Bitcoin-halving 2024

article image

JOHDANTO

Neljäs Bitcoin halving tapahtuu keväällä 2024. Bitcoin-halvingit ovat perinteisesti olleet kryptomaailmassa paljon huomiota herättäviä tapahtumia, ennen kaikkea niihin toistaiseksi joka kerta liittyneiden voimakkaiden nousumarkkinoiden vuoksi. Tässä artikkelissa paneudumme halving-tapahtumaan. Tarkastelemme mitä siinä oikein tapahtuu, miten Bitcoinin kurssi on käyttäytynyt halvingin yhteydessä ja mitä tulevalta halvingilta mahdollisesti kannattaa odottaa.

Mikä on halving?

Ennen kun pureudumme tarkastelemaan halvingeja tarkemmin, on syytä lyhyesti selittää, mistä tapahtumassa on teknisesti kysymys.

Bitcoin-lohkoketjussa tapahtuvat transaktiot kootaan paketteihin, joita kutsutaan “lohkoiksi”. Nämä lohkot lisätään peräkkäin tietorakenteeseen, jota kutsutaan “ketjuksi”. Tahoja, jotka lisäävät uusia “lohkoja” “ketjuun”, kutsutaan “louhijoiksi”. 

Kun uusi lohko on lisätty ketjuun, alkaa louhijoiden välillä keskinäinen kilpailu siitä, kuka saa lisätä seuraavan lohkon. Kilpailussa louhijat ratkovat tietokoneillaan kryptografista ongelmaa, ja sen ensimmäisenä ratkaisseen louhija muodostama lohko lisätään ketjuun. 

Palkkioksi louhijoiden välisen kilpailun voitosta ko. louhija saa ns. “lohkopalkkion”. Lohkopalkkio maksetaan ko. louhijalle bitcoineina, ja se on ainoa mekanismi, jolla uusia bitcoineja lasketaan liikkeeseen. Lohkopalkkion suuruus on määritetty Bitcoin-protokollassa, ja se on määritetty puoliintumaan 210 000 lohkon välein. 

Lohkopalkkioiden puoliintuminen siis tarkoittaa, että samalla uusien bitcoinien liikkeeseen lasku eli inflaatioaste puoliintuu. Tämän 210 000 lohkon louhiminen vie aikaa noin neljä vuotta, ja tällöin tapahtuvaa lohkopalkkioiden puoliintumista kutsutaan “halvingiksi”.

Tähän mennessä halvingeja on tapahtunut kolme kappaletta. Bitcoin-lohkoketjun käynnistyessä vuonna 2009 lohkopalkkio oli 50 bitcoinia per lohko. Ensimmäisen halvingin tapahduttua marraskuussa 2012 lohkopalkkio puolittui 25 bitcoiniin per lohko, ja toisen halvingin jälkeen heinäkuussa 2016 12,5 bitcoiniin per lohko. Viimeisin halving tapahtui toukokuussa 2020, ja sen jälkeen lohkopalkkio puoliintui 6,25 bitcoiniin, joka se on tällä hetkellä. Seuraava Bitcoin-halving tulee tapahtumaan huhtikussa 2024, ja siinä lohkopalkkio tulee laskemaan 3,125 bitcoiniin.  

Halving ja Bitcoinin hinta

Miksi sitten tällaisen suhteellisen teknisen, Bitcoin-protokollaan ennalta ohjelmoidun ja julkisesti tiedossa olevan koodimuutoksen totetuminen sitten oikeastaan tulisi kiinnostaa sijoittajaa? 

Lyhyesti sanottuna, Bitcoinin merkittävimmät nousumarkkinat ovat aina ajoittuneet Bitcoin-halvingin ympärille. Kuten alla olevasta kuvaajasta nähdään, Bitcoin kurssin voimakkaimmat nousut ovat ajoittuneet alkamaan noin vuotta ennen halvingia ja päättymään vuosi-puolitoista halvingin jälkeen.

Kuva 1. Bitcoinin kurssi. Bitcoin kolme toteutunutta ja neljäs, vuonna 2024 tapahtuva halving merkitty punaisilla nuolilla.
Nousumarkkina on alkanut noin vuotta ennen halvingia, ja päättynyt 1-1,5  vuotta sen jälkeen. Huomioi logaritminen asteikko.

