Tarkastallessamme lohkoketjun käyttömahdollisuuksia maksamiseen, on meidän syytä aivan ensimmäisenä erottaa toisistaan maksamisessa käytettävä yksikkö ja maksamisessa käytettävä väline.
Perinteisestä maailmasta tuttu esimerkki selventää:
Suorittaessasi maksun euro-alueella, käyttämäsi maksun yksikkö on euro. Maksun väline puolestaan on esimerkiksi käteinen tai tilisiirto. Suorittaessasi maksun lohkoketjun avulla, maksun väline on kyseisen lohkoketjun transaktio. Maksun yksikkö voi olla ketjun natiivi token (kuten bitcoin tai ether), tai jokin muu kyseisessä lohkoketjussa oleva token.
Lohkoketju ja sen natiivi token on yleensä nimetty eriävillä nimillä, kuten Ethereum-lohkoketju ja sen natiivi token ether. Vanhimman kryptovaluutta Bitcoinin tapauksessa niillä on, havainnollisuuden kannalta hieman epäonnekkaasti, sama nimi. Tämän vuoksi tässä tekstissä viitataan vakiintuneen tavan mukaisesti lohkoketjuun isolla alkukirjaimella (Bitcoin) ja lohkoketjun tokeniin pienellä alkukirjaimella (bitcoin).
Miksi maksuyksikön ja maksuvälineen erottaminen toisistaan on tarpeellista? Toimiva maksaminen edellyttää sekä toimivaa maksuyksikköä että toimivaa maksuvälinettä. Voit olla sitä mieltä, että Yhdysvaltain dollari on maailman paras maksuyksikkö (iso osa maailmasta on samaa mieltä kanssasi). Voit kuitenkin samalla tunnistaa, että käteismuotoinen dollari soveltuu hyvin huonosti suurimpaan osaan nykypäivän maksamisesta. Samoiten voit pitää tilisiirtoja itsellesi erinomaisena maksuvälineenä, mutta jos vastaanottamasi tilisiirron maksuyksikkö on Argentiinan peso (inflaatio kirjoitushetkellä n. 100% p.a.), maksutapahtuma tuskin on mielestäsi paras mahdollinen.
Lohkoketjut tarjoavat maksamiseen uusia vaihtoehtoja sekä maksuyksiköiden että maksuvälineiden muodossa. Jotta pystymme arvioimaan niiden käyttökelpoisuutta nyt ja tulevaisuudessa, on meidän purettava lohkoketjumaksaminen näihin kahteen komponenttiin, ja arvioitava niiden vahvuuksia ja heikkouksia erillään. Seuraavassa tarkastelemme bitcoinia, joka on suurin maksamiseen käytettävä kryptotoken.
Käytännössä ehkä tärkein hyvän maksuyksikön ominaisuus on, että sen ostovoiman tulisi pysyä lyhyellä aikavälillä riittävän vakiona, tai ainakin riittävän ennustettavana. Maksuyksikön ennustettavasta ostovoimasta seuraa, että myyjä on yhtä halukas luopumaan siitä, kuin ostaja vastaanottamaan sitä. Tässä suhteessa bitcoinia ei vielä voida pitää hyvänä maksuyksikkönä. Sen arvo ei historiallisesti ole ollut vakaa edes lyhyellä aikavälillä, vaan ollut hyvin volatiili, samalla kuitenkin trendin ollessa voimakkaasti ylöspäin.
On huomautettava, että historiallisen kehityksen perusteella bitcoinin arvonnousu on hidastuvaa, ja toisaalta sen volatiliteetti vähenee [kuva 1]. Jatkuessaan nämä kaksi kehityssuuntaa voisivat johtaa tilanteeseen, jossa bitcoinin arvo vakiintuisi riittävän vakaaksi, jotta sitä voitaisiin käyttää maksuyksikkönä. Tällä hetkellä tästä ollaan kuitenkin vielä kaukana, emmekä ennusta että kyseinen skenaario tulisi toteutumaan ainakaan lähitulevaisuudessa.
