Learning-sarjan edellisessä artikkelissa kuvattiin Bitcoinin syntyä ja ensimetrejä vastareaktiona Suuren Finanssikriisin aiheuttamaan pettymykseen perinteisiä finanssi-instituutioita kohtaan. Avoimiin lohkoketjuihin perustuvien hajautettujen rahoitusjärjestelmien (decentralized finance, DeFi) synnyintarinan juuret voidaan nähdä tässä samassa pettymyksessä, joskin vähemmän dramaattisena.
Perinteinen, ns. keskittynyt rahoitusjärjestelmä nojaa vahvasti taloudellisina välittäjinä (financial intermediaries) toimiviin instituutioihin. Taloudellisia välittäjiä ovat esimerkiksi pankit, vakuutusyhtiöt ja pörssit. Taloudellisten välittäjien ensisijainen tehtävä on yhdistää markkinoilla osapuolia, joiden intressit täydentävät toisiaan (esimerkiksi osakkeiden myyjät ja ostajat). Tämän lisäksi ne tuovat toimijoiden välille luottamusta, aggregoivat (yhdistelevät) kysyntää ja tarjontaa sekä tuovat mittakaavaetuja.
Taloudellisilla välittäjillä on ollut taloudellisessa vuorovaikutuksessa suuri rooli taloudelliseen vuorovaikutukseen kuuluvan kitkan vähentäjinä. Erityisen suuri tämä rooli on ollut aikana ennen internetiä, jolloin informaation siirtäminen markkinaosapuolien välillä on ollut erityisen vaikeaa, hidasta ja kallista.
Tärkeän roolinsa ja tuottamiensa hyötyjen lisäksi taloudellisten välittäjien käyttöön liittyy usein myös ongelmia:
Nämä taloudellisiin välittäjiin liittyvät yleisesti tunnetut haitat, yhdistettynä Suuren Finanssikriisin luomaan uudistushenkeen, Bitcoinin maailmalle esittelemään lohkoketjuun ja Ethereumin tunnetuiksi tekemiin älysopimuksiin loivat pohjan 2010-luvun lopulla alkaneelle tekno-sosiaaliselle liikkeelle, jota kutsutaan nimellä hajautettu rahoitus (DeFi).
Tästä kontekstista nousi kehityssuunta, jota tänään kutsutaan nimellä DeFi (decentralized finance, hajautettu rahoitus). DeFi-liikkeen katsotaan yleensä alkaneen vuonna 2017, mutta merkittävästi liike sai tuulta purjeisiin kesällä 2020, johon viitataan vakiintuneesti DeFi-kesänä (DeFi summer).
Ensimmäisenä DeFista on hyödyllistä ymmärtää, että se ei ole yksi tietty protokolla, sovellus tai palvelu, joka toteuttaisi yhtä tiettyä toimintoa. Se on enemmänkin teknologis-sosiaalinen kehityssuunta, ohjaava periaate ja idealisaatio, joka pyrkii
DeFi:n toimintaperiaatteen ymmärtämiseksi on välttämätöntä lyhyesti kuvata kolme sen pohjalla olevaa teknistä konseptia, älysopimukset (smart contracts), likviditeetin tarjoajat (liquidity providers) ja oraakkelit (oracles).
Älysopimuksella tarkoitetaan lohkoketjuun kirjoitettua lyhyttä tietokoneohjelmaa, joka siihen määritettyjen ehtojen täyttyessä suorittaa tietyt toimenpiteet (IF-THEN-periaate). Nimestään huolimatta ne eivät siis ole erityisen älykkäitä eivätkä myöskään juridisia sopimuksia, vain pieniä tietokoneohjelmia. Älysopimuksella voidaan esimerkiksi lukita tietty määrä kryptovaluuttaa määräajaksi, ja määrittää se tietyn ehdon täyttyessä siirtymään toiseen lompakkoon.