Tarkastelemme kutakin tähänastista halving-tapahtumaa ja siihen liittyneitä Bitcoinin hinnan muutoksia tarkemmin myöhemmin artikkelissa. Tässä vaiheessa kuitenkin riittää havainto, että jokainen kolmesta halvingista on toistaiseksi liittynyt nousumarkkinaan, jossa ennen halvingia bitcoinia ostaneiden sijoittajilla on ollut mahdollisuus moninkymmenkertaistaa sijoituksensa (ensimmäisen halvingin yhteydessä jopa moninsatakertaistaa). Induktiivisen päättelyn perusteella tämä vaikuttaisi todennäköiseltä myös neljännen halvingin tapahtuessa, joten ei ole ihme että kryptosijoittajien suuri mielenkiinto kohdistuu halvingiin, jonka tapahtumiseen on kirjoitushetkellä (lokakuu 2023) enää reilu puoli vuotta.

Huomautus: halving-syklit ja minisyklit

Sivuhuomiona on selvyyden vuoksi tarpeellista todeta, että bitcoinin kurssikehitykseen liittyy toki muitakin pienempiä syklejä kuin neljän vuoden mittaiset halving-syklit. Tällaisia, halvingiin liittymättömiä syklejä ovat mm. 

  • 2010-2011 vuoden mittainen sykli, jossa Bitcoinin hinta noin satakertaistui ja tämän jälkeen putosi noin 90% 
  • Vuoden 2019 sykli, jossa Bitcoinin hinta alkuvuoden 2019 aikana lähes nelinkertaistui, ja loppuvuoden aikana puoliintui.

Tyypillistä näille pienemmille sykleille on verrattain lyhyt ajallinen kesto (6-12kk) ja se, että nousumarkkinassa kurssi ei ole saavuttanut uutta ATH:ta (All Time High). Kurssimuutokset näissä pienemmissäkin sykleissä ovat kuitenkin voineet olla satoja prosentteja, mikä toki on kiinnostavaa erityisesti lyhyemmän aikavälin sijoittajien näkökulmasta.

Selvyyden vuoksi tässä artikkelissa Bitcoin-halvingin ympärille ajoittuvia, kestoltaan noin neljä vuotta olevia syklejä kutsutaan halving-sykleiksi, ja niiden sisällä tapahtuvia pienempiä hintasyklejä minisykleiksi.

Kolme toteutunutta halving-sykliä

Kun nyt ymmärrämme, mistä Bitcoin halvingissa on kysymys, voimme siirtyä tarkastelemaan kolmea tähänastista Bitcoin halvingia, ja Bitcoinin kurssin kehitystä niissä.

Ensimmäinen halving-sykli: 2011-2015

Noin vuotta ennen ensimmäistä halvingia, Bitcoin oli saavuttanut vuoden 2011 minisyklin jälkeisen aallonpohjan, ja marraskuussa 2011 sen kurssi kävi alimmillaan noin 2,20 dollarissa. Tämän jälkeen kurssi alkoi toipua, ja halvingin tapahtumahetkellä marraskuussa 2012 se oli jo yli 13 dollaria . Helmikuussa 2013 kurssi ylitti edellisen ATH:n (n. 30 dollaria), minkä jälkeen nousu merkittävästi jyrkkeni, saavuttaen ensimmäisen lokaalin huipun huhtikuussa 2013 noin 230 dollarissa.  Tätä lokaalia huippua seurasi raju, noin -70% korjausliike viikossa takaisin 70 dollariin. Tästä lokaalista aallonpohjasta alkoi uusi, jatkuvasti jyrkkenevä nousu, joka huipentui 1300 dollarin kurssihuippuun joulukuussa 2013, lähes tasan vuosi ensimmäisen halvingin jälkeen. Kurssihuipusta alkoi laskumarkkina, joka päättyi double-bottom-kuvioon kurssin käydessä alle 200 dollarissa ensin tammikuussa 2015 ja uudelleen elokuussa 2015.

Kuva 2. Ensimmäinen Bitcoin-halvingsykli 2011-2015.


