Sijoittajan silmin: Strategiana trendin seuraaminen

Sijoitusmaailmassa on pitkään pidetty lähes kiveen hakattuna totuutena, että "osta ja pidä" on erityisesti piensijoittajalle oikea tapa vaurastua. Meille on opetettu, että markkinoiden ajoittaminen on mahdotonta ja että sijoittajan ainoa toivo on purra hammasta läpi laskumarkkinoiden siinä toivossa, että lopulta uusi nousumarkkina paikkaa sijoitussalkun arvon laskun korkojen kera. pelastaa tilanteen.

Buy-and-hold strategia toimii erinomaisesti markkinaympäristössä, jossa osakemarkkina liikkuu ylöspäin suhteellisen tasaisesti ja suhteellisen pienellä volatiliteetilla. Tällöin salkun arvon heilahtelut pysyvät maltillisina, ja sijoitusten arvon lasku kurotaan kiinni suhteellisen nopeasti.

Finanssikriisin jälkeinen noin kahdenkymmenen vuoden ajanjakso on on pääsääntöisesti ollut tällaista aikaa. 

Pisin ajanjakso, jonka S&P 500-indeksiin sijoittanut sijoittaja on saattanut joutua olemaan tappiolla, on ollut noin kaksi vuotta vuosina 2022-2024.

Finanssikriisin jälkeinen aika on ollut osta-ja-pidä-sijoittajalle varsin suotuisaa aikaa. On kuitenkin hyvä olla tietoinen siitä, että osakemarkkinoilla on nähty toisenlaisiakin jaksoja.

IT-kuplan huipulla S&P 500-indeksiin sijoittaneen sijoittajan sijoitukset pysyivät tappiolla käytännössä katkeamatta noin 13 vuotta. Tämä on varsin pitkä aika odotella, erityisesti jos omat sijoitukset on suunniteltu turvaamaan esimerkiksi omaa eläkkeelle siirtymistä.

Jälkikäteen on toki helppo sanoa, että IT-kupla oli poikkeuksellinen markkinatilanne, ja sen huipulla sijoittaminen poikkeuksellisen huonoa tuuria.Alla olevasta graafista voidaan kuitenkin nähdä, että 1900-luvulla vastaavia tuotottomia jaksoja on nähty useita. Vuoden 1929 pörssikuplan huipulla sijoittanut sai odotella sijoitusten voitolle kääntymistä noin 25 vuotta.

Myös 1960-luvun puolivälissä sijoittaneella tappion puolella odottelua kertyi yli kymmenen vuotta.

Buy-and-hold on sijoittajan paras ystävä silloin, kun osakekurssit kipuavat ylöspäin tasaiseen tahtiin. Yllä olevasta näemme kuitenkin, että tämä ei ole itsestään selvä asiantila, ja olemme nähneet jopa vuosikymmenten mittaisia jaksoja, jolloin osakeindeksit eivät ole kohonneet lainkaan.

Mikä avuksi?

Kaksi keskeistä työkalua tämän osakemarkkinan ennakoimattomuuden hallintaan ovat perinteisesti olleet:

1. Hajautus
2. Trendin seuraaminen

Hajautuksen indiana on, että sijoitussalkku koostetaan eri sijoituskohteista, joilla kaikilla on positiivinen tuotto-odotus, mutta joiden arvonkehitykset ideaalitapauksissa olisivat toisistaan riippumattomia. Tällöin oltaisiin useammin ajasta tilanteessa, jossa ainakin osa sijoituskohteista kehittyisi suotuisasti. Tämän toivotaan pehmentävän salkun arvon laskua ja lyhentävän jaksoja, joina salkun arvon kehitys on negatiivinen.

Hajautuksen hinta on luonnollisesti, että vähentäessään salkun arvon laskua, se vähentää se myös salkun arvon nousua. Samat vähäriskiset komponentit, jotka toimivat hidastavina laskuvarjona salkun arvon laskiessa, toimivat hidastavina riippana salkun arvon noustessa.

Voisiko sijoittaja sitten syödä kakkunsa ja säästää sen? Olisiko mahdollista osallistua markkinaan silloin kun se näyttää olevan noususuunnassa ja poistua kun se näyttää olevan laskusuunnassa?

