Tässä artikkelissa luodaan katsaus kryptosijoittamisen vuoden 2023 lähtökohtiin, ensimmäisen vuosipuoliskon neljään merkittävimpään signaaliin ja lähitulevaisuuden näkymiin.
Kryptovaluuttojen vuosi 2022 seurasi 2020-2021 rajua nousumarkkinaa, ja siitä muodostui lopulta yksi kryptomarkkinahistorian turbulenteimmista. Vuodelle leimaa antavia piirteitä oli loppuvuoden 2021 kurssihuipusta alkanut, kiristyvän makrotaloudellisen ympäristön vauhdittama laskumarkkina, sekä heikkenevän markkinatilanteen paljastamat skandaalit. Näistä merkittävimpiä olivat toukokuussa tapahtunut algoritmisen vakaavaluutta Terran romahdus, tätä seuranneet kryptolainauspalvelu Celsiuksen ja hedge-rahasto 3AC:n kaatumiset kesä-heinäkuussa ja viimeisenä maailman 3. suurimman kryptovaluuttapörssi FTX:n skandaalinkäryinen kaatuminen marraskuussa. Nämä, yhdessä keskuspankkien historiallisen nopeiden koronnostojen kanssa johtivat laskumarkkinaan, jossa koko kryptomarkkinan arvo laski vuoden aikana noin 60%.
Voimakkaiden kurssilaskujen ja dramaattisten uutisten perusteella on helppo nähdä samanaikaisilla tapahtumilla kausaliteettia. On kuitenkin mielenkiintoista tarkastella tapahtumia myös pelkästään rahapolitiikan ja globaalin likviditeetin näkökulmasta. Olisiko kryptovaluuttojen kurssikehitys ollut olennaisesti erilaista ilman alalla tapahtuneita skandaaleja? Kuva 2 viittaa, että ei ainakaan aivan yksiselitteisesti. On melko helppoa nähdä, kuinka ainakin pääpiirteittäin samansuuntainen kurssikehitys olisi voinut toteutua pelkästään makrotalouden muutosten seurauksena. Terran ja FTX:n romahdukset saattoivat vain nopeuttaa markkinalaskua, joka likviditeetin supistuessa olisi nähty joka tapauksessa.
Yhtä kaikki, syistä riippumatta on selvää että vuosi 2022 oli kryptovaluutoille turbulenssin ja rajun laskumarkkinan aikaa, ja vuoteen 2023 lähdettiin markkinasentimentin ollessa heikompi kuin pitkään aikaan.
Kryptovaluuttasektorin ammattisanastoon on vakiintunut termi kryptotalvi . Sillä viitataan useita kertoja toistuneeseen ilmiöön, jossa raju nousumarkkina taittuu yhtä rajuksi markkinalaskuksi, kurssit perinteisempien omaisuusluokkien mittapuulla “romahtavat”, markkinasentimentti muuttuu voimakkaan negatiiviseksi, ns. turistit poistuvat markkinasta ja suuren yleisön ja median kiinnostus kryptovaluuttoja kohtaan hiipuu.
Tästä viitekehyksestä tarkastellen näyttäisi siltä, että vuotta 2023 on eletty kryptokevään merkeissä. 2022 loppuvuoden jyrkkää laskumarkkinaa on seurannut yhtä voimakas nousumarkkina, ja esimerkiksi suurimman kryptovaluutta bitcoinin kurssi on noussut noin 80% vuoden alusta. Mielenkiintoinen nyanssi on myös, että bitcoinin kurssi on kirjoitushetkellä käytännössä samassa, missä se oli ennen vakaavaluutta Terran romahdusta ja siitä alkanutta loppuvuoden markkinaturbulenssia. Voisi siis ajatella, että vuoden 2022 karhumarkkina olisi nyt käyty läpi ja skandaaleista päästy yli.