Ensimmäisen halving-syklin nousumarkkina siis alkoi noin 12 kuukautta ennen halvingia, ja ennen halvingia Bitcoinin kurssi kuusinkertaistui. Nousumarkkina jatkui noin 13 kuukautta halvingin jälkeen, minkä aikana kurssi 100-kertaistui. Yhteensä nousumarkkina siis kesti noin 25 kuukautta, ja sinä aikana Bitcoinin kurssi aallonpohjasta kurssihuippuun siis noin 600-kertaistui. 

Toinen sykli: 2015-2019

Ensimmäistä halvingia seurannut laskumarkkina saavutti pohjansa syyskuussa 2015, noin 10 kuukautta ennen heinäkuussa 2016 tapahtuvaa toista halvingia. Bitcoinin kurssi oli aallonpohjassa n. 190 dollaria, josta se vuodessa nousi halvingin-hetken noin 650 dollariin. Edellinen ATH 1300 dollaria saavutettiin noin 9kk halvingin jälkeen, ja jälleen kurssinousu kiihtyi merkittävästi, saavuttaen huipun noin 19 000 dollarissa joulukuussa 2017, noin 17 kuukautta halvingin jälkeen.

Kurssihuippua seurasi jälleen noin jälleen hieman yli vuoden -85% laskumarkkina, pohjan löytyessä joulukuussa 2018 noin 3200 dollarista.

Kuva 3. Toinen Bitcoin-halvingsykli 2015-2019


Toisen halving-syklin nousumarkkina siis alkoi noin 11 kuukautta ennen halvingia, ja ennen halvingia Bitcoinin kurssi noin kolminkertaistui. Nousumarkkina jatkui noin 17 kuukautta halvingin jälkeen, minä aikana kurssi 30-kertaistui. Yhteensä nousumarkkina siis kesti noin 28 kuukautta, ja sinä aikana Bitcoinin kurssi aallonpohjasta kurssihuippuun siis noin 100-kertaistui. 

Kolmas sykli: 2019-2023?

Kolmannen syklin nousumarkkina alkoi joulukuun 2018 kurssipohjan 3200 dollarista. Juhannuksena 2019 kurssi hivotteli jo 13 000 dollaria, ja herätti toiveita uudesta, halvingien välisestä ATH:sta. Nämä toiveet kuitenkin karisivat kurssin kääntyessä syksyllä laskuun, ja joulua vietettiin alle 8 000 dollarissa. Juuri ennen COVID-19 pandemian iskemistä kurssi oli jälleen elpynyt yli 10 000 dollariin, kunnes Covid crash maaliskuussa 2020 pyyhkäisi kurssista yli 50% pois. Halving-hetkellä toukokuussa 2020 kurssi oli jälleen elpynyt noin 9000 dollariin, ja tästä lähti hiljalleen nousu, joka ylitti edellisen ATH 19 000 dollaria joulukuussa 2020. Jälleen uuden ATH:n saavuttaminen kiihdytti kurssinousua. Kesällä 2021 saavutettiin lokaali huippu yli 63 000 dollarissa, ja kesän -50% korjausliikkeen jälkeen lopullinen ATH noin 69 000 dollarissa marraskuussa 2021.

Kurssihuippua seurasi jälleen laskumarkkina, jonka toistaiseksi alin arvo saavutettiin noin 15 500 dollarissa joulukuussa 2022.  Mikäli tämä jää syklin lopulliseksi pohjaksi, voidaan laskumarkkinan todeta olleen kestoltaan hyvin edellisiä vastaava (noin 13 kuukautta), ja syvyydeltään (n. - 77%) hieman edellisiä lievempi.


Kuva 4. Kolmas Bitcoin halvingsykli 2019-2023(?)


Kolmannen halving-syklin nousumarkkina siis alkoi noin 17 kuukautta ennen halvingia, ja ennen halvingia Bitcoinin kurssi noin kolminkertaistui. Nousumarkkina jatkui noin 18 kuukautta halvingin jälkeen, minä aikana kurssi 6-kertaistui. Yhteensä nousumarkkina siis kesti noin 35 kuukautta, ja sinä aikana Bitcoinin kurssi aallonpohjasta kurssihuippuun siis noin 20-kertaistui.