Tätä “Graalin maljaa” tavoitteleee trendin seuraamisen (trend following) strategia.

Trendin seuraamisen strategia

Trendin seuraamisen strategia perustuu oletukseen, että osakeindeksit todennäköisemmin jatkavat nykyiseen suuntaansa. Oletus on, että nousussa olevat kurssit jatkavat nousuaan, ja laskevat kurssit laskuaan.

Ensimmäisenä on syytä korostaa, että tämä oletus ei suinkaan ole tuulesta temmattu. Trendien (ns. time-series momentum) jatkuvuutta sijoitusmarkkinoilla on tutkittu tieteellisesti melko paljon, ja sen havaittu olevan yksi sijoitusmarkkinoiden vahvimmin toistuvista ilmiöistä.

Trendin seuraamisen strategiassa tunnistetaan kuitenkin myös, että tämä oletus on ennemmin tai myöhemmin väärässä. Mikään trendi ei jatku loputtomiin. Siksi strategiaan on määritetty yksi tai useampia kynnysehto, joiden täyttyessä trendin katsotaan päättyneen.

Yksinkertaisimmillaan trendin seuraamisen kriteeri voi olla: onko S&P 500-indeksi korkeammalla vai mtalammalla kuin tasan vuosi sitten? Ensimmäisessä tapauksessa sen katsotaan olevan nousutrendissä ja jälkimmäisessä tapauksessa vastaavasti laskutrendissä. Olipa trendin suunta kumpi tahansa, trendinseuraamisen strategiassa vallitsevan trendin oletetaan jatkuvan.

Tällaisen trendin seuraamisen strategian suurin hyöty on, että se suojelee sijoittajaa katastrofaalisilta kurssilaskuilta. Alla olevasta graafista voidaan nähdä, kuinka tämä yksinkertainen strategia sekä 2000-luvun alun IT-kuplassa että 2008 finanssikriisin kynnyksellä ohjasi sijoittajan poistumaan osakemarkkinoilta, ennen kuin varsinainen kurssiromahdus alkoi.

Myös 1920-luvulla tämä strategia suojasi sijoittajaa suurilta kurssipudotuksilta. 1960-luvulla alkaneessa poikittais iikkeessä strategia puolestaan mahdollisti tästä sahaamisesta hyötymisen, ohjaamalla sijoittajan pois markkinasta lähellä huippulukemia ja takaisin markkinaan uuden nousun alkaessa.

Trendin seuraamisen strategiaa voikin ajatella ennen kaikkea sijoittajan ottamana vakuutuksena. Se suojaa suurilta, mahdollisesti koko henkilökohtaista taloutta heiluttavilta sijoitussalkun arvon laskuilta.

Kuten kaikilla vakuutuksilla, on myös trendi seuraamisella hinta, joka vakuutuksen ottajan on maksettava. Jatkuvasti nousevilla, mutta voimakkaan volatiileilla markkinoilla se saattaa ohjata sijoittajan hetkellisesti pois markkinoilta, nousun silti jatkuessa. Tällöin sijoittaja voi joutua hyppäämään takaisin jatkuvaan nousutrendiin mahdollisesti myyntihintaa korkeammalla ostohinnalla. Finanssikriisin jälkeinen aika on pääsääntöisesti ollut tällaista ajanjaksoa.

Trendin seuraamista harjoittava sijoittaja siis hyväksyy pienen tappion mahdollisuuden, kulkeakseen pois suuren tappion mahdollisuuden. Se tarkoittaa pienten, ärsyttävien mutta suuressa kuvassa vähämerkityksellisten tappioiden kokemista, mutta samalla poistaa erityisesti aloittavien sijoittajien suurimman pelon: katastrofa alisen romahduksen, josta toipuminen kestää vuosia tai ei tapahdu ikinä.

Milloin trendien seuraamisesta on  suurin hyöty?

1. Trendin seuraaminen on arvokkainta pitkän aikavälin nousumarkkinoiden (ns. secular bull market) ulkopuolella. Nämä ovat ajanjaksoja, jolloin osakemarkkinat eivät liiku johdonmukaisesti ylöspäin. Hyvä esimerkki tällaisesta ajanjaksosta on 1960-1970-luku.