Likviditeetin tarjoajat ovat DeFin käyttäjiä, jotka tarjoavat tokeneitaan DeFi-protokollan käyttöön. Käyttäjän tokenit lukitaan protokollan käytettäväksi, jolloin hän saa vaihdossa tokenin, jonka avulla hän pystyy lunastamaan DeFi-protokollalle käyttöön antamansa tokenit myöhemmin takaisin. Likviditeetin tarjoaja saa tokeniensa käyttöön antamisesta korvauksen, joka on luonteeltaan taloudellinen ja/tai protokollan hallinnointiin oikeuttava.
Oraakkelit puolestaan ovat palveluntarjoajia, jotka toimittavat älysopimuksiin tietoa ulkopuolisesta maailmasta. Tällä hetkellä oraakkeleilla tuotavaa tietoa ovat esimerkiksi kryptovaluuttojen tai osakkeiden markkinahinnat, mutta niillä voidaan tuoda periaatteessa mitä tahansa tietoa, jonka lähteeseen voidaan riittävästi luottaa.
Yksinkertainen esimerkki, kuinka älysopimuksia ja oraakkeleja voitaisiin käyttää:
Vakuutuksen myöntäjä voi olla keskitetty taho (kuten perinteinen vakuutusyhtiö) tai sadoista yksittäisistä likviditeetin tuottajista muodostuva pooli, joka automatisoidusti myöntää vakuutuksia älysopimuksessa määritetyillä ehdoilla. Säätiladata voi tulla yksittäiseltä oraakkelilta, tai hajautetulta oraakkeliverkostolta.
Esitetty esimerkki luo kuvaa DeFin toiminnasta. Taloudellisen transaktion (esim. laina tai vakuutus) molemmilla puolilla voi olla suuri määrä vastapuolelleen ja toisilleen tuntemattomia toimijoita, joiden resursseja aggregoidaan ja allokoidaan automatisoidusti älysopimuksilla. Älysopimukset ovat läpinäkyviä ja kaikkien osapuolten auditoitavissa.
DeFin idea on siis poistaa välikädet sieltä, missä ne eivät ole ehdottoman välttämättömiä. Subjektiivisuus ja tulkinnanvaraisuus korvataan yksiselitteisellä koodilla. Transaktion osapuolten ei tarvitse luottaa toisiinsa, eikä edes tietää ketä nämä ovat. Osapuolet luottavat ainoastaan keskellä olevaan älysopimukseen, jonka koodi ja toiminta on kaikkien osapuolten todennettavissa.
Kirjoitushetkellä (kevät 2023) DeFi-protokolliin lukittujen tokenien kokonaisarvo (Total Value Locked, TVL) on noin 50 miljardia dollaria.
Suurimpia DeFi-protokollia ovat:
MakerDAO: Hajautettu lainausprotokolla, josta käyttäjät voivat lainata dollariin sidottua vakaavaluutta DAI:ta. MakerDAO TVL kirjoitushetkellä noin kahdeksan miljardia dollaria.
Aave: Hajautettu lainausprotokolla. Kehittäjä suomalainen Stani Kulechov. TVL kirjoitushetkellä noin kuusi miljardia dollaria.
Uniswap: Hajautettu kryptopörssi, jossa käyttäjät voivat vaihtaa kryptotokeneita ilman keskitettyä välittäjää. TVL kirjoitushetkellä noin neljä miljardia dollaria.
DeFin vahvuudet voidaan jakaa perustavanlaatuisiin ja teknisiin. Perustavanlaatuiset syntyvät DeFin perusrakenteesta ja niiden voidaan katsoa jo realisoituneen. Tekniset vahvuudet puolestaan kasvavat DeFin hyödyntämien protokollien kypsyessä, DeFi-sovelluskehittäjien määrän kasvaessa, ja sovellusten käyttäjien määrän kasvaessa.