Ensimmäisessä syklissä Bitcoinin arvo aallonpohjasta kurssihuippuun siis noin 600-kertaistui, toisessa noin 120-kertaistui ja kolmannessa noin 20-kertaistui.

Neljäs sykli: 2023-2027?

Kuvattuamme lyhyesti kolme toteutunutta halving-sykliä, voimme lyhyesti hahmotella, miltä seuraava sykli saattaisi näyttää. On syytä korostaa, että kaikki seuraavassa esitetty perustuu puhtaasti aikaisemmista halving-sykleistä ekstrapolointiin, eikä sitä tule ottaa ennusteena. Sijoittamisen vanhan totuuden mukaisesti historialliset tapahtumat eivät ole koskaan ole tae tulevasta. Lisäksi syytä myös huomauttaa, että vain kolmen käytettävissä olevan datapisteen pohjalta olisi mahdollista tehdä myös muita hyvin perusteltuja ekstrapolointeja. Alla esitettyyn tulee siis suhtautua vain yhtenä mahdollisena skenaariona monien mahdollisten joukossa.

Nämä sivuhuomautukset huomioituna, aiempien halving-syklien pohjalta voitaisiin ekstrapoloida, että:

1. Bitcoinin joulukuussa 2022 saavuttama, ainakin lokaali aallonpohja noin 15 500 dollarissa sopisi hyvin aikaisempien syklien toistamaan kaavaan kurssihuippua seuraavasta, noin vuoden kestävästä ja suuruusluokaltaan noin -80% laskumarkkinasta. 

2. Tästä aallonpohjasta Bitcoin on aiemmin halvingiin mennessä toipunut saavuttamaan halvingin hetkellä n. 50% arvon kurssihuipusta, mikä tarkoittaisi noin 35 000 dollaria huhtikuussa 2024. 

3. Edellinen ATH on saavutettu keskimäärin noin yhdeksän kuukautta halvingin jälkeen, mikä tarkoittaisi n. 70 000 dollarin kurssia tammikuussa 2025.

4.  Edellisten kurssihuippujen suhteista ekstrapoloimalla seuraava kurssihuippu olisi suuruudeltaan edelliseen verrattuna noin kaksinkertainen eli noin 140 000 dollaria, ja se saavutettaisiin alkusyksystä 2025.

5. Kurssihuippua on seurannut laskumarkkina, joka on kestoltaan noin vuoden. Laskumarkkinoiden asteittainen vaimeneminen huomioiden kurssipohja löydettäisiin joskus syksyllä 2026 suuruusluokasta 40 000 dollaria. 

Kuva 5. Hypoteettinen Bitcoin-halvingsykli 2023-2027

Ylikorostamisen uhallakin on syytä toistaa, että yllä oleva on ainoastaan ekstrapolointia tähän asti toteutuneesta. Edellä esitetyn skenaarion todennäköisyyttä arvioitaessa on syytä pitää mielessä vähintäänkin makrotalouden ympäristön erilaisuus aiempiin halvingeihin verrattuna (kts. alla Halving ja nousumarkkinat: korrelaatio vai kausaliteetti?)

Realistinen tuotto: ajallisen hajauttamisen vaikutus

Bitcoinin kurssinousut laskettuna syklien pohjilta huipuille antavat lähes tähtitieteelliseltä vaikuttavia tuottolukuja. On kuitenkin syytä muistaa, että erilaiset pohja- ja huippukurssit edustavat kuitenkin vain hyvin lyhyen hetken voimassa ollutta, voimakkaan kurssiheilahduksen ääripäätä. Tällaisiin vain hetken voimassa oleviin hintoihin osumisen todennäköisyys yhdelläkään ostolla on sijoittajan näkökulmasta lähinnä teoreettinen, puhumattakaan siitä että yhdellä ainoalla kertaostolla otettu allokaatio osuisi niihin.

