*Vieraskynä artikkeli toteutettu kaupallisessa yhteistyössä kanssa. Kirjoitus on vierailevan asiantuntijan näkemys.
Sijoittajan suurin vihollinen ei lähtökohtaisesti koskaan ole markkina. Se on sijoittajan oma tarve reagoida markkinainformaatioon, joka voi ilmentyä esimerkiksi hakeutumisena kurssipudotuksen keskellä myyntinapin luokse. Olen saanut vuosien varrella satoja viestejä seuraajilta, joissa kysytään, miten milloinkin pitäisi reagoida vallitsevaan tilanteeseen, joita on riittänyt viimeisen noin kymmenen vuoden aikana useampia: koronaromahdus, Brexit, tariffit, Iranin ja Yhdysvaltojen välinen sota, ja kymmenet muut tapaukset, jotka on kerennyt osaksi jo unohtamaan. Tilanteet ja niiden impakti vaihtelevat, mutta kysymys pysyy lähtökohtaisesti sijoittajaan katsomatta samana: ”nyt tapahtuu jotain isoa, eikö minun pitäisi tehdä jotain?”
Tämä kaikki on täysin inhimillistä. Ihmisestä tuli maailman suvereenisti vallannut eläinlaji muun muassa sen vuoksi, että se on ylivoimainen reagoimaan vaaroihin. Kuitenkin sijoittamisessa reagointiin vastaus on useammin ei kuin kyllä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että salkku pitäisi unohtaa pöytälaatikkoon ja se ei vaatisi monitorointia. Ongelma ei ole suoraan seuraaminenm vaan toimiminen ilman ennalta mietittyjä periaatteita.
Katsominen ei ole sama asia kuin toimiminen
Myönnän heti alkuun, että kirjaudun katsomaan salkkuani lähes päivittäin, joka saattaa kuulostaa ristiriitaiselta tämän artikkelin otsikon kanssa. En seuraa salkkuani siksi, että aikoisin tehdä sen perusteella mitään, vaan saadakseni tuntuman markkinan tunnelmaan, jonka koen tärkeäksi ihan vain tämän sijoitusvaikuttaja tekemisen vuoksi. tarkastelen kerran kuukaudessa kuukausikatsauksen yhteydessä ja ilman tätä prosessia tekisin senkin harvemmin. Ja vain tämän jälkimmäisen perusteella teen päätöksiä salkkuni rakenteen suhteen.
Prosessi on pysynyt käytännössä muuttumattomana blogin aloittamisesta lähtien (maaliskuu 2017), jonka ainoana muutoksena on intensiteetin muuttuminen. Aivan alkuvuosina alkuinnostuksesta johtuen kurssien seuraaminen useamman kerran päivässä oli kiehtovaa ja jännittävää, mutta nykyään se tulee hoidettua lounaan sivutuotteena, jos silloinkaan. En väitä, että muutos johtui erityisestä itsekurista. Suurempi syy on toistoon tottuminen. Kun on nähnyt riittävän monta "historiallista" pudotusta muuttuvan muutamaa vuotta myöhemmin pieneksi notkahdukseksi pitkän aikavälin kuvaajassa, yksittäinen punainen päivä lakkaa hätkähdyttämästä ja luomasta mitään tunnereaktiota.
Olennaista on, että seuraaminen ja päätöksenteko ovat minulla kaksi eri asiaa, joilla on eri rytmi. Päivittäinen vilkaisu on tiedon keräämistä, jotta pystyn käymään mielenkiintoista ja ajankohtaista keskustelua seuraajakunnan ja muiden sijoittajien kanssa. Kuukausittainen tarkastelu on se hetki, jolloin tieto muuttuu tarvittaessa toiminnaksi, ja silloinkin vakiintuneen toimintatavan kautta eikä fiiliksen perusteella.
Aktiivisen salkun seurannan ongelma syntyy vasta, kun se alkaa muuttua toiminnaksi. Mitä lyhyemmältä jaksolta tuottoa tarkastelee, sitä useammin se on miinuksella. Pitkällä aikavälillä nouseva osakemarkkina voi päivätasolla näyttää lähes kolikonheitolta. Jos jokainen vilkaisu on samalla päätöksentekohetki, päätöksiä tulee tehtyä liian usein ja liian huonolla informaatiolla. Sijoitushorisontin kasvattaminen vain tuppaa johtamaan parempiin lopputulokseen.
Signaali vs kohina
Kaikki salkussa näkyvä liike ei ole tietoa. Suurin osa siitä on arvotonta kohinaa, jonka kannattaa antaa vain mennä ohi. Sijoittamisen taito ei ole siinä, että reagoisi nopeasti markkinainformaatioon, vaan siinä, että tunnistaa, mihin kannattaa reagoida ylipäätään.
Kohinaa ovat yksittäisen päivän tuottoprosentti, uutisotisikot, sosiaalisen median paniikilla väritetyt ketjut tai keskustelupalstojen kirjoitukset. Samaan kategoriaan lasken myös sijoittajan mielessä usein käyvän tunteen, että on jatkuvasti pakko tehdä jotain, että salkun tuotto paranee.