Kuva 1. Bitcoinin markkinahinnan kehitys ja sen logaritminen regressiokäyrä. Lähde: Benjamin Cowen
Tässä kohden on myös syytä lyhyesti kommentoida Bitcoinia sijoituskohteena. Sitä että Bitcoin ei ole tällä hetkellä hyvä maksuyksikkö, ei tule sekoittaa sen kelpoisuuteen sijoituskohteena. Historiallisesti Bitcoinin arvo on noussut merkittävästi, ja siihen tehdyn sijoituksen sekä absoluuttinen että riskikorjattu tuotto ovat olleet erinomaisia. Sama piirre, joka on tehnyt Bitcoinista historiallisesti erinomaisen sijoituskohteen, tekee siis siitä samalla käyttökelvottoman maksuyksikön. Bitcoin voi olla joko hyvä sijoituskohde tai hyvä maksuyksikkö, mutta ei molempia samanaikaisesti. Mikäli Bitcoinista jonain päivänä tulee hyvä maksuyksikkö (eli olet halukas luopumaan siitä vaihtaaksesi sen hyödykkeisiin), on se tuolloin lakannut olemasta hyvä sijoituskohde.
Kun olemme tarkastelleet Bitcoinia maksamisen yksikkönä, ja todenneet sen ainakin tällä hetkellä soveltuvan huonosti siihen tehtävään, voimme seuraavaksi tarkastella itse lohkoketjua maksamisen välineenä. Jos unohdetaan lohkoketjussa käytettävään maksuyksikköön liittyvät piirteet, miten lohkoketju erottuu muista maksamisen välineistä?
Saattaa olla hieman yllättävää, mutta perinteisistä maksutavoista lohkoketjumaksaminen muistuttaa luonteeltaan suurelta osin käteistä.
Miksi näin? Kuten käteisellä maksaessa, maksu siirtyy suoraan maksajalta maksun vastaanottajalle, kulkematta välikäsien kautta. Maksu ei kulje pankkien tai maksunvälittäjien kautta, eikä sen toteuttamiseen tarvita kolmannen osapuolen lupaa tai hyväksyntää. Ulkopuolinen toimija ei siis voi pysäyttää maksua, tai vaatia maksajalta tai maksun vastaanottajalta lisätietoja tai selvityksiä maksusta. Lohkoketjussa tapahtunutta maksua ei myöskään voida jälkikäteen kumota.
Lohkoketjumaksaminen eroaa käteisellä maksamisesta kahdella ratkaisevalla piirteellä. Ensimmäisenä, puhtaasti digitaalisena tapahtumana lohkoketjumaksaminen ei luonnollisesti ole käteisen tavoin riippuvainen fyysisistä etäisyyksistä. Toisena, toisin kuin käteismaksamisesta, lohkoketjumaksamisesta jää lohkoketjuun jälki, ja tapahtuneet transaktiot voidaan jäljittää. Sivuhuomiona on mainittava, että joissakin lohkoketjuissa jäljitettävyyttä on pyritty tekemään vaikeaksi tai mahdottomaksi (Monero, Zcash). Nämä ns. privacy coinit eivät kuitenkaan ole saaneet merkittävää käyttöönottoa, eikä Kvarn pidä niitä pitkäjänteisen kryptosijoittajan näkökulmasta relevantteina.
Välikäsien puuttumisen lisäksi lohkoketjumaksamisella on kaksi leimallista piirrettä perinteisiin maksutapoihin verrattuna:
Perinteisissä maksutavoissa olemme tottuneet siihen, että viive maksun tekemisen ja toteuttamisen välillä riippuu käytettävästä maksutavasta.
Lohkoketjumaksamisen erityispiirre on, että vastaanottajan fyysisellä sijainnilla ei ole merkitystä maksun toteutumisen viemään aikaan. Transaktio toteutuu samassa ajassa vieressä istuvan henkilön matkapuhelimeen, tai toiselle puolelle maailmaa. Tyypillisesti Bitcoin-transaktiot vievät noin tunnin, ja Ethereum-transaktiot verkon käyttöasteesta riippuen 1-30 minuuttia.
Lohkoketjussa tapahtuvien maksujen viive tarkoittaa, että ne ovat joissain tilanteissa erittäin hitaita ja toisissa erittäin nopeita. Päivittäisessä maksamisessa, joka tyypillisesti tapahtuu käteisellä tai maksukortilla, lohkoketjumaksaminen on vielä tällä hetkellä liian hidasta ollakseen käytännöllistä. Useiden kymmenien minuuttien odotusaika on epäkäytännöllistä lähes missä tahansa reaalimaailmassa tapahtuvassa maksutapahtumassa.
Toisaalta tilanteissa, joissa perinteinen tilisiirto tapahtuisi pankkien välillä tai erityisesti ulkomaille, lohkoketjumaksamista voidaan pitää erittäin nopeana. Tilisiirtojen viedessä useita päiviä, lohkoketjussa maksu siirtyy edelleen kymmenissä minuuteissa. Mikäli tilisiirron toteutumisjaksolle osuu viikonloppuja tai muita ei-pankkipäiviä, kasvaa ajallinen ero entisestään.