DeFin perustavanlaatuisia vahvuuksia ovat:
Vastapuoliriskin vähentäminen
DeFi-protokollat mahdollistavat kysynnän ja tarjonnan tehokkaan aggregoimisen “pooleiksi”, jolloin taloudelliset toimijat eivät ole riippuvaisia yhdestä vastapuolesta ja tämän vastapuolen tuottamista riskeistä.
Avoin pääsy (permissionlessness)
Avoimiin lohkoketjuihin rakenteellisesti kuuluva avoin pääsy takaa kaikille taloudellisille toimijoille tasavertaisen ja portinvartijattoman pääsyn taloudellisen vuorovaikutuksen alustoille.
Avoin lähdekoodi (open source)
DeFi-protokollien lähdekoodi on avointa, eli kenen tahansa on mahdollista auditoida ja arvioida niiden toimintaa.
Muuttumattomuus (immutability)
Älysopimukset ovat muuttumattomia, mikä tarkoittaa, että niiden toteutumiseen voidaan luottaa, myös yllättävissä tilanteissa. Tästä seuraa, että velallisen päätyessä maksuvaikeuksiin, älysopimuksilla toteutetut lainat ovat maksujärjestyksessä hyvin korkealla, sillä näiden lainojen vakuuksia ei ole mahdollista vapauttaa muutoin kuin maksamalla laina takaisin.
DeFi-lainojen vahvasta asemasta velkomistilanteessa saatiin näyttävä esimerkki kesällä 2022, kun maksuvaikeuksiin ajautunut lainapalvelu Celsius joutui ennen muita velkojiaan maksamaan ensimmäisenä DeFi-protokollista ottamansa satojen miljoonien dollarien lainat täysimääräisenä pois, vapauttaakseen näiden lainojen vakuudet realisointia varten. DeFi-protokollat luovat siis velkojalle lähtökohtaisesti vahvan turvan velan takaisinmaksusta.
DeFin teknisiä vahvuuksia puolestaan ovat:
Yhdisteltävyys (composability)
DeFi-protokollien suurimpia vahvuuksia on niiden yhdisteltävyys. DeFin käyttäjän on mahdollista lainata tokenia X protokollasta A, vaihtaa se protokollassa B tokeniksi Y, käyttää tokenia Y verkon validoimiseen (stake) protokollassa C ja käyttää protokollassa C stake-todistuksena saatua tokenia Z lainan panttina protokollassa D. Tämänkaltainen palveluntarjoajat ja markkinapaikat ylittävä finanssipalvelujen yhdisteleminen on perinteisessä finanssimaailmassa joko mahdotonta tai huomattavan paljon kalliimpaa. DeFi-palvelujen yhdisteltävyyden arvo kasvaa sitä mukaa kuin DeFi-sovellusten määrä kasvaa ja niiden rakenteet standardoituvat.
Odotettavissa onkin, että tulemme näkemään useamman tasoisia DeFi-sovelluksia. Nykyiset DeFi-protokollat kuten Compound tai Uniswap toiminevat jatkossa DeFin “infrastruktuurina” (kuva 4, Protocol-layer) ja niiden päälle syntyy uusia, käyttämisen helppouden ja käyttäjän taloudellisen lopputuloksen optimoivia sovellus- ja yhdistelykerroksia (kuva 4, Application- ja Aggregation-layerit).
Nopeus ja kustannustehokkuus
Lohkoketjussa tapahtuvat transaktiot liikkuvat vakionopeudella ja -kustannuksella valtioiden rajoista, markkinapaikoista tai siirrettävän summan suuruudesta riippumatta, ilman välikäsien palkkioita. Tällä hetkellä Ethereum-lohkoketjun (ns. Layer 1) transaktiot eivät vielä, käyttötarkoituksesta riippuen, välttämättä tarjoa merkittäviä nopeus- tai kustannushyötyjä, mutta lohkoketjua skaalavien ns. Layer 2-ratkaisujen yleistyessä on odotettavissa merkittäviä tehokkuushyötyjä.