Realistisempi tapa arvioida saavutettavissa olevia tuottoja on tarkastella, mitä olisi tapahtunut tyypillistä ajallista hajautusta noudattamalla. Millaisiin tuottoihin sijoittaja olisi päässyt, jos hän olisi jakanut positioidensa ottamisen ja purkamisen 3, 6 tai 12 kuukaudelle? Alla oleva taulukko vastaa tähän kysymykseen. Kuvatussa skenaariossa sijoittaja on jakanut sekä Bitcoinin ostot että myynnit kolmeen, kuuteen tai kahteentoista osaan. Ostot ja myynnit on suoritettu peräkkäisinä kuukausina, kunkin kuukauden lopussa, parhaaseen mahdolliseen ajankohtaan (ts. Bitcoin-kurssin 3/6/12kk liukuvan keskiarvon ollessa paras mahdollinen).

Kuva 6. Absoluuttinen kurssimuutos ja eri mittaisilla hajautuksilla toteutunut tuotto


Näkemyksemme mukaan 12kk sisääntulo- ja poistumisikkuna edustaa viitettä yksittäiselle sijoittajalle realistisesta tuottopotentiaalista. Parhaaseen 12kk ikkunaan suoritetut ostot ja myynnit olisivat ensimmäiset syklissä noin 100-kertaistaneet sijoituksen, toisessa syklissä noin 30-kertaistaneet ja kolmannessa noin 10–kertaistaneet. Absoluuttiset tuotot ovat siis syklistä seuraavaan laskeneet noin viidesosaan, ja 12kk hajautuksella saavutetut tuotot noin kolmasosaan.

Havainnollisuuden vuoksi, 12kk optimaalinen position otto viimeisessä, vuonna 2019 alkaneessa syklissä olisi tarkoittanut ostoja noin 5 500 dollarin keskihinnalla (absoluuttinen pohja noin 3 800 dollaria), ja myyntejä noin 47 000 dollarin keskihinnalla (absoluuttinen huippu noin 69 000 dollaria).  Olettaen että joulukuu 2022 puolestaan edusti seuraavan syklin aallonpohjaa, olisi uusien optimaalisten 12kk ostojen keskihinnaksi puolestaan muodostunut 22 000 dollaria, absoluuttisen pohjan käydessä noin 15 500 dollarissa. Tällaisia keskihintoja position ottamisille ja purkamisille voidaan pitää hyvin onnistuneina, mutta saavutettavissa olevina.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Bitcoinin absoluuttisiin kurssipohjiin ja -huippuihin perustuvia tuottoprosentteja voidaan pitää lähinnä teoreettisina. Kuudelle tai 12:lle kuukaudelle hajautettu position ottaminen ja purkaminen antaa paremman kuvan tuotoista, joita sijoittajan realistisesti on ollut mahdollista saavuttaa. Tämäkin huomioiden voidaan toki todeta, että Bitcoin tarjoamat tuotot ovat olleet aivan poikkeuksellisia, viimeisessäkin syklissä noin 1000%.

Halvingin vaikutus muuhun kryptomarkkinaan

Bitcoinin hintasyklin lisäksi voimme lyhyesti tarkastella Bitcoin-halvingin vaikutusta muuhun kryptomarkkinaan. Lähtökohtaisesti kryptovaluutat korreloivat lyhyellä aikavälillä hyvin voimakkaasti Bitcoiniin. Karkeasti voi yleistää, että mitä pienemmästä tokenista on kysymys, sitä korkeampi on sen beta Bitcoiniin nähden.

Ensimmäisessä Bitcoinin halving-syklissä muiden kryptovaluuttojen tarkasteleminen ei ole erityisen mielekästä. Vaihtoehtoisia kryptovaluuttoja oli vain vähän, niiden markkina-arvot olivat Bitcoiniin nähden hyvin pieniä, Bitcoinin muodostaessa yli 99% koko kryptomarkkinan arvosta.

Toisen halving-syklin aikaan vaihtoehtoisia kryptovaluuttoja alkoi olla jo olemassa. Edellisessä aallonpohjassa marraskuussa 2015 muiden kuin Bitcoinin yhteenlaskettu markkina-arvo oli ollut noin 40 miljoonaa dollaria. Halvingiin mennessä niiden yhteenlaskettu arvo oli noussut noin 200 miljoonaan, ja erityisesti halvingin tapahduttua niiden arvot lähtivät Bitcoinin vanavedessä suorastaan raketoimaan. Syklin huipussa tammikuussa 2018 niiden arvo kävi korkeimmalla noin 470 miljardissa dollarissa, eli kurssinousu pohjasta huippuun oli pökerryttävästi yli 10 000-kertainen. Vertailuksi muistetaan, että Bitcoin nousu aallonpohjasta huippuun oli noin 100-kertainen.

