistörahastot tai REIT-yhtiöt tarjoavat sekä pääomankasvua että vuokratuottoja. Kiinteistöjen arvonkehitys ei aina korreloi suoraviivaisesti osake- tai korkomarkkinoiden kanssa, joten ne lisäävät hajautushyötyä. Ne voivat suojata inflaatiolta (vuokrat nousevat inflaation myötä) ja tuoda vakaata kassavirtaa.
  
• Raaka-aineet ja kulta: Kullan kaltaiset jalometallit ja muut raaka-aineet toimivat usein vastasyklisinä sijoituksina. Erityisesti kulta on perinteisesti toiminut turvasatamana epävarmoina aikoina. Kun osakkeet sukeltaa, kullan hinta monesti nousee. Raaka-aineet myös tarjoavat suojaa inflaatiota vastaan (esim. öljyn ja metallien hinnat kipuavat inflaation myötä).
  
• Vaihtoehtoiset sijoitukset: Näihin voidaan lukea esimerkiksi hedge-rahastot, pääomasijoitukset tai kryptovaluutat. Ne voivat tuoda salkkuun täysin eri riskiprofiilia. Esimerkiksi kryptovaluutat (kuten Bitcoin) liikkuvat usein omissa sykleissään ja voivat tarjota huimia tuottoja, tosin erittäin korkealla riskillä ja volatiliteetilla. Näiden paino salkussa kannattaa pitää pienenä ja ymmärtää riskit.
  

Jakamalla salkkusi useisiin omaisuusluokkiin varmistat, että aina jonkin salkun osan kulkiessa heikommin toinen osa tasapainottaa tilannetta. Vaikka aivan kaikki markkinat laskisivat samaan aikaan (kuten kävi vuonna 2022, jolloin sekä osakkeet että korkosijoitukset menettivät arvoa yhtä aikaa), monipuolinen omaisuuslajihajautus tarjoaa silti paremman suojan kuin yhden kortin varaan nojaaminen. Salkun rakenne on kuin talo: osakkeet, korot ja muut omaisuusluokat ovat talosi eri kivijalkoja, jos yksi nurkka pettää, koko talo ei silti romahda.

2. Hajautus omaisuusluokkien sisällä yhtiöihin: “yksi hitti ei tee salkkua”

Seuraava hajautuksen taso on huolehtia hajautuksesta yksittäisen omaisuusluokan sisällä, erityisesti osakesalkussa. Jos päätät sijoittaa osakkeisiin, on tärkeää ettei osakesijoituksesi ole kiinni vain yhdessä tai kahdessa yhtiössä. Yhden yhtiön menestys, tai tappio, ei saa sanella koko salkkusi kohtaloa.

Osakesijoituksissa hajauttaminen tarkoittaa esimerkiksi:

• Useita eri yhtiöitä: Älä laita kaikkea yhteen osakkeeseen. Omistamalla vaikkapa 10–20 eri yhtiön osakkeita minimoit yksittäiseen yritykseen liittyvän riskin. Yhden yhtiön huono vuosi ei kaada koko salkkua, jos rinnalla on muita yhtiöitä jotka pärjäävät.
  
• Yhtiöiden koko: Salkussa voi olla sekä suuria vakaampia jättejä (large cap) että pieniä kasvuyrityksiä (small cap). Suuryritykset tuovat vakautta ja usein osinkoja, kun taas pienyhtiöt tarjoavat kasvupotentiaalia (mutta heiluvat enemmän). Molempia kannattaa olla sopivassa suhteessa.
  
• Sijoitustyylit: Osakkeissa puhutaan esimerkiksi kasvu- ja arvo-osakkeista sekä laatuosakkeista. Kasvuyhtiöt investoivat voimakkaasti tulevaisuuden kasvuun (esim. teknologiayhtiöt), kun taas arvo-osakkeet voivat olla jo vakiintuneempia yhtiöitä, joiden arvostus on matalampi suhteessa niiden perustekijöihin. Laatuosakkeet taas ovat yhtiöitä, joilla on vahva tase ja ennustettavat kassavirrat. Hajauttamalla tyylejä (kasvu vs. arvo, syklistä vs. defensiivistä, jne.) et ole riippuvainen yhdestä markkinanarratiivista.

Muista, että ”monta eri nimikettä salkussa” ei automaattisesti tarkoita hajautusta. Jos ostat kymmentä eri teknologiayhtiötä, salkkusi on yhä hyvin kapea-alainen, vaikka rivien lukumäärä onkin kymmenen. Laaja hajautus tarkoittaa erilaisten yhtiöiden omistamista, ei vain suuren määrän nimellisesti eri osakkeita.