Signaaleiksi ajattelen taas täysin toisenlaiset asiat, joiden käsittely listana on helpointa:
- Jos
- riskinotto on karannut täysin omasta ,
- elämäntilanne on merkittävästi muuttunut,
- sijoitushorisontti on lyhentynyt oikean elämän isosta muutoksesta tai
- yksittäisen yrityksen sijoitusteesi, liiketoiminta tai toimiala on merkittävästi muuttunut heikommaksi, olet saanut signaalin mihin kannattaa reagoida.
ero korostuu entisestään. Kurssiliikkeet, jotka osakemarkkinalla olisivat uutisaihe, ovat kryptoissa tavallinen tiistai. Kokeneelle sijoittajalle se on tuttua, mutta uudelle sijoittajalle kryptosalkun päivittäinen seuraaminen voi olla henkisesti yllättävän raskasta. Jokainen heilahdus tuntuu merkitykselliseltä, vaikka suurin osa niistä on juuri sitä kohinaa, johon sijoittajan ei tarvitse reagoida.
On kuitenkin hyvä muistaa myös kolikon toinen puoli, eli täysin monitoroimatta jätetty salkku. Jos esimerkiksi , riskitaso voi muuttua huomaamatta aivan toiseksi kuin oli alunperin tarkoitus. Jos yksittäisen yhtiön tarina muuttuu olennaisesti, sitäkään ei kannata sivuuttaa vain siksi, että on sijoittamisessa mukana pitkäjänteisesti.
Päätä säännöt silloin, kun pää on kylmä
Paras hetki päättää, miten reagoit kurssiromahdukseen, ei ole kurssiromahduksen aikana. Päätökset kannattaa tehdä etukäteen ja mielellään kirjoittaa ylös, jotta mieli ei ala muuttamaan niitä vuosien varrella. Ne voivat olla hyvin yksinkertaisia:
- Rytmi: Milloin salkkua ja sen sisältöä arvioidaan? Itselleni se on kerran kuukaudessa, mutta toiselle voi paremmin sopia kerran kvartaalissa tai vuodessa.
- Raja: Kuinka paljon allokaatio saa poiketa tavoitteesta ennen kuin toimit? Miten toimit, kun tilanne aktivoituu? Onko se myymällä vai säästämällä rahaa toiseen omaisuusluokkaan?
- Teesi: Miksi omistat kunkin sijoituksen ja mikä tapahtuma kumoaisi syyn omistaa sitä? Kurssilasku tai -nousu ei ole yksinään syy myydä.
Kun säännöt on kirjattu, markkinan heiluessa kysymys muuttuu muotoon "täyttyykö jokin ennalta sovituista ehdoista?”. Se on mielestäni huomattavasti helpompi kysymys kuin "mitä nyt pitäisi tehdä?". Omalla kohdallani tämä on ollut yksi tekijöistä, mikä on mahdollistanut pitkäjänteisen, sukupolvien yli ulottuvan varallisuuden kerryttämisen tekemisen jo 11 vuotta. En väitä olevani immuuni tunteille, vaikka joskus minua on siitäkin syytetty, vaan enemmänkin kyse on siitä, että olen luonut prosessin, joka ei kysy tunteiden mielipidettä.
Automatisoi toistuvat päätökset ja opettele loput Kvarn X Academyn avulla
Allekirjoittaneen mielestä helpoin tapa välttää huonoja päätöksiä on vähentää päätösten määrää. Kvarn X:n palvelun mahdollistama tekee juuri tämän. Kun summa ja aikaväli asetetaan kerran, ja ostot tapahtuvat sen jälkeen säännöllisesti, riippumatta siitä, mitä otsikoissa sillä viikolla lukee, on todella vaikeaa hävitä. Säästösummaa voi muuttaa tai suunnitelman perua tarvittaessa, mutta se on tietoinen päätös eikä hetken mielijohde joka syntyi kun Trump twiittasi 3000000 kerran siitä, että Hormusin salmi on auki. Automaatio sopii sekä osakkeisiin ja ETF:iin että kryptoihin, joissa ajoittamisen houkutus on korkeimmillaan.
Automaatio hoitaa toistuvat päätökset, mutta säännöt kannattaa silti ymmärtää itse. Siksi arvostan, että Kvarn X panostaa myös sijoittajien opettamiseen, ei pelkästään välittäjänä toimimiseen. kokoaa yhteen materiaalia niin kryptoista kuin perinteisestä sijoittamisesta. Sijoittaja, joka ymmärtää, miksi volatiliteetti kuuluu asiaan, reagoi siihen harvemmin paniikilla tai turhaan.
Salkkua saa siis katsoa, vaikka joka päivä. Kunhan muistaa, että katsominen on havainnointia, ja päätökset tehdään vasta, kun ennalta sovittu ehto täyttyy.