Kolmannessa halving-syklissä Bitcoinin ulkopuolinen kryptomarkkina oli aallonpohjassa joulukuussa 2018 arvoltaan noin 43 miljardia dollaria, kohoten halving-hetken noin kaksinkertaiseksi noin 85 miljardiin dollariin. Tälläkin kertaa halvingia ja Bitcoinin kurssinousua seurasi alt-coinien todellinen raketointi. Korkeimmillaan Bitcoinin ulkopuolinen kryptomarkkina saavutti marraskussa 2021 noin 1 700 miljardin dollarin arvon. Aallonpohjasta kurssihuippuun nousu oli noin 40-kertainen, verrattuna Bitcoinin arvon noin 20-kertaistumiseen.

Erityisesti kolmannessa syklissä leimallista oli, että muiden kryptovaluuttojen merkittävät arvonnousut tapahtuivat hieman Bitcoinin voimakkaimman kurssinousun jälkeen. Halvingin jälkeen (toukokuu 2020) Bitcoinin arvo kasvoi muuta kryptomarkkinaa nopeammin tammikuuhun 2021 asti, minkä jälkeen muun markkinan arvo nousi selkeästi nopeammin. Täysin optimaalinen kryptosijoittajan strategia olisi siis ollut ensin positio pääosin Bicoinissa, ja nousumarkkinan edetessä allokaation siirtäminen alt-coineihin.

Halving ja nousumarkkinat: korrelaatio vai kausaliteetti?

Tarkasteltuamme kuinka Bitcoinin kurssi on aiempien halvingien yhteydessä käyttäytynyt, voimme helposti todeta että halvingeilla ja Bitcoinin nousumarkkinoilla on selkeästi ajallinen korrelaatio. Seuraava, ja huomattavasti vaikeampi kysymys on, missä määrin näillä tapahtumilla on korrelaation lisäksi kausaliteettia? Toisin sanoen, ovat halvingit ajoittuneet nousumarkkinoihin vai aiheuttaneet niitä?

Bitcoin-sijoittajien keskuudessa elää kohtuullisen vahvasti hypoteesi, että halving todellakin on nousumarkkinoiden aiheuttaja, tai ainakin merkittävästi niitä voimistava tekijä. Tämä teesi perustuu yksinkertaiseen oletukseen kysynnän, tarjonnan ja hinnan kolmiyhteydestä. Bitcoin-halving supistaa markkinoilla olevaa bitcoinin tarjontaa, mikä kysynnän pysyessä samana tai kasvaessa johtaa väistämättä hinnan nousemiseen. Nouseva hinta puolestaan lisää Bitcoinin saamaa huomiota ja medianäkyvyyttä, mikä tuo uusia sijoittajia ja nostaa hintaa edelleen.

Ongelma tämän hypoteesin todentamisessa on luonnollisesti on, että Bitcoin ja kryptomarkkinat eivät elä eristyksissä muusta finanssimaailmasta. Makrotalouden tapahtumat heijastuvat myös kryptomarkkinaan, todennäköisesti sitä suoremmin mitä suuremmaksi omaisuusluokka kasvaa. Bitcoin-halvingien tapauksessa jokaisen niistä yhteydessä on nähty samanaikaisesti merkittäviä makrotaloudellisia tekijöitä.

Ensimmäisen halvingin tapahtuessa marraskuussa 2012 Yhdysvaltain keskuspankki oli vain kahta kuukautta aiemmin ilmoittanut aloittavansa massiivisen joukkovelkakirjojen osto-ohjelman (ns. QE3). Tämä loi osakemarkkinoille huomattavasti myönteistä sentimenttiä, ja S&P 500-indeksi nousi vuoden 2013 aikana lähes 30% ja Nasdaq-indeksi lähes 40%. Ensimmäinen halving tapahtui siis huomattavan myönteisessä makroekonomisessa ympäristössä. Vaikka Bitcoin oli tuolloin vielä varsin pieni sijoituskohde, ei ole kohtuutonta olettaa että ainakin osa sen dramaattisesta kurssinoususta aiheutui otollisesta makroekonomisesta ympäristöstä, joka voimakkaasti suosi korkean riskin sijoituskohteita.