Saatavuus 24/7/365
Automatisoidut protokollat toteuttavat transaktioita ja mahdollistavat taloudellisen aktiviteetin vuorokauden ja vuoden ympäri, välittämättä viikonlopuista tai arkipyhistä. Tämä hyöty kasvaa DeFi-palveluiden käytön kasvaessa ja globalisoituessa.
Kuten edellä kuvattu, DeFi sisältää perinteisiin finanssijärjestelmän toimintamalleihin verrattuna monia vahvuuksia. On kuitenkin syytä tuoda myös esiin, että DeFi ei ole ratkaisu kaikkiin finanssimaailman tarpeisiin, vaan sisältää joitakin selkeitä rajoituksia.
Vahvuuksien tavoin DeFin rajoitteet on hyödyllistä jakaa teknisiin ja perustavanlaatuisiin. Tekniset rajoitteet liittyvät juuri tällä hetkellä käytössä oleviin teknologisiin ratkaisuihin, ja niiden voidaan odottaa muuttuvan teknologioiden nopeasti kehittyessä. Tällä hetkellä teknisiä rajoitteita ovat esimerkiksi käytettävissä olevat skaalautumisratkaisut (tai niiden puute), joka vaikuttaa transaktiokustannuksiin, tai yksityisyyttä ja toisaalta osapuolten välistä luottamusta edistävät Zero Knowledge Proof-teknologioiden käytössä olo (tai niiden puute). Teknisinä rajoitteina voidaan pitää myös joidenkin DeFi-protokollien puutteellista tietoturvaa, joka on johtanut hakkerointeihin, joko hyödyntämällä teknistä haavoittuvuutta tai vain protokollan sääntöihin jäänyttä porsaanreikää (Mango Market hack).
Yhteistä näille teknisille rajoitteille on, että niiden voidaan odottaa merkittävästi helpottavan teknologian kehittyessä ja toimivien standardien syntyessä. Oletettavasti moni tämänhetkinen tekninen rajoite ei ole lainkaan relevantti 5-10 vuoden kuluttua. Niitä voidaan siis pitää nuoren ja kehittyvän teknologian luonnollisina kasvukipuina.
DeFin perustavanlaatuisemmat ja oletettavasti pidempiaikaisemmat rajoitteet liittyvät itse älysopimuksen konseptiin sisältyvään ongelmaan, josta taloustieteessä käytetään termiä sopimuksellinen epätäydellisyys (contractual incompleteness). Tällä tarkoitetaan sitä yksinkertaista tosiasiaa, että sopimusta tehdessä ei ole mahdollista etukäteen ennakoida kaikkia mahdollisia tapahtumia tai muutoksia sopimusosapuolten olosuhteissa. Näillä voi kuitenkin olla olennaista merkitystä siihen, kuinka sopimuksen noudattaminen vaikuttaa sopimusosapuoliin. Perinteisissä sopimuksissa näihin vaikeasti ennakoitaviin skenaarioihin usein varaudutaan erilaisilla force majeur-lausekkeilla, tai sopimalla menettelytavasta ennakoimattomien tapahtumien varalta.
Älysopimuksessa, jonka toiminta ennalta määritetään IF THEN-lausekkeilla, ei lähtökohtaisesti ole mahdollisuutta tällaiseen. Myöskään ei-kvantifioitavissa olevien suureiden etukäteinen muotoilu älysopimuksiin on todennäköisesti vaikeaa. Tällaisia voisivat olla arviointi osapuolten toiminnan motiiveista, esimerkiksi onko sopimusosapuoli toiminut vilpittömästi tai aidosti pyrkinyt täyttämään sopimuksen ehdot. Muita älysopimusten ilmaisun ulkopuolelle jääviä ehtoja ovat erilaiset yleisesti käytetyt ehdot, kuten vakiintuneet käytännöt, yleinen oikeustaju, kohtuullisuus ja toimialastandardit.