Vaikka bitcoinin kurssi on alkuvuodesta käyttäytynyt huomattavan vahvasti, jotkin muut tekijät saavat suhtautumaan varovaisemmin kryptokevään etenemiseen. Bitcoinin kurssikehityksen (+80% YTD) varjossa vähemmälle huomiolle helposti jää, että muu kryptomarkkina on alkuvuonna noussut huomattavasti hitaammin. Tämä tulee ilmi, jos bitcoinin lisäksi laskuista jätetään pois toiseksi suurin kryptovaluutta ether (+59% YTD). Kahden suurimman kryptovaluutan ulkopuolinen kryptomarkkina on näihin verrattuna hädin tuskin liikahtanut lainkaan (+13% YTD.)
Tämän kurssinousujen eron seurauksena yksi kryptomarkkinan keskeisistä indikaattoreista, ns. Bitcoin-dominanssi (Bitcoinin osuus koko kryptomarkkinan arvosta) on noussut noin kymmenen prosenttiyksikköä, ja bitcoin muodostaa kirjoitushetkellä jo yli 51% koko kryptomarkkinan arvosta.
Tämän kaltainen Bitcoin-dominanssin merkittävä kasvu viittaa kryptomarkkinalla edelleen vallitsevaan varovaisuuteen. On syytä muistaa, että vaikka kryptovaluutat lähtökohtaisesti ovat korkean riskin sijoituskohde, kryptovaluuttojen kategorian sisällä bitcoin edustaa sen vähiten riskipitoista kohdetta. Alkuvuonna markkinaan tulleet uudet pääomat on allokoitu bitcoiniin, ja markkinan sisällä pääomien kiertosuunta on ollut ensisijaisesti korkeamman riskin ns. alt-coineista vähemmän riskiseen bitcoiniin. Tämä ei vielä viittaa suureen riskinottohalukkuutteen. Yhdistettynä bitcoinin voimakkaaseen kurssinousuun se voi kuitenkin kieliä varautuneesta optimismista, joka olisi tyypillistä nousumarkkinan alkuvaiheelle.
Voimakkaiden markkinaliikkeiden lisäksi vuoden ensimmäisellä puoliskolla nähtiin paljon tapahtumia kryptovaluuttoja ja niihin liittyvien palveluja koskevan sääntelyn saralla. Sääntelyn suhteen Yhdysvallat ja EU näyttävät valinneen täysin erilaiset lähestymistavat.
Euroopassa sääntelyä tehdään proaktiivisesti ja mahdollisuuksien rajoissa myös alan toimijoita konsultoiden, pyrkimyksenä luoda olosuhteet, joissa kryptoalan toimijoilla olisi riittävä regulatiivinen varmuus uuden liiketoiminnan kehittämiseen ja investointien tekemiseen. Merkittävänä askeleena tässä kehityksessä oli Euroopan parlamentissa huhtikuussa hyväksytty MiCA (Markets in Crypto Assets)-säädös, joka loi lainsäädännöllisen kehyksen kryptovarojen omaisuusluokalle. Säädös on saanut kryptoalan toimijoiden piirissä kiitosta, ja sitä pidetään varsin onnistuneena, huomioiden kuinka vaikeaa nuoren ja nopeasti kehittyvän toimialan sääntely luonnollisesti on.
Yhdysvalloissa taas kryptovaluutat näyttävät päätyneen valvovien instituutioiden voimakkaan köydenvedon keskelle. Köydenvedon vastapuolina ovat Yhdysvaltain arvopaperikomissio (Securities and Exchange Commission, SEC) ja futuuri- ja johdannaiskauppaa valvova CFTC (Commodity Futures Trading Commission). Valvojien toimivaltakiistan keskiössä on epäselvyys siitä, luokitellaanko kryptovaluutat ja muut digitaaliset omaisuusluokat arvopapereiksi (security) vai hyödykkeiksi (commodity). Ensimmäinen vaihtoehto veisi kryptovaluutat SEC:n toimivallan alle, jälkimmäinen taas CFTC:n. Vallitseva epäselvyys oikeasta luokittelusta ja siitä seuraavasta valvovien toimielinten toimivallan ulottumisesta on johtanut mm. tilanteeseen, jossa vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla SEC on haastanut maailman suurimman pörssilistatun kryptovaluuttapörssi Coinbasen oikeuteen arvopaperilainsäädännön rikkomisesta, ja samaan aikaan Coinbase on haastanut SEC:n oikeuteen yksiselitteisten säännösten puuttumisesta.
