*Vieraskynä artikkeli toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Osinkoinsinööri kanssa. Kirjoitus on vierailevan asiantuntijan näkemys.

Yrityksen osakekurssi voi laskea kymmeniä prosentteja muutamassa viikossa ilman että mikään yhtiön liiketoiminnassa on todellisuudessa muuttunut. Tämä on sijoittamisessa arkipäivää, mutta sen kestäminen monelle yllättävän vaikeaa, varsinkin kyseisen laskun keskellä. Siinä missä laadukkaan salkun rakentaminen on taitolaji, niin arvonvaihtelukin on ja sitä voi opetella kestämään. Arvonvaihtelun kestäminen ei ole synnynnäinen ominaisuus, joka löytyy vain harvalta ja valitulta sijoittajalta.

Pitkä sijoitushorisontti muuttaa volatiliteetin merkitystä

Volatiliteetti ja riski sekoitetaan usein toisiinsa, vaikka ne eivät ole sama asia allekirjoittaneen mielestä. Volatiliteetti tarkoittaa arvon heiluntaa eli sitä, että salkun arvo näyttää eri luvun tänään kuin eilen. Riski taas tarkoittaa pysyvän pääoman menetyksen mahdollisuutta eli sitä, että rahat ovat lopullisesti poissa.

Arvonvaihtelu on silti vain yksi sijoittamiseen liittyvistä epävarmuuksista. Markkinariskiin, yhtiöriskiin ja sijoittajan omaan käyttäytymiseen liittyvistä riskeistä voi lukea tarkemmin Sijoittamisen riskit -oppaasta.

Pitkällä sijoitushorisontilla nämä kaksi erkanevat toisistaan selvästi. Osakemarkkinat ovat historiallisesti toipuneet jokaisesta laskusta, myös niistä järkyttävän suurista, kuten 1930-luvun lamasta, öljykriisistä, IT-kuplasta, finanssikriisistä, ja koronapörssiromahduksesta. Jokaisen jälkeen kurssit ovat palanneet ja nousseet uusiin ennätyksiin. Kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä yksittäisen vuoden tai edes muutaman vuoden lasku näyttää historiallisessa kuvaajassa lähinnä pieneltä notkahdukselta.

Todellinen riski ei siis piile siinä, että salkun arvo heiluu, vaan siinä, että sijoittaja joutuu myymään väärään aikaan joko pakon edessä tai paniikissa. Volatiliteetti muuttuu riskiksi vasta silloin, kun sijoitushorisontti on liian lyhyt suhteessa sijoitusaikaan tai kun sijoittaja itse tekee siitä riskin realisoimalla tappiot laskun pohjalla, kun pää ei enää kestä katsoa punasta huutavia pörssikursseja.

Tästä syystä sijoitushorisontin määrittäminen etukäteen on vähintään yhtä tärkeää kuin salkun rakenteen optimointi. Jos rahoja todennäköisesti tarvitsee muutaman vuoden sisällä, osakepainon volatiliteetti on aidosti riski, koska toipumiselle ei välttämättä ole aikaa. Jos horisontti taas on kymmeniä vuosia, sama heilunta on lähinnä matkan varrella koettua epämukavuutta, ei uhka tavoitteelle. Allekirjoittaneen mielestä ei edes kannata sijoittaa, jos horisontti on vain pari vuotta.

Arvonvaihtelu on normaali osa sijoittamista

Tilastojen mukaan osakemarkkinat tekevät vuosittain kymmenen prosentin korjausliikkeen, vaikka vuosi olisi lopulta päättynyt plussalle. Yksittäisten yhtiöiden osalta heilunta on vielä rajumpaa kuin hajautetun indeksin, johon on hyvä varautua, jos yksittäisiä osakkeita lähtee poimimaan, kuten allekirjoittanut.

Arvonvaihtelu ei ole jäänyt minullekaan pelkälle teorian tasolle, kun koronaviruksen aiheuttamassa pörssiromahduksessa 2020 osakesalkkuni arvo laski muutaman viikon aikana lähes 60 prosenttia. Tämän lisäksi useampi yksittäinen omistukseni on puolittunut tai laskenut jopa 70 prosenttia omistusaikanani, ilman että olisin yhtiöiden liiketoiminnassa nähnyt vastaavaa romahdusta. Kurssi ja liiketoiminnan arvo eivät liiku käsi kädessä lyhyellä aikavälillä, vaan kurssi heijastaa markkinoiden tunnetilaa. Liiketoiminnan arvo muuttuu hitaammin ja perustellummin, jota allekirjoittaneen on paljon helpompi ymmärtää kuin tunteita.

Näiden kokemusten jälkeen on helpompi suhtautua seuraavaan laskuun analyyttisesti ja kysyä itseltä, onko yhtiön kilpailuasema tai kassavirran tuottokyky muuttunut. Ja keskittyä vähemmän siihen, miltä kurssikäyrä näyttää. Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on ei, kurssilasku on markkinoiden ylireagointia, ei signaali myydä.