Kuten ajallisella viiveellä, myös lohkoketjumaksamisen kustannuksilla on erityispiirteitä, jotka kontekstista riippuen tekevät siitä joko hyvin kallista tai hyvin edullista.
Toisin kuin perinteiset maksutavat, lohkoketjumaksujen kustannukset eivät riipu vastaanottajan fyysisestä sijainnista, eivätkän siirrettävän summan suuruudesta. Lohkoketjumaksun kustannus riippuu ainoastaan lohkoketju-verkon ruuhkaisuusasteesta, ja tehtävän maksun kiireellisyydestä. Sekä Bitcoin- että Ethereum-transaktioiden kustannus on tyypillisesti ollut muutamia dollareita, nousten hetkellisissä ruuhkapiikeissä muutamaan kymmeneen dollariin.
Kuten lohkoketjumaksamisen ajallinen viive, on myös sen kustannus jokapäiväisessä maksamisessa melko korkea, eikä sitä voida pitää erityisen kilpailukykyisenä perinteisiin maksutapoihin verrattuna. Ulkomaille suuntautuvissa tai erityisen suurissa maksuissa lohkoketjumaksamisen kustannuksia voidaan pitää huomattavan alhaisina. Samalla muutaman dollarin kustannuksella siirtyy miljoona (tai miljardi) dollaria minne tahansa maailmassa.
Lohkoketjumaksamisen ominaisuuksien tarkastelun lopuksi on syytä sanoa muutama sana lohkoketjujen skaalausratkaisujen vaikutuksista maksamiseen.
Lightning-verkko on Bitcoin-verkon päälle rakennettu protokolla, jonka tarkoitus on mahdollistaa Bitcoin-verkon transaktiokapasiteetin merkittävä lisäys, nopeuttaa transaktioita ja alentaa kustannuksia. Lightning-verkko perustuu käyttäjien välisten “kanavien” avaamiseen, joiden kautta ja joita yhdistelemällä voidaan tehdä maksuja, ilman että jokaista yksittäistä transaktiota tarvitsee kirjoittaa Bitcoin-lohkoketjuun ja odottaa sille vahvistuksia.
Lightning-verkon teknisen toteutuksen tarkempi kuvaus ansaitsee oman Learning-artikkelinsa, mutta tässä yhteydessä riittää todeta, että sillä todellakin on mahdollistaa merkittävästi alentaa maksutapahtumien kustannusta ja kestoa. Lightning-verkossa maksutapahtumat toteutuvat minuuttien sijasta sekunneissa, ja maksun kustannukset liikkuvat dollarien sijaan tyypillisesti muutamissa senteissä. Tämä tekee Lightning-verkosta näiltä osin käytettävyydeltään kilpailukykyisen perinteisten maksukorttien kanssa.
Lightning-verkko on kryptovaluuttojenkin mittapuulla varsin nuori protokolla (käynnistettiin vuonna 2018), ja sisältää vielä selkeitä vastapuoliin, likviditeettiin ja regulaatioon liittyviä riskejä. Sen arvolupaus perinteisiä maksukortteja vastaavista maksukustannuksista ja -ajoista on merkittävä ja sen tähänastinen adaptaatio on ollut varsin nopeaa. Laajemman adaptaation tiellä on kuitenkin vielä merkittäviä epävarmuustekijöitä, joten maksuratkaisuna siihen kannattaa toistaiseksi suhtautua kiinnostuneen varovaisesti.
Ethereum-verkon käyttöasteen noustessa sen transaktiomaksut ovat nousseet merkittävästi, mikä on luonut tarpeen ns. Layer 2-ratkaisuille. Näiden ideana on Bitcoin Lightning-verkon tavoin, että jokaista yksittäistä transaktiota ei kirjoiteta Ethereum-lohkoketjuun, vaan transaktiot tuodaan Ethereumiin isommissa “nipuissa”. Tällä saavutetaan merkittäviä säästöjä sekä ajallisesti (saman Layer 2:n sisällä tapahtuvat transaktiot toteutuvat lähes välittömästi) että rahallisesti (Layer 2-transaktioiden kustannus on suuruusluokkana n. kymmenesosa Ethereum-transaktioista).