Näkemyksemme on, että kaikki yllä kuvattu on välttämätöntä kasvukipua matkalla kohti toimialan regulatiivista selkeyttä. Euroopassa kehitys vaikuttaa kulkevan jouhevammin ja vähemmällä vastakkainasettelulla valvojien ja alan toimijoiden kesken. Yhdysvalloissa prosessiin liittyy enemmän valvovien instituutioiden keskinäistä toimivallan selvittelyä ja osin myös poliittista jännitettä, jossa poliitikot pyrkivät positioimaan itsensä joko voimakkaasti kryptovaluuttoja vastustaviksi tai niiden kehitystä edistäviksi. Saattaa olla, että regulatiivisen selkeyden saavuttaminen kestää näiden tekijöiden vuoksi Yhdysvalloissa Eurooppaa kauemmin, mikä ainakin väliaikaisesti saattaa antaa EU-alueelle kilpailuetua kryptoalan yritysten ensisijaisena sijaintina.
Yksi kryptovaluuttasektorin lähes Graalin maljan aseman saavuttanut tavoite on kryptovaluuttoihin kohdistuvien ETF-tuotteiden saaminen Yhdysvaltain markkinoille. Alalla on vahva näkemys, että pörssilistatut rahastotuotteet toisivat kryptovaluuttomarkkinat sellaisten suurten sijoittajaryhmien saataville, joilla olisi halukkuutta sijoittamiseen, mutta sääntely tai teknologisten edellytysten puute estää suoraan kryptovaluuttoihin sijoittamisen.
Ensimmäinen Bitcoin ETF-hakemus jätettiin jo vuonna 2013, Gemini-kryptopörssin perustaneiden Winklewossin veljesten toimesta. Toistaiseksi SEC on systemaattisesti hylännyt kaikki Bitcoinin spot-kauppaa koskevat ETF-hakemukset. Perusteluiksi hakemusten hylkäämiselle SEC on esittänyt mm. huolen mahdollisesta markkinamanipulaatioista, regulatiivisesta epäselvyydestä ja sijoituskohteen volatiliteetin aiheuttamasta riskistä sijoittajille. Nämä perustelut asettuvat kuitenkin hieman outoon valoon, kun huomioidaan että vuonna 2021 SEC hyväksyi Bitcoin-futuureja koskevan ETF:n, ja vuonna 2023 ensimmäisen Bitcoin-futuuri vipu-ETF:n. On vaikea nähdä, kuinka Bitcoiniin sijoittaminen futuurien kautta, erityisesti vivutettuna, kärsisi vähemmän SEC:n perusteluinaan ilmaisemista huolen aiheista, kuin samaan omaisuuserään sijoittaminen spot-ETF:n kautta.
Kryptosektorin Bitcoin ETF-toiveet saivat uutta potkua kesäkuussa 2023, kun maailman suurin varainhoitaja BlackRock jätti oman Bitcoin ETF-hakemuksensa. BlackRock on sijoitusmaailman jättiläinen. Se hallinnoi noin yhdeksän biljoonan (9 000 000 000 000) dollarin varallisuutta, ja sillä katsotaan olevan Yhdysvalloissa myös merkittävää poliittista painoarvoa. BlackRockin historia ETF-hakemuksissa on myös vaikuttava: lähes 600 jätetystä hakemuksesta kautta aikain vain yksi on hylätty. Markkinoiden vahva hypoteesi on, että BlackRockin päätös jättää hakemus kertoo yhtiöllä olevan painavat syyt olla luottavainen hakemuksensa läpi saamisen suhteen. Tämä taas tarkoittaisi, että muutettuaan tähän astista linjaansa Bitcoin ETF:n suhteen SEC:n tulisi yhdenvertaisuuden periaatteen mukaisesti hyväksyä muutkin vastaavat hakemukset. Pian BlackRockin hakemuksen jälkeen useat muutkin toimijat jättivät omat hakemuksensa, mukana mm. toinen finanssimaailman jättiläinen Fidelity (hallinnoitavat varat yli neljä biljoonaa dollaria).
