Kryptovaluutat ja vastuullinen sijoittaminen (ESG) 3/3: Governance

article image

Avainkohdat

  1. Avoimen lohkoketjun hyvä halllintotapa varmistaa kaikkien sen toimintaan osallistuvien intressien toteutumisen.
  2. Avoimen lohkoketjun erityispiirteet luovat edellytyksiä poikkeuksellisen hyvälle hallintotavalle.
  3. Hyvän hallinnon peruskivenä on avoimen lohkoketjun erityispiirre, hajautuneisuus.

Johdanto

Vastuullisen sijoittamisen tunnukseksi muodostuneen kirjainyhdistelmän ESG G-kirjain viittaa englannin kieleen sanaan governance. Vastuullisen sijoittamisen asiayhteydessä termillä governance tyypillisesti kuvataan yrityksen hallintotapaa. Hyvän hallintotavan piirteinä pidetään mm. eettisyyttä, diversiteettiä, oikein asetettuja kannustimia, eturistiriitojen puutetta, läpinäkyvyyttä ja korruption torjuntaa.

Kryptovaluuttojen tapauksessa ESG-viitekehyksen governace-elementin voitaisiin katsoa koskevan kyseisen kryptovaluutan lohkoketjun ekosysteemiin kuuluvien toimijoiden valtasuhteita, kannustimia ja päätöksentekomekanismeja.

Lohkoketjun hallinnon osapuolet

Lohkoketjuekosysteemin toimijat voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin:

a) ko. Lohkoketjua kehittävät tahot b) ko. Lohkoketjua hyödyntäviä sovelluksia kehittävät tahot c) ko. Lohkoketjun tilaa ja siinä tapahtuvia transaktioita valvovat tahot, validoijat d) ko. Lohkoketjua transaktioihin käyttävät tahot e) ko. Lohkoketjun tokenia omistavat tahot

Kuvaaja


Lohkoketjun hyvä hallintotapa edellyttää, että kaikkien toimijoiden intressit tulevat huomioiduksi. Eri toimijoiden kohdalla tämä voi tarkoittaa mm.

Tokenin omistajien intressi on, että heidän omistuksensa ei dilutoidu liian nopeasti, ts. tokenin inflaatiotaso ei ole liian korkea.

Validoijien (louhijat/steikkaajat) intressi on, että he saavat riittävän korvauksen verkon transaktioiden validoinnista uusien tokeneiden muodossa. (Huomattava, että tämä voi olla osin ristiriidassa tokenin omistajien intressin kanssa.)

Lohkoketjun käyttäjien intressejä ovat mm. lohkoketjun toimintavarmuus, nopeus, turvallisuus, riittävän alhaiset transaktiokustannukset, niiden muutosten ennakoitavuus, lohkoketjun hajautuneisuus ja lohkoketjun protokollaan tehtävien muutosten ennakoitavuus.

Sovelluskehittäjien intressit ovat usein samansuuntaiset lohkoketjun käyttäjien kanssa, koska sovellukset voidaan pohjimmiltaan nähdä lohkoketjun käyttäjinä.

Lohkoketjun kehittäjien intressi on, että lohkoketjun protokollaan tehtävien muutosten päätöksentekoprosessi edistää koko lohkoketjun ekosysteemiä, ja muutosehdotukset tulevat täten oikeudenmukaisesti käsitellyksi (eivätkä edistä pienen intressiryhmän etua yli ekosysteeemin).

Lohkoketjun hallinnon erityispiirteet

Lohkoketjuekosysteemin hallintoa tarkasteltaessa voidaan siitä nostaa seuraavat erityispiirteet: läpinäkyvyys, avoimuus (permissionlessness), sopimusten pitävyys ja osallistumisen vapaaehtoisuus (forkability).

Läpinäkyvyys: lohkoketjun toiminnan määrittävä protokolla on kaikille avoin ja auditoitavissa. Lohkoketjun säännöt ja toimijoille asetetut kannustimet ovat kaikkien nähtävissä ja niissä tapahtuvat muutokset ennakoitavissa. Protokollassa tapahtuvat muutokset edellyttävät verkon konsensusta, mikä tekee väärinkäytöksistä riittävän hajautuneessa lohkoketjussa äärimmäisen vaikeita.

Avoimuus (permissionlessness): avoimen lohkoketjun toimintaan osallistuminen on nimensä mukaisesti avointa kaikille tokenia omistaville. Lohkoketjussa ei ole portinvartijoita, jotka pystyisivät eväämään pääsyä lohkoketjuun. Riittävän hajautettuun lohkoketjuun ei siis ole mahdollista muodostaa sisäpiiriä, joka eväisi toimijoilta pääsyä, asettaisi sille ehtoja tai muuten vääristäisi lohkoketjussa tapahtuvaa aktiviteettia.

Sopimusten pitävyys: vuorovaikutus lohkoketjussa perustuu älysopimuksiin. Älysopimusten pitävyyden toimeenpano (enforcement) perustuu siihen, että ne on kirjoitettu lohkoketjuun, ja ne toteutuvat automaattisesti niille asetettujen ehtojen täyttyessä. Älysopimukset ovat siis äärimmäisen pitäviä. Niistä voidaan (teoreettisesti) poiketa vain verkon konsensuksen tukiessa poikkeamista, mikä on riittävän hajautetussa lohkoketjussa mahdotonta.