Käytännössä monelle piensijoittajalle tehokkain tapa hajauttaa osakesalkku on sijoittaa laajoihin indeksirahastoihin tai ETF:iin, jotka omistavat satoja tai tuhansia yhtiöitä ympäri maailman. Yksi maailmanlaajuinen indeksirahasto antaa heti valtavan yhtiökohtaisen hajautuksen, koska yhdellä sijoituksella saat murto-osan jokaisesta indeksin yhtiöstä. Tämän ydinrahaston ympärille voi sitten halutessaan lisätä suorilla osakepoiminnoilla tai teema-ETF:illä täydennyksiä, mutta varo ylittämästä omaa osaamistasi, pidä suurimmat panokset laajoissa ja vakaissa instrumenteissa, ja pienemmät “mausteet” erikoistapauksissa.

Voit lukea lisää etf-sijoittamisesta sekä ETF ja indeksirahastojen eroista.

3. Hajautus toimialoihin ja teemoihin: yksi moottori ei saa vetää koko junaa – “eri koneet, eri syklit”

Kolmas hajauttamisen taso on toimialojen välinen hajautus. Eri toimialat reagoivat talouden muutoksiin eri tavoin, ja siksi salkkuun on hyvä valita mukaan useita sektoreita. Jos salkkusi koostuu pelkästään vaikkapa teknologiayhtiöistä, olet erittäin alttiina teknologiasektorin syklisyydelle; kun teknologia-alalla tulee vaikeat ajat, koko salkkusi kärsii samanaikaisesti. Jos taas mukana on myös muita toimialoja – kuten terveydenhuoltoa, kulutustavaroita, finanssialaa, teollisuutta, energiaa jne. – on todennäköisempää, että kaikki eivät sukella yhtä aikaa.

Toimialahajautuksessa on kyse syklisten ja defensiivisten alojen tasapainosta:

• Sykliset toimialat (kuten teknologia, rahoitus, autoteollisuus, luksustuotteet) menestyvät yleensä silloin, kun talous kasvaa ja korot ovat matalalla. Ne kuitenkin kärsivät herkästi taantumassa tai korkojen noustessa, koska kysyntä voi hiipua.
• Defensiiviset toimialat (kuten terveydenhuolto, päivittäistavarat, utilities-tyyppiset eli vaikkapa sähkö- ja vesiyhtiöt) pitävät pintansa myös heikommassa taloustilanteessa, koska niiden tuotteille ja palveluille on kysyntää aina. Ne tarjoavat salkulle vakautta, kun syklisten alojen yritykset horjuvat.
  

Hyvä sektoreiden yhdistelmä tarkoittaa, että salkussasi on useita eri “moottoreita” käynnissä. Jos yksi moottori hyytyy, juna silti kulkee muiden vetämänä. Käytännön esimerkki: kun vaikkapa kiinteistöyhtiöt laskevat korkojen noustessa, terveydenhuolto- tai vaikkapa päivittäistavarakaupan yhtiöt voivat samaan aikaan nousta ja salkkusi kokonaistuotto pysyy tasaisempana. Vastaavasti öljyn hinnan lasku voi rokottaa energiayhtiöitä, mutta piristää kuljetusalan ja kuluttajasektorin näkymiä halventuneen polttoaineen myötä.

4. Hajautus maantieteisiin: “yksi markkina ei ole koko maailma”

Maantieteellinen hajautus tarkoittaa käytännössä sitä, ettei kaikki sijoitukset ole samassa maassa tai samassa taloudessa. Esimerkiksi 1990-luvun Suomessa se, jolla oli vain kotimaisia osakkeita kärsi enemmän kuin se, jolla osa varoista oli muualla. Sama logiikka pätee edelleen, vaikka talous on globalisoitunut. Yksi maa voi ajautua taantumaan, kiristää sääntelyä tai joutua luonnonkatastrofin kouriin.

Älä sorru kotikenttäilluusioon: Monella sijoittajalla on taipumus suosia oman kotimaan osakkeita (ns. home bias). Esimerkiksi suomalaisilla sijoittajilla salkku saattaa painottua vahvasti Helsingin pörssiin. Kuitenkin Suomen osakemarkkinoiden osuus maailman osakemarkkinoiden kokonaisarvosta on vain noin 0,3 %. Jos sijoitat vain Suomeen, sivuutat käytännössä 99,7 % maailman sijoitusmahdollisuuksista. Suomesta toki löytyy erinomaisia yhtiöitä, mutta hajauttamalla kansainvälisesti saat käyttöösi koko maailmanlaajuisen pelikentän ja vähennät riippuvuuttasi yhden pienen talouden kohtalosta.