Kuten aiemmin todettua, finanssikriisin jälkeen olemme eläneet yhtäjaksoisessa pitkän aikavälin nousumarkkinassa lähes 20 vuotta. Tarkoituksemme ei ole ennustaa tämän nousumarkkinan päättymistä, mutta on hyvä tiedostaa, että kyseessä on yksi finanssimarkkinoiden historian pisimmistä yhtäjaksoisista nousuista.

2. Trendin seuraaminen on erityisen arvokasta silloin, kun tarve realisoida sijoitukset on ajallisesti lähellä. Tällainen tilanne saattaa olla esimerkiksi eläköitymisen tai muun taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavan muutoksen  (esim. ensimmäisen omistusasunnon hankkiminen) lähestyessä. Tällaisessa tilanteessa sijoittajalle on hyödyllistä, että oman sijoitussalkun arvo ei ole esimerkiksi 50 prosenttia huippulukemien alapuolella juuri silloin sijotukset olisi tarpeen realisoida.

3. Trendin seuraaminen on erityisen hyödyllistä myös sijoittajalle, jolla sijoitetulla pääomalla on vaihtoehtoiskustannus. Mikäli osakeindeksit ovat laskumarkkinassa ja raaka-aineiden (kuten kulta) hinnat nousevat, voi osakkeisiin sidotun pääoman vaihtoehtoiskustannus olla huomattava.

Trendin seuraamisen työkalut

Edellä esitetty 12 kuukauden muutoksen seuraaminen on hyvin yksinkertainen malli trendin seuraamisesta. Tyypillisiä tapoja markkinan trendin määrittämiseen ovat erilaiset liukuvat keskiarvot, kuten klassinen 200 päivän liukuva keskiarvo (kts. graafi alla).

Trendin kääntymisen kriteereinä voidaan käyttää tämän keskiarvon ylittymistä tai alittumista, tai keskiarvon suunnan kääntymistä. Myös kahden eri mittaisen (esimerkiksi 50 ja 200 päivän) keskiarvojen leikkaamista käytetään usein.

Liukuvien keskiarvojen lisäksi on runsaasti yhä monimutkaisempia trendi-indikaattoreita, kuten painotetut liukuvat keskiarvot, Donchianin kanavat, Relative Strength Index ja monet muut. Aloitteleva sijoittaja saa näiden viidakossa päänsä helposti pyörälle ja huonossa tapauksessa luopuu koko trendin seuraamisessa.

Oleellista ei ole yrittää löytää yhtä optimaalista trendi-indikaattoria. Kukaan ei tiedä mikä on tulevaisuudessa paras mahdollinen liukuvan keskiarvon pituus. 

Hyvä lähtökohta on yksinkertaisesti valita yksi (esimerkiksi 200 päivän liukuva keskiarvo), ja alkaa havainnoida kuinka se käytännössä toimii omassa sijoitusstrategiassa. On myös hyvä pitää mielessä, mikä on trendin seuraamisen tavoite: markkinoiden nousupotentiaalille altistuminen ja samalla katastrofaalisten lopputulemien poissulkeminen.

Lopuksi

Tässä artikkelissa on käsitelty trendin seuraamista sijoittajan työkaluna. Trendin seuraaminen on erinomainen strategia erityisesti silloin, kun halutaan vähentää sijoittamiseen liittyvää riskiä, sillä sen avulla voidaan sulkea pois huonoimmat lopputulemat.

Sitä toimiiko trendin seuraaminen seuraavan vuoden aikana paremmin vai huonommin kuin osta-ja-pidä, ei meistä kukaan voi varmuudella tietää. Monen sijoittajan kohdalla trendin seuraaminen kuitenkin tarjoaa tavan sijoittaa vähemmällä stressillä ja paremmilla yöunilla, erityisesti silloin kun sijoittajan talouden kokonaistilanne ei mahdollista vuosien (tai vuosikymmenten) odottelua mahdollisista laskumarkknoista toipumiseen.

Lisää tietoa sijoitusmarkkinoiden trendeistä ja tämän hetken markkinatilanteesta löydät tilaamalla Kvarn Pulse-uutiskirjeemme ja seuraamalla meitä sosiaalisen median kanavissa. Markkina liikkuvat ja me pidämme sinut ajan tasalla, kuullaan siis pian!