Salkun uudelleentasapainotus auttaa pitämään sijoitukset alkuperäisen suunnitelman ja oman riskitason mukaisina myös silloin, kun markkinaliikkeet muuttavat omaisuusluokkien painoja. Tässä artikkelissa Osinkoinsinööri käy käytännön esimerkkien avulla läpi, miten osakkeiden, kryptovaluuttojen ja kullan painoja voi tasapainottaa, milloin uudelleentasapainotus kannattaa tehdä ja miten kaupankäyntikulut sekä verotus kannattaa huomioida. Samalla hän avaa oman salkkunsa tavoiteallokaatiota, nykyistä tilannetta ja tapaa korjata poikkeamia uusien sijoitusten avulla.
Tämän sisällön on tuottanut Kvarn Investment Services Oy joka on Finanssivalvonnan valvoma toimiluvallinen sijoituspalveluyritys. Sisältö on tarkoitettu ainoastaan informaatiotarkoituksiin, eikä sitä tule tulkita sijoitusneuvonnaksi tai -suositukseksi. Kaikkeen sijoittamiseen liittyy riskejä, eikä historiallinen tuotto ole tae tulevasta kehityksestä.
*Vieraskynä artikkeli toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Osinkoinsinööri kanssa. Kirjoitus on vierailevan asiantuntijan näkemys.
Suurin osa osakesijoittajista on aloittanut rakentamaan salkkuansa huolella ja sen jälkeen antanut markkinan päättää, miltä se näyttää muutaman vuoden päästä. Vaikka näinkin voi päästä hyvään lopputulokseen, hyvä salkun hoito vaatii yleensä strategista seuraamista ja uudelleen allokointia tarpeen tullen. Uudelleentasapainotus on tylsä, mutta hyvin tärkeä toimenpide, jolla salkku pidetään sen näköisenä kuin sen alun perin oli suunniteltu olevan. Tässä tekstissä käyn läpi, miten tasapainotusta voisi lähteä lähestymään, jos yksi omaisuusluokka on kasvanut liian suureksi suunnitellusta painosta ja samalla tunnustan, kuinka kaukana oma salkkuni on tavoitteestaan tällä hetkellä.
Uudelleentasapainotus tarkoittaa salkun palauttamista ennalta päätettyyn tavoiteallokaatioon, jonka sijoittaja on aluksi asettanut itselleen perustuen omiin tavoitteisiin ja riskinsietokykyyn. Jos tavoite on 80 prosenttia osakkeita ja osakerahastoja, 10 prosenttia kultaa ja 10 prosenttia kryptoja, ja painot ovat karanneet, ostetaan alipainossa olevia omaisuusluokkia sekä kevennetään ylipainossa olevia, kunnes luvut täsmäävät. Tätä voi myös ajatella hajautukseksi, jota ylläpidetään vielä ensimmäisen kaupankäyntipäivän jälkeenkin. Lue lisää: Miten rakentaa sijoitussalkku, jossa osakkeet, rahastot ja kryptot tukevat toisiaan?
Ajoittamiseen tasapainotusta ei kannata sekoittaa, vaikka molemmissa ostetaan ja myydään. Ajoittaja toimii sen perusteella, mitä hän uskoo kurssien tekevän seuraavaksi. Tasapainottaja toimii sen perusteella, mitä kurssit ovat jo tehneet, ja hänen toimintansa oli jo päätetty ennen kuin mitään salkussa kerkesi tapahtumaan. Jos esimerkiksi Bitcoin nousee ja kryptojen paino salkussa ylittää tavoitteen, sitä kevennetään. Ei siksi, että nousun uskottaisiin loppuvan, vaan koska sääntö sanoo niin.
Käytännössä tässäkin kyse on hyvän prosessin rakentamisesta, joka on tylsä, toistettava ja ei ole riippuvainen sen päiväisestä sijoittajan mielialasta. Sijoittaja, joka tarvitsee näkemyksen ennen jokaista kauppaa, tekee kauppoja mielialansa mukaan. Sijoittaja, jolla on sääntö, tekee niitä silloin kun luvut käskevät.