Talous- ja osakemarkkinat kehittyvät eri tahtiin. Jos sijoituksesi keskittyvät vain yhteen maahan, sidot itsesi sen suhdanteisiin. Kun sijoitat eri alueille, hyödyt eri talouksien kasvusta ja vähennät riippuvuuttasi yksittäisen maan kehityksestä. Yhdysvallat tarjoaa ainutlaatuisen teknologiapainon ja syvät pääomamarkkinat, Eurooppa tuo toimialarakenteeseen teollisuuden ja kuluttajatuotteiden vakautta, Japani oman vahvan tuotantoketjunsa ja kehittyvät markkinat kasvupotentiaalia, usein suuremmalla heilunnalla. Kun omistat useita talouksia, hajautat myös poliittista ja sääntelyriskiä, joka harvoin näyttää vaaralliselta ennen kuin toteutuu.

Maantieteellinen hajautus tarkoittaa väistämättä valuuttariskiä. Eurooppalaisena sijoittajana osa salkun arvosta elää dollarin, jenin tai muiden valuuttojen mukana. Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta: osa sijoittajista valitsee euroon suojattuja ETF:iä, osa hyväksyy valuutanvaihtelun pitkässä juoksussa nollasummaksi, osa tekee vähän molempia. Tärkeintä on johdonmukaisuus. Valitse linja ja pysy siinä, sillä jatkuva edestakainen säätäminen lisää kustannuksia ja vie fokuksen sieltä, mistä tuotto oikeasti tulee.

5. Ajallinen hajautus: osto-ohjelma voittaa arvuuttelun

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, hajauttaminen kannattaa ulottaa myös ajan horisonttiin. Ajallinen hajautus tarkoittaa sitä, ettet sijoita kaikkia varojasi markkinoille kerralla, vaan jaat ostot eri ajankohtiin. Yksi yleisimmistä tavoista on toteuttaa sijoitukset säännöllisin väliajoin – esimerkiksi sijoittaa tietty summa kuukaudessa indeksiin, riippumatta markkinatilanteesta. Tätä menetelmää kutsutaan myös kuukausisäästämiseksi tai kansainvälisesti dollar-cost averaging (DCA) -strategiaksi.

Vältä näennäishajautuksen sudenkuopat

Hajauttaminen on hyvä asia, mutta vain jos se tehdään oikeasti. Valitettavasti on helppo sortua näennäishajautukseen, jossa luulee hajauttaneensa vaikka todellisuudessa salkkuun on pesiytynyt piiloriskejä. Seuraavassa muutama yleinen harhaluulo ja virhe, joita kannattaa välttää:

• Pelkkä kotimainen rahasto = pseudohajautettu salkku: Monet ajattelevat, että kun ostaa yhden indeksirahaston, salkku on automaattisesti hajautettu. Tämä pätee vain, jos rahasto itsessään on riittävän laaja. Esimerkiksi rahasto, joka sijoittaa pelkästään Helsingin pörssin suurimpiin yhtiöihin, antaa kyllä hajautusta yhtiötasolla Suomessa, mutta ei maantieteellisesti. Olet silti täysin kiinni Suomen taloudessa ja markkinassa. Samoin yksi toimialarahasto (vaikkapa pelkkä teknologiasektori-ETF) ei hajauta yli sektorirajojen. Varmista siis, että rahastosi tai ETF:si kattaa laajasti alueita ja aloja. Yksi hyvä vaihtoehto on globaali indeksirahasto, joka hajauttaa yhdellä tuotteella sekä maantieteellisesti että toimialoittain ympäri maailman.
  
• Useita rahastoja, mutta sama sisältö: Toinen sudenkuoppa on ostaa monta eri rahastoa tai ETF:ää ajatellen, että “nyt on paljon erilaisia sijoituksia”. Todellisuudessa nämä saattavat pitää sisällään samoja omistuksia. Esimerkiksi moni teknologiasektoriin sijoittava rahasto omistaa lähes väistämättä Applea, Microsoftia, Googlen emoyhtiötä Alphabetia jne. Jos omistat useita USA:n painotteisia rahastoja, on hyvin mahdollista, että omistat samoja suuria yhtiöitä moneen kertaan. Salkkusi ei silloin olekaan niin hajautettu kuin kuvittelet, vaan hyvin keskittynyt tiettyihin megayhtiöihin. Tarkista siis aina rahastojen sisältö (Top 10 -omistukset ym.) ja pyri valitsemaan rahastoja, jotka täydentävät toistensa hajautusta eivätkä vain kopioi toisiaan.
  