Toisen halvingin tapahtumahetkellä 2016 makroekonomiset olosuhteet olivat kolmesta toteutuneesta halvingista kenties neutraaleimmat. Merkittävin saman aikainen tapahtuma oli pari viikkoa ennen halvingia järjestetty Iso-Britannian Brexit-kansanäänestys, joka loi markkinoille epävarmuutta. Ensimmäiset kuukaudet halvingin jälkeen Bitcoinin kurssi liikkuikin osakemarkkinoita mukaillen alaspäin. Suurin osa varsinaisesta nousumarkkinasta tapahtuikin vasta vuoden 2017 puolella, joka oli erinomainen vuosi myös osakemarkkinoille (SP500 +19%). 

Ehkä voimakkaimmin makroekonomiset tapahtumat näkyvivät kolmannen Bitcoin-halvingin yhteydessä vuonna 2020. Covid 19 -pandemia ja sen aiheuttama globaali kriisi laukaisi ympäri maailmaa historiallisen rahapoliittisen elvytyksen, mikä johti omaisuusluokkien arvostusten huomattavaan nousuun. Vuosina 2020-2021 SP500-indeksi nousi n. 50% ja Nasdaq-indeksi noin 80%. Kolmannen halvingin tapahtuma-aikaan Bitcoin oli jo kasvanut merkittäväksi sijoituskohteeksi, ja vuonna 2021 se nousi maailman TOP10 arvokkaimpien omaisuuserien joukkoon. On siis syytä uskoa, että riskillisille omaisuusluokille historiallisen otollinen sijoitusympäristö näytteli merkittävää osaa kolmannen halvingin ympärillä tapahtuneen nousumarkkinan synnyssä. 

Kuva 7. Bitcoin (sininen), SP500 (turkoosi) ja Global Net Liquidity-indeksi (keltainen).


Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että Bitcoin-halvingin merkitystä samaan aikaan valinneista, selkeästi Bitcoinin kaltaisia riskillisempiä omaisuuseriä suosivasta makroympäristöstä on hyvin vaikea erottaa. Kausaliteetin osoittaminen edellyttäisi kontrafaktuaalia esimerkkiä, eli halvingia ilman suotuisten makroekonomisten olosuhteiden läsnäolosta. On toki mahdollista, että tällainen esimerkki saatettaisiin saada keväällä 2024, mikäli rahapolitiikkaa ei tuolloin ole vielä kääntynyt elvyttävään suuntaan.

Yhteenveto

Olemme tässä artikkelissa tarkastelleet kolmea tähänastista halvingia, ja niiden vaikutuksia Bitcoinin markkinahintaan. Mitä sitten kannattaisi odottaa seuraavalta, vuoden 2024 keväällä tapahtuvalta halvingilta?

Kuten aiemmin todettu, tulevaisuuden arviointia vaikeuttaa, että tällä kertaa makroekonominen ympäristö saattaa merkittävästi poiketa aiemmista halvingeista. Siksi emme voi ainakaan yksinomaan tuudittautua siihen näkemykseen, että historia toistaisi itseään ja tulemme jälleen näkemään Bitcoinin kurssin raketoivan.

Toisaalta olisi myös yllättävää, mikäli halvingiin ei liittyisi minkäänlaista positiivista kurssiliikettä. Halvingilla tapahtumana on vahva meemiarvo, ja oletettavaa on että moni sijoittaja on valmis lyömään vetoa sen puolesta, että historia toistaa itseään.

Näkemyksemme mukaan kriittinen vedenjakaja tulee olemaan, riittääkö rahapoliittisesta tilanteesta kumpuava markkinoiden riskionttohalukkuus sekä Bitcoiniin fundamentaalisesti uskovien sijoittajien halving-panostus nostamaan Bitcoinin kurssia yli aikaisemman ATH:n, eli noin 69 000 dollarin. Mikäli tämä tapahtuu, tullaan siitä uutisoimaan medioissa paljon, mikä puolestaan tuo runsaasti uusia sijoittajia markkinalle. 