Otetaan esimerkkisalkku, jonka rakenne on seuraava: 80 prosenttia osakkeita, 10 prosenttia kultaa, 10 prosenttia Bitcoinia. Kuvitellaan vuosi, jona osakkeet nousevat 10 prosenttia, kulta 40 prosenttia ja bitcoin kolminkertaistuu. Jos sijoittaja ei tehnyt mitään, niin salkussa on nyt 67 prosenttia osakkeita, 11 prosenttia kultaa ja 23 prosenttia bitcoinia. Kryptopaino salkussa olisi tässä skenaariossa yli kaksinkertaistunut ilman yhtäkään ostoa.
Tavoiteallokaatio on päätetty sijoitusuran alussa rauhallisena hetkenä, kun Bitcoin oli ajateltu pieneksi mausteeksi salkkuun, mutta ajan mitassa siitä onkin tullut paras sijoitus. Sijoittajalle voi hyvin hiipiä mieleen ajatus siitä, että miksi ihmeessä keventäisin voittajaa kesken pelin. Tismalleen tästä syystä on tärkeää miettiä allokaatio etukäteen, jotta itsensä kanssa sovittu sääntö suojaa sijoittajaa hänen omilta tunteiltaan. Jos sääntö sanoo, että Bitcoinin paino salkussa on maksimissaan 10 prosenttia, siinä on hyvä pysyä.
Sama pätee myös toiseen suuntaan. Jos kulta on maannut paikallaan viisi vuotta, kun osakkeet ovat nousseet, tasapainotus pakottaa ostamaan sitä, mikä ei ole tuottanut mitään. Se voi helposti tuntua tyhmältä, ja juuri siksi harva tekee sitä. Vähemmän korreloivien omaisuuslajien koko idea on, että ne eivät nouse samaan aikaan, ja tasapainotus on ainoa mekanismi, jolla voit huolehtia tavoiteallokaatiosi säilymisestä. Jos kullan rooli sijoitussalkussa kiinnostaa tarkemmin, voit lukea lisää: Kultaan sijoittaminen – opas eri sijoitustapoihin.
Entä sitten Osinkoinsinöörin tavoiteallokaatio ja nykytilanne? Oma tavoiteallokaationi on 75-80 prosenttia osakkeita ja osakerahastoja, 15-20 prosenttia sijoitusasuntoja ja loput kultaa sekä Bitcoinia ja Ethereumia. Todellisuus tällä hetkellä on kuitenkin seuraava: sijoitusasunnot 55 prosenttia, osakkeet ja osakerahasto 44 prosenttia, krypto 1 prosenttia, kulta 0 prosenttia. Poikkeama tavoitteesta on kolmisenkymmentä prosenttiyksikköä, mikä ei ole ihan pyöristysvirheeksi enää mene. Oppi tässä on, että drifti tavoiteallokaatiosta ei synny pelkästään kurssinoususta. Minun tapauksessani sen aiheutti velkavivulla ostetut sijoituasunnot, jossa laina teki allokaatiolle täsmälleen saman kuin raju kurssinousu, vain nopeammin. Korjausliike kestää vuosia (paitsi jos myisin yhden sijoitusasunnon pois), jota otan pikkuhiljaa kiinni uusilla säästöillä.
Tasapainottamisessa on oikeastaan kaksi tyypillistä koulukuntaa: kalenteri ja kynnys. Kalenterimalli tasapainottaa vaikkapa kerran vuodessa riippumatta siitä, onko tarvetta. Kynnysmalli tarkistaa painot säännöllisesti mutta toimii vasta, kun jokin omaisuuslaji on karannut esimerkiksi viisi prosenttiyksikköä tavoitteestaan. Itse pidän enemmän jälkimmäistä kynnysmallista, koska se ei pakota tekemään mitään turhaan. Salkun tarkistaminen on ilmaista, mutta sen muuttaminen ei.