Kuva 2. Layer 2- ratkaisujen toimintaperiaate. Käyttäjien transaktiot paketoidaan, ja viedään Ethereum-lohkoketjuun yhtenä nippuna (batch)
Layer 2-ratkaisut ovat vielä hyvin nuoria. Tämän hetken suurimmat Layer 2-ratkaisut, Arbitrum ja Optimism, julkaistiin molemmat vuonna 2021. Niiden tuottama lisäarvo on kuitenkin ilmeinen ja Layer 2:lle on helppo ennustaa valoisaa tulevaisuutta. Yleistyessään ne avaavat runsaasti lisää käyttökohteita kaikille Ethereum-tokeneille, kuten stablecoineille (kts. alla). Uskomuksemme onkin, että Layer 2-ratkaisut tulevat olemaan avainasemassa lohkoketjupohjaisen maksamisen yleistymisessä.
Kaiken edellä kuvatun perusteella voidaan siis tehdä kaksi johtopäätöstä:
1. Lohkoketjut, kuten Bitcoin tai Ethereum, omaavat maksuvälineinä merkittäviä etuja perinteisiin maksujärjestelmiin nähden. Tietyissä maksamisen segmenteissä, kuten maiden välisessä tai pankkien aukiolojen ulkopuolella tapahtuvassa kiireellisissä maksuissa, ne tarjoavat vakavasti otettavan vaihtoehdon perinteisen pankkijärjestelmän maksunvälitykselle.
2. Lohkoketjujen natiivit tokenit, kuten bitcoin tai ether, eivät tällä hetkellä sovellu laajamittaisen maksamisen yksiköiksi. Vakaissa taloudellisissa oloissa, joissa lyhyen aikavälin luottamus kansalliseen fiat-valuuttaan on korkealla, natiivien tokenien lyhyellä aikavälillä volatiili markkina-arvo tekee niistä fiat-valuuttaa vähemmän haluttuja. Natiivit tokenit nousevat varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi lähinnä tilanteissa, joissa fiat-valuuttaan liittyvä epäluottamus, esimerkiksi pelko hyperinflaatiosta, kasvaa niin suureksi että natiivit tokenit alkavat näyttää vähäriskisemmältä vaihtoehdolta.
Näistä kahdesta johtopäätöksestä seuraa, että puhtaaseen bitcoineilla maksamiseen olemme tuskin lähivuosikymmeninä siirtymässä, ainakaan ilman talousjärjestelmän totaalista romahtamista. Herää kuitenkin kysymys, olisiko mahdollista löytää tapoja yhdistää fiat-valuutan lyhyen aikavälin vakaa arvo, ja lohkoketjun tarjoamat maksamisen kasvaneet mahdollisuudet?
Olemme yllä saaneet todeta, että lohkoketjuteknologialla on ilmeisiä teknisiä vahvuuksia maksujen siirtämisessä. Toisaalta lohkoketjujen natiivit tokenit eivät ainakaan vielä ole soveltuvia maksuyksiköiksi. Fiat-valuutoilla puolestaan on vahvuutena laaja käyttö ja yleinen hyväksyttävyys, mutta niihin liittyvä tekninen infrastruktuuri jättää paljon toivomisen varaa. Tästä herää luonnollisesti kysymys, olisiko näiden kahden järjestelmän yhdistelmällä mahdollista saavuttaa parhaita puolia molemmista?
Tähän asti näiden kahden järjestelmän yhdistämiseen on löytynyt kaksi kiinnostavaa ratkaisua:
Stablecoinien ideana on luoda token, jonka arvo on sidottu johonkin lohkoketjun ulkopuoliseen omaisuuserään. Vaikka arvo voi periaatteessa olla sidottu mihin tahansa riittävän likvidiin omaisuuteen, käytännössä kaikkien suurimpien stablecoinien arvo on sidottu Yhdysvaltojen dollariin. Arvon sitominen on yleensä toteutettu tokenin liikkeellelaskijan takauksella, jossa liikkeellelaskija sitoutuu pitämään hallussaan vakuutta 1:1-suhteessa tokenin markkina-arvoon, ja lunastamaan tokenit 1:1 suhteessa. Toisin sanoen, stablecoin USDC:n liikkeellelaskija Circle sitoutuu pitämään taseessa USDC:n markkina-arvoa vastaavaa määrää dollareita, ja pyydettäessä lunastamaan USDC- tokenit yhden dollarin kappalehinnalla.