Kuva 8. Google-hakujen indeksi hakusanalla “bitcoin”. ATH:n ylittämiset alkuvuodesta 2017 ja loppuvuodesta 2020 laukaisevat Google-hakujen moninkertaistumisen. Itse halvingit vuosien 2016 ja 2020 keskivaiheilla puolestaan tuottavat vain hädin tuskin havaittavaa kasvua.


Tässä skenaariossa ei olisi yllättävää, vaikka uusien, vähemmän sofistikoituneiden sijoittajien tulo markkinaan ruokkisi nousumarkkinan maniamaista loppuvaihetta, jossa Bitcoinin kurssi saavuttaisi 100 000- 150 000 dollarin loppuhinnan. Tässä tapauksessa olisi myös helppo nähdä, että nousumarkkinan lopulla myös alt-coinit kokisivat merkittäviä kurssinousuja.

Pessimistisemmässä skenaariossa sijoittajien riskinottohalukkuus ei riittäisi nostamaan kurssia kuin 40 000 - 60 000 dollarin haarukkaan. Tällöin halving ja sen jälkimainingit pysyvät kryptosektorin sisäisenä kiehuntana, eivätkä tavoita valtavirtaa lainkaan. Mikäli Bitcoinin kurssinousu tyssäisi ennen aikojaan, ei alt-coineissa välttämättä nähtäisi merkittävää nousumarkkinaa lainkaan. Alle edellisen ATH:n jääminen ja tähän astisen pitkän aikavälin jatkuvan arvonnousun katkeaminen olisi merkittävä isku Bitcoinin tarinalle, ja koettelisi varmasti uskoa digitaalisen kullan narratiiviin. 

Seuraavan halvingin markkinavaikutuksiin liittyy siis vielä runsaasti epävarmuutta. Kryptosijoittajalle viisainta onkin varautua kaikkiin skenaarioihin. Lisäksi halvingia odotellessa kannattaa pitää tarkasti silmällä makrotalouden kehityssuuntia. Kuten aiemmin todettu, makrotalous ja erityisesti vallitseva rahapolitiikka vaikuttavat merkittävästi riskillisten omaisuuslajien tuottoihin. Siinä missä Bitcoinin liikkeeseen lasku on ohjelmallinen ja ennalta tiedetty hamaan tulevaisuuteen, makrotalouden suhdanteet ovat vaikeammin ennakoitavissa ja niissä seuraava puoli vuotta sisältää vielä paljon epävarmuutta. Myös Bitcoin spot-ETF- lupahakemusten etenemistä kannattaa pitää silmällä, sillä niiden hyväksyminen voisi avata kryptomarkkinan täysin uusille sijoittajaryhmille juuri halvingin ja mahdollisen nousumarkkinan kynnyksellä.

Tulee historia seuraavan Bitcoin-halvingin yhteydessä toistamaan itseään tai ei, eletään kryptomarkkinoilla ensi keväällä mielenkiintoisia aikoja. Kvarn seuraa halvingin lähestyessä markkinan kehittymistä tiivisti ja tuottaa sinulle tietoa harkittujen sijoituspäätösten tekemisen tueksi.

Kvarn Research-materiaalin sisältämä aineisto on tuotettu ainoastaan markkinointiviestinnän tarkoitukseen. Mitään Kvarn Research-materiaalin kautta välitettävää informaatiota ei tule käsittää tarjouksena tai kehotuksena tehdä mitään osto- tai myyntipäätöksiä eikä muuksi kehotukseksi sijoitustoimenpiteisiin mistään sijoituskohteesta. Research-materiaalin kopiointi tai sen sisällön lainaaminen ilman Kvarnin antamaa nimenomaista hyväksyntää on kielletty. Research-materiaalissa esitetyt tiedot koskevat materiaalin kirjoittamisaikaan vallinnutta tilannetta, ja tiedot voivat tai ovat voineet muuttua. Kvarn Capital Oy ei takaa Research-materiaaliin sisältyvän tai Research-materiaalissa viitatun tiedon oikeellisuutta tai täydellisyyttä.