Tasapainottaessa kuluja syntyy niin kaupankäyntipalkkioista, spreadista ja veroista, joista jälkimmäinen voi olla hyvinkin suuri, jos omistus on menestynyt ja ollut pitkään salkussa. Myydessä luovutusvoitto realisoituu ja joutuu verolle, mutta samaa ei tietenkään tapahdu ostaessa. Tämän vuoksi allekirjoittanutkin ensisijaisesti pyrkii tasapainottamaan uusilla säästöillä, eli ohjaamalla kuukausittaiset ostot siihen omaisuuslajiin, joka on eniten alapainossa. Myyminenkin on osa omaa työkalupakkia, vaikka varsin harvoin siihen koskenkin. Se tietysti nopeuttaa poikkeaman korjausta.
Krypton kohdalla on syytä muistaa, että heilunta on osakkeisiin verrattuna moninkertaista. Pieni tavoitepaino ei ole varovaisuutta vaan matematiikkaa omassa salkussani. Viiden prosentin siivu, joka voi puolittua tai kolminkertaistua vuodessa, heiluttaa koko salkkua ihan tarpeeksi omaan makuuni.
Sijoitussalkun riskienhallinnasta ja hajautuksesta voit lukea tarkemmin myös artikkelista Sijoittamisen riskit.
Tasapainotuksen suurin käytännön este ei ole matematiikka vaan hajanaisuus eri palveluiden välillä. Kun osakkeet ovat yhdessä palvelussa, kulta toisessa ja kryptot kolmannessa, kokonaisallokaation laskeminen vaatii taulukkolaskentaa, ja silloin se jää helposti kiireisellä jampalla tekemättä. Kvarn X:ssä osakkeet, kulta ja kryptovaluutat ovat saman katon alla, joten painot näkee yhdestä näkymästä ilman omaa Excel-viritystä helpottaen tasapainotuksen tekemistä.
Toinen olennainen asia on säännöllinen ostaminen. Uusilla kuukausittaisilla sijoituksilla tasapainottaminen on käytännössä DCA:ta (dollar-cost-averaging) parhaimmillaan, jonka kohde vaihtuu sen mukaan, mikä omaisuuslaji on jäljessä. Kun toistuvat ostot voi asettaa palveluun ja kaupankäyntikulut ovat matalat, kuukausittainen tasapainottaminen ei maksa juuri mitään eikä vaadi muistamista sijoittajalta. Se on koko homman pointti: hyvä tasapainotus on niin tylsää, että sen unohtaa tekevänsä. Siksi kannattaa valita palveluntarjoaja tarkkaan!
Lue lisää säännöllisestä sijoittamisesta: Kuukausisäästäminen – Opas säännölliseen sijoittamiseen ja DCA-strategiaan
Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelua lietolaisen, entisen porilaise, kolmekymppisen miehen näkökulmasta, joka on noussut pois leipäjonoista vauraaksi säästämällä ja sijoittamalla.
Esitetyt tiedot ja lähteet on tarkoitettu vain havainnollistaviin tarkoituksiin. Vaikka ne on saatu luotettavina pidetyistä lähteistä, niiden tarkkuutta ei voida taata.
Mitä vaihtoehtoiset sijoitukset ovat, mistä niiden tuotto syntyy ja millaisia riskejä niihin liittyy? Tässä oppaassa käymme läpi keskeiset vaihtoehtoiset omaisuusluokat kiinteistöistä ja private equitystä hyödykkeisiin ja kryptovaroihin sekä tarkastelemme niiden likviditeettiä, saavutettavuutta ja roolia sijoitussalkussa.
Faktori-ETF ei omista markkinaa täysin sellaisenaan, vaan painottaa osakkeita ennalta määriteltyjen ominaisuuksien perusteella. Tässä oppaassa käymme läpi, miten value-, quality-, momentum- ja minimum volatility -strategiat toimivat, mitä riskejä niihin liittyy ja mitä faktori-ETF:ää valitessa kannattaa tarkistaa.
Aloita sijoittaminen tänään
Luo tili