Lohkoketjuteknologia ja arvonluonti

article image

Lohkoketjuteknologia pähkinänkuoressa

Mitä lohkoketjuteknologia on, mitä arvonluonnin mahdollisuuksia sisältyy sen yleistymiseen ja mitä lohkoketjun eri kerrokset tarkoittavat?

Julkiset lohkoketjut koostuvat internetissä käytettävistä tiedonvälitysprotokollista, ohjelmointikielistä, vertaisverkkoteknologiasta ja kryptografiaan (julkinen ja yksityinen avain) perustuvasta salausmenetelmästä. Näiden yhdistelmänä lohkoketjuteknologiat mahdollistavat uudella tavalla rakentuvan, avoimen ja automatisoidun hajautetun toimintamallin, joka vähentää merkittävästi vastapuoliriskiä ja synnyttää merkittäviä tehokkuushyötyjä. Lohkoketjujen keskeinen ominaisuus on, että niiden avulla toteutettu vaihdanta tai sopimukset dokumentoituvat useisiin toisistaan riippumattomiin paikkoihin, jolloin tietoa on käytännössä mahdotonta jälkikäteen muuttaa tai väärentää.

Julkisen lohkoketjuteknologian perusideana voidaan pitää tavoitetta luoda autonomisia ja keskitetystä hallinnoijasta riippumattomia automatisoituja palveluprosesseja, arvonsiirtomekanismeja ja liiketoimintaverkostoja, joissa hyödynnetään vertaisverkko- pohjaista automatisoitua luottamusta ja virtuaalisia rahakkeita.

Arvonluonti

Uudet digitalisaation mahdollistamat toimintamallit ja arvonluonnin mahdollisuudet, kuten esimerkiksi jakamis- ja alustatalous ja niiden tuomat verkostovaikutukset, muuttavat perinteisiä arvoketjuja, sosiaalisia rakenteita sekä arvonmuodostuksen komponentteja. Tässä yhteydessä julkiset lohkoketjut eivät ole vain maksuvälineitä, vaan kokonaan uudella tavalla verkottuneen taloudellisen toiminnan taustakoodi, jolla on potentiaali merkittävällä tavalla muuttaa internetin alustoilla tapahtuvan vaihdannnan, ansainnan ja tiedon välityksen muotoja.

Bitcoin on historiallisesti tunnetuin lohkoketjuteknologian hyödyntäjä ja yleinen ajattelutapa onkin samaistaa lohkoketjuteknologia yksinomaan Bitcoiniin. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että lohkoketjuteknologian suurimmat tulevaisuuden vaikutus-, sovelluskehitys- sekä arvonluontimahdollisuudet löytyvät Bitcoinin ulkopuolelta. Bitcoinin arvon syntyessä lähinnä yksityisen omistamisen suojaan, arvon siirtämiseen, säilyttämiseen sekä maksamiseen liittyvistä mahdollisuuksista ja sen disinflatorisesta luonteesta, toisen polven lohkoketjuteknologioilla on edellytykset toimia internetin kaltaisena alustana, jonka päälle on mahdollista rakentaa lukematon määrä sektorirajat ylittäviä palveluita ja tuotteita sekä sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja organisatorisia verkostoja. Siinä missä internet toimii avoimen lähdekoodin päällä ja sen suora omistaminen ei ole ollut mahdollista, julkisen lohkoketjuteknologian omistaminen antaa mahdollisuuden suoraan taloudelliseen hyötyyn sekä itse alustasta (vrt. internet) että sen päälle rakennetuista tuotteista ja palveluista (vrt. internetiä hyödyntävät yritykset). Tätä toimialan kerroksellista rakennetta on avattu tarkemmin alempana.

Lohkoketjuteknologian uusien mahdollisuuksien avaajista merkittävimmäksi on noussut vuonna 2015 julkaistu toisen sukupolven lohkoketjuteknologiaa edustava Ethereum. Sekä Bitcoin että Ethereum tarjoavat lohkoketjuun perustuvaa autonomista, hajautettua ja täysin luotettavaa tapaa todentaa verkossa tehtyjä transaktioita. Siinä missä Bitcoin toimii pääasiallisesti arvon säilyttäjänä ja siirtäjänä, Ethereum ja muut toisen sukupolven lohkoketjuteknologiat mahdollistavat puhtaan vaihdannan lisäksi laajan skaalan sopimusmalleja yli toimialarajojen. Näitä hajautettuun todennukseen perustuvia sopimuksia kutsutaan älysopimuksiksi (smart contracts). Kun älysopimuksen koodiin ennalta asetetut ehdot toteutuvat, sopimus aktivoituu ja toteutuu automaattisesti ennalta sovitulla tavalla. Älysopimusten avulla voidaan hallinnoida hyvin monenlaisia toimia. Esimerkkejä älysopimusten käyttökohteista ovat esimerkiksi tapahtumatietojen tallentaminen, digitaalisen tuotteiden käyttö- ja omistusoikeudet, oikeudet nähdä tiettyjä tietoja eri lohkoissa, arvonsiirtojen automatisoinnit tai logistiikan tietovirrat.

Lohkoketjuteknologian arvonluonnin komponentit perustuvatkin keskeisesti älysopimusten lähes rajattomiin käyttö- ja yhdistelymahdollisuuksiin. Älysopimusten hyödyt voidaan yksinkertaisten sanoa syntyvän niiden kolmesta perusominaisuudesta, jotka ovat avoimuus, ajantasaisuus ja muuttumattomuus. Lohkoketjuun tallennettu älysopimus on, lohkoketjun julkisuudesta riippuen, joko vain sopimuksenosapuolten tai avoimesti kaikkien nähtävissä. Sopimus on tallennettuna kaikille osapuolille samanlaisena ja sen perusteella tehdyt toimenpiteet tallentuvat samanaikaisesti kaikkien osapuolten saataville eikä kukaan voi muuttaa sopimuksen sisältöä oikeudetta tai muilta osapuolilta salassa. Lohkoketjun resurssien käyttämisestä älysopimusten toteuttamiseen maksetaan lohkoketjun varmentajille transaktio- ja lohkonluontipalkkioita, jotka toimivat taloudellisina kannustimina ylläpitää lohkoketjun turvallisuutta ja eheyttä.

Kvarnin tiimi