Osallistumisen vapaaehtoisuus (forkability): Tilanteessa, jossa vähemmistö lohkoketjun toimijoista ei hyväksy enemmistön tekemää päätöstä (esimerkiksi lohkoketjun protokollan sääntöjen muuttamisesta), heidän on mahdollista niin sanotusti forkata eli haarauttaa lohkoketju. Tällöin lohkoketju haarautuu kahdeksi eri ketjuksi ennen kiistanalaisen päätöksen voimaantuloa. Kumpikin haara säilyttää koko lohkoketjun historian haarautumiseen asti, ja jatkaa siitä eteenpäin itsenäisenä ketjunaan. Lohkoketjun kehittäjät, sovelluskehittäjät ja lohkoketjun käyttäjät voivat valita kummassa ketjussa jatkavat toimintaansa. Lohkoketjun haarautuminen on äärimmäinen ja yleensä hyvin ei-toivottu ratkaisu, mutta se turvaa tehokkaasti vähemmistön oikeuksia ja luo pidäkkeitä lohkoketjun enemmistön päätöksenteolle.

Kuvaaja


Kuten edellä olevasta voi päätellä, tarjoaa avoin ja riittävän hajautunut lohkoketju poikkeuksellisia edellytyksiä hyvän hallinnon toteuttamiseen. Protokollan säännöillä voidaan varmistaa kaikkien osapuolten intressien tasapuolinen toteutuminen, ja protokollan läpinäkyvyys mahdollistaa lohkoketjun reaaliaikaisen valvonnan, tehden väärinkäytöksistä äärimmäisen vaikeita.

Kynnysehtona näiden hyötyjen toteutumiseen on lohkoketjun riittävä hajautuminen. Riittävä hajautuminen varmistaa, että lohkoketjun toimintaan osallistuvilla tahoilla ei ole edellytyksiä edistää omia intressejään suhteettomasti muiden tahojen kustannuksella, vaan kaikkien toimijoiden etu on edistää lohkoketjun ekosysteemin toimivuutta ja houkuttavuutta. Lohkoketjun liiallinen keskittyminen voikin vääristää toimijoiden valtasuhteita ja luoda riskiä useille perinteisistä järjestelmistä tutuille väärinkäytöksille. Koska lohkoketjun transaktiodata on kuitenkin julkista, voidaan sen hajautuneisuutta varsin tehokkaasti ulkopuolelta seurata esim. erilaisilla lohkoketjussa tapahtuvaa aktiviteettia ja tokeneiden omistusta analysoivilla työkaluilla.

Yhteenveto

Kuten edellä kuvatusta käy ilmi, lohkoketjuteknologia luo monia edellytyksiä hyvän hallintotavan toteutumiselle. Lohkoketjun läpinäkyvyydellä voidaan vähentää osallistujien välistä informaatioepäsymmetriaa ja mahdollisuuksia väärinkäytöksiin. Sopimusten ohjelmallisella pitävyydellä voidaan lisätä osapuolten välistä luottamusta ja vähentää mahdollisuuksia luottamuksen tai valta-aseman väärinkäyttämiseen. Lopuksi lohkoketjun avoimuus ja haarauttamisen mahdollisuus vähentävät erilaisten portinvartijoiden valtaa, kenen tahansa voidessa vapaasti liittyä tai poistua lohkoketjun ekosysteemistä.

Kuten edellä todettu, näiden kaikkien hallinnolle myönteisten piirteiden perimmäinen kivijalka on kuitenkin lohkoketjun ekosysteemin riittävä hajautuneisuus. Koska riittävä hajautuneisuus on myös lohkoketjuekosysteemille selkeä vetovoimatekijä, on ekosysteemiin osallistujilla vahvat itsekkäät kannustimet varmistaa että hajautuneisuutta vaalitaan. Näin syntyy positiivinen kehä, jossa lohkoketjuekosysteemin toimijoilla on kannustimet pitää ekosysteemi hajautuneena, oikeudenmukaisena ja täten uusille ekosysteemiin liittyjille houkuttelevana.

Kvarn Learning-materiaalin sisältämä aineisto on tuotettu ainoastaan markkinointiviestinnän tarkoitukseen. Mitään Kvarn Learning-materiaalin kautta välitettävää informaatiota ei tule käsittää tarjouksena tai kehotuksena tehdä mitään osto- tai myyntipäätöksiä eikä muuksi kehotukseksi sijoitustoimenpiteisiin mistään sijoituskohteesta. Learning-materiaalin kopiointi tai sen sisällön lainaaminen ilman Kvarnin antamaa nimenomaista hyväksyntää on kielletty. Learning-materiaalissa esitetyt tiedot koskevat materiaalin kirjoittamisaikaan vallinnutta tilannetta, ja tiedot voivat tai ovat voineet muuttua. Kvarn Capital Oy ei takaa Learning-materiaaliin sisältyvän tai Learning-materiaalissa viitatun tiedon oikeellisuutta tai täydellisyyttä.