Stablecoinit monelta osin saavuttavat lohkoketjuteknologian ja fiat-valuutan parhaiden puolien yhdistämisen. Niiden avulla mikä tahansa määrä dollareita voidaan minuuteissa siirtää minne tahansa maailmassa, kellon ympäri ja viikonpäivistä riippumatta. Osapuolten käyttämillä pankeilla, asuinvaltioilla tai asuinvaltioiden valuutoilla ei ole merkitystä maksun nopeuteen, eikä siirrettävällä summalla maksamisen kuluihin. Lue lisää stablecoineista Learning-sarjan aikaisemmasta osasta
Ainoa osa-alue, jossa suurimmat stablecoinit eivät täysin hyödynnä lohkoketjun potentiaalia, on kolmansista osapuolista irtaantuminen. Kuten edellä todettu, suurimmat stablecoinit ovat liikkeellelaskijoidensa takaamia, ja täten riippuvaisia liikkeellelaskijastaan. Jos liikkeellelaskijan taloudellinen tilanne heikkenee, tai sen toiminta esim. viranomaisten toimesta estettäisiin, menettäisi ko. stablecoin luotettavuutensa. Tästä saatiin hetkellisesti näyte keväällä 2023, kun kävi ilmi, että em. USDC:n liikkellelaskija Circlen pankkitalletuksista osa oli vaikeuksiin joutuneessa Silicon Valley Bankissa. Fiat-valuutoilla taatut stablecoinit tuovat siis maksamiseen lohkoketjun tekniset edut, mutta eivät vapauta maksun osapuolia kokonaan riippuvuuksista kolmansiin osapuoliin.
Stabelcoinien ohella toinen kiinnostava ratkaisu lohkoketjun teknisten etujen ja fiat-valuutan vakaan arvon yhdistämiseksi on maksuyhtiö Striken vuonna 2022 julkaisema malli. Striken Send Globally-palvelu toimii seuraavasti:
Koko prosessi vie aikaa muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin, mikä on kansainvälisissä maksuissa hämmästyttävän nopea suoritus. Koska palveluun ei kuulu kiinteitä maksuja, se soveltuu perinteisistä maksunvälittäjistä poiketen hyvin myös pieniin rahansiirtoihin.
Striken palvelu on havainnollistava esimerkki siitä, kuinka lohkoketjulla (Bitcoin) ja tokenilla (bitcoin) on kummallakin omat ominaisuutensa ja käyttötapauksensa. Toisaalta Striken palvelu on toki täysin keskittynyt ja luotettuihin kolmansiin osapuoliin perustuva, eli varsinaisesta kryptovaluuttojen alkuperäisestä eetoksesta siinä ei ole enää paljoa jäljellä. Ennen kaikkea se on kuitenkin havainnollistava esimerkki siitä, kuinka hyvin lohkoketjuteknologia ja krypto-tokenit ovat integroitavissa perinteiseen finanssijärjestelmään, molempien parhaiden puolien yhdistämiseksi.
Kuten olemme nähneet, tarjoaa lohkoketjuteknologia hyvin kiinnostavia uusia mahdollisuuksia maksamiseen. Lohkoketjujen teknologisilla ominaisuuksilla maksamiseen on mahdollista saada merkittäviä tehokkuushyötyjä alempien kustannusten ja nopeamman toteuttamisen kautta. Ainakin lähitulevaisuudessa maksaminen kuitenkin tarvitsee maksuyksikökseen laajasti hyväksytyn ja lyhyellä aikavälillä arvoltaan vakaan fiat-valuutan, kuten Yhdysvaltain dollarin. Stablecoinit ja Striken kaltaiset ratkaisut ovat kiinnostavia esimerkkejä perinteisen finanssijärjestelmän ja uuden teknologian kohtaamisesta. Lohkoketjussa tapahtuvan maksamisen yleistyminen saattaa tarkoittaa merkittävää kasvua niiden pohjana toimiville lohkoketjujen natiiveille tokeneille, kuten bitcoin ja ether, joten kryptosijoittajalla on syy seurata tätä sektoria erityisen tarkasti.
Kvarn Learning-materiaalin sisältämä aineisto on tuotettu ainoastaan markkinointiviestinnän tarkoitukseen. Mitään Kvarn Learning-materiaalin kautta välitettävää informaatiota ei tule käsittää tarjouksena tai kehotuksena tehdä mitään osto- tai myyntipäätöksiä eikä muuksi kehotukseksi sijoitustoimenpiteisiin mistään sijoituskohteesta. Learning-materiaalin kopiointi tai sen sisällön lainaaminen ilman Kvarnin antamaa nimenomaista hyväksyntää on kielletty. Learning-materiaalissa esitetyt tiedot koskevat materiaalin kirjoittamisaikaan vallinnutta tilannetta, ja tiedot voivat tai ovat voineet muuttua. Kvarn Capital Oy ei takaa Learning-materiaaliin sisältyvän tai Learning-materiaalissa viitatun tiedon oikeellisuutta tai täydellisyyttä.