Finanssimaailman suurimpien toimijoiden ETF-hakemukset herättävät markkinoilla merkittävää optimismia, ja bitcoinin kurssi nousi parissa päivässä noin 20%. Luonnollisesti on toki muistettava, että kysymys on vasta hakemuksista, ja yhtäkään Bitcoin ETF:ää ei ole vielä hyväksytty. Joka tapauksessa kysymys on merkittävän positiivisesta askeleesta kohti kryptovaluuttojen kasvavaa validaatiota sijoituskohteena.
Siinä missä vuosi 2022 edusti kryptovaluutoille markkinahuipulta alas laskettelua ja toimialalle kertyneistä epäterveistä piirteistä puhdistautumista skandaalien kautta, vuosi 2023 näyttää tähän mennessä vahvasti toipumisen ja seuraavaan nousumarkkinaan valmistautumisen vuodelta. Markkina on vahvistunut Bitcoin-vetoisesti, ja BlackRockin kaltaisten instituutioiden validointi hiljalleen kääntää kryptovaluuttojen suuren yleisön narratiivia suotuisaan suuntaan.
Seuraavaan Bitcoinin puoliintumiseen on kirjoitushetkellä aikaa alle 300 päivää. Yhdistettynä otollisiin makrotaloudellisiin olosuhteisiin, neljän vuoden välein tapahtuva Bitcoinin puoliintuminen on tähän mennessä joka kerta laukaisssut voimakkaan nousumarkkinan. Lue lisää Bitcoinin puoliintumisesta ja kryptomarkkinoiden syklisyydestä Learning-artikkelistamme. Suurin ilmassa leijuva kysymysmerkki on toki vielä makrotalouden suunta ja se, millaista keskuspankkien rahapolitiikkaa tulemme vuonna 2024 näkemään.
Aiemmille Bitcoinin puoliintumisille tunnusomaista on ollut, että niitä edeltävä vuosi on vietetty edestakaisen kurssiliikkeen merkeissä. Tänäkään vuonna ei olisi lainkaan yllättävää, jos alkuvuonna koettua voimakasta nousua seuraisi vuoden toisella puoliskolla vielä korjausliike vastakkaiseen suuntaan. Tälläkään kertaa volatiliteetin iskiessä ei kryptosijoittajan kannata panikoida, vaan ennemmin harkita, olisiko sitä mahdollista käyttää hyväksi ostopaikkojen tai lyhyemmän aikavälin treidauksen muodossa.
Kvarn Learning-materiaalin sisältämä aineisto on tuotettu ainoastaan markkinointiviestinnän tarkoitukseen. Mitään Kvarn Learning-materiaalin kautta välitettävää informaatiota ei tule käsittää tarjouksena tai kehotuksena tehdä mitään osto- tai myyntipäätöksiä eikä muuksi kehotukseksi sijoitustoimenpiteisiin mistään sijoituskohteesta. Learning-materiaalin kopiointi tai sen sisällön lainaaminen ilman Kvarnin antamaa nimenomaista hyväksyntää on kielletty. Learning-materiaalissa esitetyt tiedot koskevat materiaalin kirjoittamisaikaan vallinnutta tilannetta, ja tiedot voivat tai ovat voineet muuttua. Kvarn Capital Oy ei takaa Learning-materiaaliin sisältyvän tai Learning-materiaalissa viitatun tiedon oikeellisuutta tai täydellisyyttä.