Kaikki edellä sanottu ei tarkoita, etteivätkö älysopimukset olisi hyvin käyttökelpoisia. Se tarkoittaa ainoastaan, että niiden sovellusala on todennäköisesti rajattava sellaisiin käyttötapauksiin, jossa vaihtoehtoiset tapahtumakulut ovat riittävän hyvin ennakoitavissa. Tällä saattaa olla vaikutuksia esimerkiksi älysopimuksissa käytettäviin aikahorisontteihin.
Tutustuttuamme DeFin syntyyn ja ominaisuuksiin, on luontevaa luoda katsaus myös sen tulevaisuuden näkymiin.
Näkemyksemme mukaan DeFin tulevaisuuden tärkein kehityssuunta on sen kasvava integraatio olemassa olevaan finanssijärjestelmään. On syytä muistaa, että pohjimmiltaan DeFin määrittävä piirre, hajautus, on luonteeltaan spektri, ts. se ei ole joko-tai-kysymys. DeFi-ratkaisut pyrkivät korvaamaan luottamusta vastapuoliin luottamuksella käytettävään protokollaan. Ei ole periaatteellista syytä, miksi perinteiset finanssitoimijat eivät voisi tarjota palveluja, joissa luottamus heihin vastapuolina osin tai kokonaan korvataan luottamuksella heidän kanssaan operoidessa käytettävään protokollaan.
Uskommekin, että tulevaisuudessa perinteisessä finanssitoiminnassa tullaan näkemään enenevästi ratkaisuja, joissa DeFi-protokollia tullaan käyttämään vastapuolten välisen luottamuksen muodostamisessa. Täten DeFi sulautuu osaksi finanssijärjestelmää, ja toisaalta finanssijärjestelmä omaksuu hajautetut DeFi-protokollat yhdeksi käytössä olevaksi toimintamalliksi.
Joitakin kiinnostavia kehityssuuntia, joissa DeFi ja perinteinen finanssijärjestelmä saattavat jatkossa enenevästi sulautua toisiinsa, ovat mm.
Yhteenvetona voidaan todeta, että DeFi saattaa olla kryptomaailman hiomaton timantti. Se on kryptovaluuttojenkin mittakaavassa hyvin nuori sovellusalue, ja teknologiainfrastruktuurin kypsyminen on vielä selvästi kesken. Se syntyi vaihtoehdoksi perinteiselle finanssijärjestelmälle, mutta näkemyksemme mukaan sen todellinen läpimurto edellyttää ennemminkin integroitumista osaksi olemassa olevaa järjestelmää. DeFin laajamittainen käyttöönotto edellyttää sekä teknologista kypsymistä että sääntelyn selkiytymistä, mutta ilmeisten lisäarvotekijöidensä vuoksi sen potentiaali on valtava.
Kvarn Learning-materiaalin sisältämä aineisto on tuotettu ainoastaan markkinointiviestinnän tarkoitukseen. Mitään Kvarn Learning-materiaalin kautta välitettävää informaatiota ei tule käsittää tarjouksena tai kehotuksena tehdä mitään osto- tai myyntipäätöksiä eikä muuksi kehotukseksi sijoitustoimenpiteisiin mistään sijoituskohteesta. Learning-materiaalin kopiointi tai sen sisällön lainaaminen ilman Kvarnin antamaa nimenomaista hyväksyntää on kielletty. Learning-materiaalissa esitetyt tiedot koskevat materiaalin kirjoittamisaikaan vallinnutta tilannetta, ja tiedot voivat tai ovat voineet muuttua. Kvarn Capital Oy ei takaa Learning-materiaaliin sisältyvän tai Learning-materiaalissa viitatun tiedon oikeellisuutta tai täydellisyyttä.