Tämä ei tarkoita, että lasku pitäisi jotenkin sivuuttaa tunteettomasti. Salkun arvon puolittuminen muutamassa viikossa tuntuu konkreettisesti helvetin pahalta, vaikka tietäisi historian ja tilastot ulkoa. Ero kokeneen ja aloittelevan sijoittajan välillä ei olekaan siinä, ettei lasku ahdistaisi, vaan siinä, ettei ahdistus johda toimintaan, joka lukitsee tappion pysyväksi. Pahimmassa tapauksessa tappioiden lisäksi sijoittajan mieleen jää kuvottava olo sijoittamista kohtaan ja harrastus päättyy siihen, joka tulee maksamaan elämän aikana vielä enemmän kuin mitä pörssilaskussa meni.

Sijoittamisessa suurimmat virheet eivät aina synny tiedon puutteesta, vaan siitä, miten pelko, epävarmuus ja tappiot vaikuttavat omaan toimintaan. Tätä aihetta käsitellään tarkemmin artikkelissa Sijoittamisen psykologia: arvo vs. momentum.

Vinkit arvonvaihtelun kanssa elämiseen

Allekirjoittaneen sijoitusura alkoi vuonna 2015, minkä jälkeen pörssitaipaleelle on tullut kriisejä kuin sieniä sateella. Vaikka opin edelleen uutta sijoittamisen saralla, alkaa suurin osa asioista olemaan jo tuttuja tai rimmaamaan vanhojen asioiden kanssa. Tämän vuoksi päätin lopettaa tekstiä vinkkeihini arvonvaihtelun kanssa elämiseen hyvässä yhteiselossa.

Kirjoita sijoitussuunnitelma ylös etukäteen. Kun sijoitushorisontti, tavoitteet ja hajautusperiaatteet on kirjattu paperille rauhallisena hetkenä, niihin on helpompi palata kriisin keskellä kuin keksiä perusteluja tyhjästä pörssin ollessa punaisella. Hyvän pohjan suunnitelman rakentamiselle antavat myös sijoittajan kymmenen kultaista nyrkkisääntöä.

Automatisoi säästäminen. Kuukausisäästäminen eli DCA-strategia tasaa hankintahintaa yli syklien eikä vaadi ajoituspäätöksiä juuri silloin, kun päätöksenteko on epäluotettavimmillaan. Tähän kannattaa käyttää edullista välittäjää, joka mahdollistaa pienempienkin summien fiksun sijoittamisen.

Hajauta yli omaisuuslajien ja yhtiöiden. Hyvin toteutetussa sijoitusten hajauttamisessa osakkeet, rahastot, kryptovaluutat ja mahdollisesti muut omaisuuslajit reagoivat eri tavalla eri markkinatilanteissa, mikä tasoittaa koko salkun heiluntaa yksittäistä sijoitusta paremmin.

Pidä puskuri erillään sijoitussalkusta. Jos lähikuukausien menot on katettu käteisellä tai muulla matalariskisellä omaisuuslajilla, ei tarvitse koskaan myydä osakkeita pakon edessä juuri silloin kun hinnat ovat alhaalla.

Rajoita salkun seuraamista. Päivittäinen kurssien tuijottaminen tuottaa enemmän ahdistusta kuin hyötyä. Harvemmin katsottu salkku tuottaa paremmin kuin jatkuvasti seurattu.

Käytä laskuja mahdollisuuksien mukaan hyödyksi, ei myyntipisteinä. Kun kurssi laskee merkittävästi, kannattaa palata yhtiön perusteisiin sen sijaan, että reagoi pelkkään osakekurssiin. Jos perusteet pitävät, kurssilasku on usein tilaisuus, ei uhka.

Vertaa salkkua tavoitteeseen, ei ATH(huippu)-lukemaan. Mielikuva salkusta jää herkästi kiinni sen kaikkien aikojen korkeimpaan arvoon, jolloin jokainen sen alle jäävä lukema tuntuu tappiolta. Oikeampi vertailukohta on oma pitkän aikavälin tavoite ja sen toteutumisen aikataulu. Pyri katsomaan pidemmälle kuin muut sijoittajat.

Hyväksy, ettei ajoitusta voi hallita tai tehdä täydellisesti. Kukaan ei osta systemaattisesti pohjilta eikä myy systemaattisesti huipuilta, ei edes ammattilainen. Kun tämän hyväksyy lähtökohtana eikä epäonnistumisena, arvonvaihtelun aiheuttama itsesyytös vähenee huomattavasti.

Arvonvaihtelusta ei koskaan pääse kokonaan eroon, eikä se ole edes tavoite. Tavoite on rakentaa itselleen sellainen suunnitelma ja ajattelutapa, ettei heilunta enää muuta omaa sijoitustoimintaa, jolloin siitä tulee vain taustakohinaa pitkän aikavälin tuoton rinnalla.

Hyvää kesää kaikille ja onnistuneita sijoituksia!