• “Paljon kaikkea” ilman suunnitelmaa: Ääripäänä on hajauttaminen niin laajalle, että salkussa on kymmeniä ellei satoja nimikkeitä eri rahastoja ja osakkeita, ilman mitään johdonmukaista strategiaa. Tällöin salkun hallinnointi on haastavaa ja kulutkin voivat kasaantua. Lisäksi liiallinen hajautus voi tarkoittaa, että salkkusi alkaa muistuttaa markkinaa kokonaisuutena, ikään kuin sinulla olisi indeksirahasto, mutta maksat siitä enemmän vaivaa ja kuluja kuin yhdestä oikeasta indeksirahastosta maksaisit. Oleellista on ymmärtää, mitä lisäarvoa kukin uusi sijoituskohde tuo salkkuusi. Jos et osaa perustella, miksi haluaisit vaikkapa 8. eri teknologiarahaston salkkuusi, sitä ei luultavasti kannata ottaa. Muista myös, että pelkkä lukumäärä ei takaa hajautusta: Vaikka salkussasi olisi 60 eri sijoitusta, ne voivat silti kaikki reagoida samaan riskitekijään yhtenä rykelmänä, mikäli niiden taustatekijät ovat samat. Esimerkiksi jos omistat kymmeniä eri osakkeita tai rahastoja, jotka kaikki ovat sidoksissa suuriin yhdysvaltalaisiin teknologiaosakkeisiin, on salkkusi silti käytännössä yhden teeman varassa. Vältä siis päällekkäisyyttä ja korkeaa korrelaatiota sijoitustesi välillä.

Kuulostaa ehkä paljolta huomioitavalta, mutta punainen lanka on tämä: hajauta, äläkä laita kaikkia munia yhteen koriin, mutta tiedä mitä hajautat mihin. Laadukas hajautus on kuin hyvän ruokareseptin kokoaminen: sopivasti aineksia oikeassa suhteessa. Liian yksipuolinen kokonaisuus pilaantuu helposti, mutta toisaalta kymmenien mausteiden sekamelskassa yksittäisten ainesten maku häviää eikä lopputulos välttämättä parane.

Yhteenveto

Hajauttaminen on sijoittajan parhaita ystäviä, kun puhutaan pitkäjänteisestä vaurastumisesta ja riskien hallinnasta. Oikein toteutettu hajautus rakentaa salkusta kestävän ja joustavan: se kestää markkinoiden yllätykset, tarjoaa tasaisempaa tuottokehitystä ja helpottaa sijoittajan elämää vähentämällä huolta yksittäisten sijoitusten kohtalosta. Oleellista on ymmärtää, että hajautus on monitasoinen työkalu: omaisuusluokkien, yhtiöiden, toimialojen, maantieteiden ja ajan suhteen. Vain näin varmistat, että salkkusi oikeasti hajautuu, eikä kyse ole pelkästä näennäisestä hajauttamisesta.

Toisaalta hajauttamiseenkin voi liittyä sudenkuoppia. Liian yksipuolinen salkku altistaa tarpeettomalle riskille, mutta toisaalta hajautuksen hajottaminen äärimmilleen voi tehdä kokonaisuudesta sekavan ja tuotto-odotukseltaan lattea. Siksi hajautuksessa, kuten sijoittamisessa aina, tarvitaan harkintaa ja suunnitelmallisuutta. Pyri noudattamaan edellä mainittuja “kultaisia sääntöjä” ja pidä salkkusi rakenteen punainen lanka mielessä.

Lopuksi on hyvä muistaa, että sijoitussalkku ei ole vain lista omistuksia, vaan sarja tietoisia valintoja. Jokainen valinta on pala tulevaisuuttasi: mihin uskot, millaista riskiä haluat kantaa, ja miten varaudut odottamattomaan. Hajauttamalla valitset viisaasti monenlaista, et veikkaa kaiken osuvan yhden onnenkantamoisen varaan. Kun pohjatyö on tehty hyvin ja salkku rakennettu huolellisesti hajauttaen, voit luottavaisin mielin “antaa hajautuksen tehdä työnsä” vuosien ja vuosikymmenten mittaan. Se turvaverkko, jonka olet punonut, on valmiina pitelemään sinua, kun talouden nuorallakävely väistämättä välillä horjahtelee. Silloin kiität itseäsi siitä, että et laittanut kaikkea yhteen koriin. Onnea matkaan hajautetun ja kestävän sijoitussalkun rakentamisessa!